lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 24)

Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913 otetussa kuvassa päähuomion vie kuitenkin torin pohjoislaidan koristeellinen valaisinpylväs. Samoja tai ainakin hyvin samanlaisia valaisinpylväitä voi edelleen nähdä Sibeliuksenpuiston käytävien varrella. Keskustan katuvalaistus sähköistettiin vuodesta 1899 alkaen. Ensimmäiset sähkölamput olivat nopeasti kuluvia kaarilamppuja. Jo seuraavalla vuosikymmenellä saatiin kuitenkin Hämeenlinnassakin käyttöön Thomas Alva Edisonin uusi käänteentekevä keksintö, hehkulamppu.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1913

Kansallisosakepankin punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1915 torin alakulmaan. Kansallisromanttista tyyliä edustava pankkitalo on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema. Pankkitalon pohjoispäässä oli kaksi liikehuoneistoa ja yläkerroksissa asunto- ja toimistotiloja. Vuonna 1908 perustettu Suomalainen kirjakauppa muutti pankkitalon päätyyn vuonna 1915. Toripuiston suihkulähteen ja puiden takana häämöttää Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin vuonna 1929 valmistunut pankkitalo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1929

Hämeenlinnan torin itälaidalle, kaavan mukaiselle paikalle valmistui arkkitehti Louis Jean Desprez'n suunnittelema kirkkorakennus vuonna 1798. Alun perin kirkko oli pyöreä torniton rakennus, mutta 1800-luvun aikana se sai kellotornin ja muutettiin perinteisemmäksi ristikirkoksi. 1900-luvun alun postikortissa ei ole vielä Toripuistoa eikä paviljonkeja, jotka valmistuivat vuonna 1911. Toria ei myöskään ole vielä kivetty, vaan kirkon edessä levittäytyy pelkkä hiekkakenttä. Vasemmalla torin pohjoislaidalla näkyvät lääninhallituksen empirerakennus ja puutalo, jossa toimi Kaupunginhotelli vuoteen 1929 asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinnan kustavilaista klassismia edustavan kirkon suunnitteli Kustaa III:n ranskalaissyntyinen hoviarkkitehti Louis Jean Desprez. Rakennustyö valmistui vuonna 1798. 1800-luvun loppupuolelle tultaessa seurakunnan väkiluku oli lähes sadassa vuodessa jo nelinkertaistunut ja kirkon ahtaudesta valitettiin toistuvasti. Vuonna 1890 kirkkoneuvosto tilasi arkkitehti Josef Stenbäckiltä suunnitelman kirkon laajentamiseksi perinteiseksi ristikirkoksi. Kirkon korjaustöiden yhteydessä luovuttiin samalla amfiteatterimaisesta penkkien asettelusta ja alttari siirrettiin kirkon itäpäähän. Kirkkoon rakennettiin lehterit ja saatiin uudet urut ja alttaritaulu. Uudistettu kirkko vihittiin käyttöön 25.9.1892.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1908

Hämeenlinnan kaupungissa oli järjestetty kaupungin perustamisesta lähtien kahdet yleiset markkinat vuodessa, syksyllä ja talvella. Kaupungin markkinat laajenivat 1800-luvun puolivälin jälkeen suorastaan valtaviksi, myyjiä ja ostajia saapui Pohjois-Suomesta ja Karjalasta asti, jopa Moskovasta saapui venäläisiä kaupustelijoita. Markkinat olivat samalla yleistä kansanhuvia karuselleineen ja sirkusesityksineen. Meno markkinoilla herätti yhä enemmän pahennusta vuosisadan loppua kohti mentäessä, ja lopulta monet vetoomukset markkinoiden lopettamiseksi tuottivat tulosta, kun senaatti 8.8.1901 määräsi Hämeenlinnan markkinat lakkautettaviksi seuraavan vuoden alusta. Tämän jälkeen Hämeenlinnassa pidettiin vuosittain neljät tai viidet toripäivät, joilla sai harjoittaa "vilja-, hevos-, karjatuotteiden sekä kotimaisten tehdas-, käsi- ja kotiteollisuustuotteiden sekä maataloustuotteiden kauppaa". Ulkomaalaisilla kaupustelijoilla tai "huvilaitosten" pitäjillä ei…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902

Kirkontornista kohti Myllymäkeä 1900-luvun alkuvuosina otetussa kuvassa näkyvät torin etelälaidan rakennukset, joista uusin oli tuolloin vuonna 1900 valmistunut kauppias Jalmari Kämärin rakennuttama jugendtalo. Kämärin liiketalo oli arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema. Talon takana näkyy Hämeenlinnan kaupungin sähkölaitoksen korkea savupiippu. Raatihuoneen oikealla puolella olevan pitkän puutalon omisti pankinjohtaja ja kauppaneuvos Alexander Bogdanoff. Vikmaninlahti ulottuu kuvan vasempaan reunaan, ja taustalla näkyvät 1880-luvulla rakennetut Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan puukasarmit Myllymäen kaupunginosassa.

Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Kauppatorin ohella torikauppaa tehtiin myös Vanajaveden rannassa Rantatorilla. Rantatorilla myytiin mm. kalaa, halkoja ja heiniä, toripäivinä myös esim. ajokaluja, puuastioita, huonekaluja ym. käsityötuotteita. Torin länsilaidalla näkyy kauppias A. Bogdanoffin 1870-luvulla rakennuttama ns. narinkka, "komea huone, johon puotia sijoitetaan kahteen kerrokseen, avara käytävä niiden keskelle". Narinkan oikealla puolella on ortodoksinen kirkko, jonka rakennuksen kauppias Bogdanoff luovutti ortodoksisia jumalanpalveluksia varten jo vuonna 1867, vaikka ortodoksinen seurakunta Hämeenlinnaan perustettiin virallisesti vasta vuonna 1904. Vanajavesi ulottuu torin reunaan asti, joten tori oli nimensä mukaisesti aivan rannassa. Täyttömaan tuominen rantaan on myöhemmin vienyt torin paljon kauemmas rantaviivasta.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinnan torin etelälaitaa Raastuvankadun varrella reunustivat 1900-luvun alussa Vainikaisen talo, Kämärin talo, Raatihuone ja Bogdanoffin talo. Raastuvankadun ja Läntisen Linnankadun kulmassa oli vielä empiretyylinen talo, joka purettiin vuonna 1914 Kansallisosakepankin tieltä. Sen vieressä olevassa kauppias G. A. Nybergin kaksikerroksisessa kivitalossa toimi mm. Rytkösen kirja- ja paperikauppa vuoteen 1910 asti. Tämä talo oli arkkitehti Carl Alfred Caweenin piirtämä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1906
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Toripuisto paviljonkeineen ja istutuksineen valmistui arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan vuonna 1911. Suihkukaivokin puistoon saatiin syksyllä 1911. Valtuustolle oli tarjolla myös Emil Halosen luonnostelemat paljon näyttävämmät vaihtoehdot, mutta säästösyistä päädyttiin Lindgrenin ehdottamaan yksinkertaisempaan suihkukaivomalliin, jonka kustannukset olivat 3250 markkaa. Lisäsäästöä saatiin vielä jättämällä kaivoa ympäröivä kivetty käytävä rakentamatta. Suihkukaivon taustalla torin laidalla näkyvät Raatihuone, Bogdanoffin talo ja vuonna 1915 valmistunut Kansallisosakepankin rakennus.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1922

Hämeenlinnan torin ylälaitaan valmistui arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto vuonna 1911. Postikorttikuvassa on puisto kuvattuna pohjoisen puolelta pian valmistumisensa jälkeen. Torin yläreunaan muodostui symmetrinen, arkkitehtonista tyyliä edustava puisto, jonka molemmissa päissä oli samanlaiset paviljonkirakennukset. Puistoa reunustivat hämeenlinnalaisen Heinäsen kiviveistämön rakentamat matalat muurit, joita koristivat kiviset maljat. Paviljonkien rakentamisesta vastasi samoin paikallinen V. Fr. Alasen rakennusliike. Arkkitehti Lindgren suunnitteli myös puiston istutukset ja torin säteittäisen kiveyksen. Puiston alareunaan istutettiin alkuvuosina kesän ajaksi palmuja.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2