lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa näyttelyitä (yhteensä 7)

Elinkeinot

Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet, s. 1-104

Elinkeinot-näyttely koostuu neljästä alanäyttelystä. Käsityö, kauppa ja teollisuus -osio sisältää mm. Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet -teoksen vuodelta 1911, pankkihistoriikkeja, kirjoituksia hämeenlinnalaisen käsityön ja käsityöläisten historiasta sekä paikallisten yritysten vanhoja hinnastoja ja tuoteluetteloita.  Matkailu-näyttelyyn on digitoitu vanhimpia Hämeenlinnaa ja Aulankoa sekä myös kaupungin ympäristöä kuvaavia matkailuoppaita ja -mainoksia. Kolmanteen kokonaisuuteen sisältyvät kaikki viisi Hämeenlinnassa julkaistua osoitekalenteria, joissa on yksityishenkilöiden osoitteiden ohella paljon tietoa myös ajankohdan liikkeistä ja yrityksistä. Hämeenlinnan vanhat puhelinluettelot vuodesta 1891 alkaen muodostavat neljännen näyttelyn. 

Historia

Oeconomisk beskrifning öfwer Kulsiala församling

Historia-näyttelyn vanhimmat teokset ovat 1700-luvulla painettuja Turun Akatemian väitöskirjoja, joiden hämäläissyntyiset tekijät olivat valinneet aiheensa omalta kotiseudultaan. Hämeenlinnan historiasta on digitoitu Hämeenlinnan kaupungin historia -sarjan kolme ensimmäistä osaa sekä Tyko Hagmanin kirjoittama vanhin julkaistu yleisesitys kaupungin historiasta vuodelta 1900. Näyttelyn teosten ja artikkelien avulla voi tutustua myös mm. Hämeen muinaislinnoihin, Suomen sodan aikaisiin oloihin, Hämeenlinnan tuhoisaan tulipaloon vuonna 1832 sekä kauppias K. F. Björkbomin sympaattisiiin muistelmiin tavallisten ihmisten elämästä Hämeenlinnassa 1800-luvun loppupuolella.

Kaavat ja kartat

Arbinin asemakaava 1778

Vanhat kartat ja asemakaavat havainnollistavat Hämeenlinnan kaupungin kehitystä linnan pohjoispuolella sijainneesta 1600-luvun kaupunkipahasesta alkaen.  Ensimmäinen varsinainen asemakaava laadittiin, kun kaupunki muutettiin 1770-luvulla nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle ja uuden kaupungin korttelit ryhmiteltiin ison torialueen ja kirkon ympärille. Seuraavan vaiheen empirekaupunki taas syntyi suuren tulipalon jälkeen 1830-luvulla. Asemakaavat ja kaupunkikartat kertovat myös kortteleista ja tonteista, niiden vanhoista nimistä ja numeroista sekä  kadunnimistön muuttumisesta vuosisatojen aikana. Pitäjänkartat ovat Kansalliskirjaston ja Kansallisarkiston kokoelmista.

Kaunokirjallisuus

Mailta ja vesiltä

Kaunokirjallisuus-näyttelyyn on koottu Hämeenlinnan seudulla syntyneiden tai Hämeenlinnassa vaikuttaneiden kirjailijoiden tekijänoikeuksista vapautuneita teoksia. Mukana on myös muutama kirjailijoita ja heidän elämäntyötää käsittelevä kirjoitus. Yksittäisistä kirjailijoista ovat mukana A. Th. Böök, Paavo Cajander, Theodolinda Hahnsson, Valfrid Hedman, Hämeen-Hinttu (Heikki Kekäläinen), Jaakko Juteini ja Onni Wetterhoff. Lisäksi on digitoitu joitakin arkkiveisuja sekä yksittäisiä runoja ja tarinoita. Arkkiveisujen kuvaamat tapaukset, useimmiten rikokset, ovat sattuneet Hämeenlinnassa tai lähiseuduilla. Myös runojen ja tarinoiden aiheet tai maisemat liittyvät Hämeeseen tai Hämeenlinnaan.

Postikortit ja valokuvat

Karlbergin hovi - Hämeenlinna

Postikortti- ja valokuvanäyttelyt sisältävät n. 400 digitoitua kuvaa Hämeenlinnasta ja lähiympäristöstä vuosilta 1890–1940. Noin puolet postikorteista on peräisin kahden Hämeenlinnan postimerkkikerhon jäsenen yksityiskokoelmista. Myös Lammi- ja Tuulos-aiheiset postikortit ovat yksityisen keräilijän kokoelmista. Suuri määrä postikortteja saatiin käyttöön vuonna 1908 perustetun Hämeenlinnan Suomalaisen kirjakaupan arkistosta. Kirjakaupan arkistosta on digitoitu myös joitakin valokuvia. Näiden isojen kokoelmien lisäksi Lydiassa on postikortteja ja valokuvia myös Hämeenlinnan kaupunginmuseon kuva-arkistosta ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston omasta paikalliskokoelmasta. Näyttelyt on rakennettu aiheittain, ja sama kuva voi esiintyä useammassa näyttelyssä.

Rakennukset

Hämeen linna, sen vaiheet ja sen rakennukset

Hämeenlinnan Raatihuone, Toripuiston paviljongit, lyseorakennus ja vanha palokunnantalo ovat esimerkkejä Hämeenlinnan keskustan arvorakennuksista, joiden piirustukset on digitoitu Lydiaan Hämeenlinnan kaupunginarkiston kokoelmista. Mukana on paljon muitakin tunnettuja ja tuntemattomiakin rakennuksia, joista osa on purettu, osa ei välttämättä koskaan aiotussa muodossa valmistunutkaan. Piirustusten reunoihin ovat nimiään kirjoittaneet mm. arkkitehdit Selim A. Lindqvist, Armas Lindgren, H. R. Helin ja Alfred Caween. Rakennuspiirustuksia on saatu digitoitavaksi myös yksityishenkilöiltä ja myös Hämeenlinnan keskustan ulkopuolelta, mm. Hauholta, Kalvolasta, Lammilta, Rengosta ja Tuuloksesta. 

Yhteiset asiat

Lainaajakortti

Kaupunkilaisten yhteisten asioiden hoitaminen kuului entisinä aikoina sekä kaupungille että nykyistä enemmän myös sen asukkaille. Kaupungin huolenpito asukkaistaan ja heidän palveluistaan oli vielä 1800-luvulla vähäistä. Periaatteena oli, että jokaisen piti huolehtia itsestään ja perheestään ja vain kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat saivat tarkan harkinnan jälkeen yhteiskunnan apua. Asukkaat huolehtivat myös itse aktiivisesti yhteisten asioiden hoidosta. Perustettiin yksityisiä kouluja, kirjastoja ja palokuntia sekä yhdistyksiä huolehtimaan mm. lasten ja eläinten suojelusta. Varojen kerääminen esim. kirjaston tai koulujen toiminnan turvaamiseksi oli jatkuva haaste aktiivisille vapaaehtoisille. Monenlaista asukkaiden hyvinvointia edistävää toimintaa saatiin Hämeenlinnassakin alulle 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä vapaaehtoisvoimin. Sittemmin monet näistä tehtävistä ovat siirtyneet yhteiskunnan vastuulle.