lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 5)

Lammin kirkko ja kirkonkylä on kuvattuna Mommilantien suunnasta tässä 1930-luvun postikorttikuvassa. Tien vasemmalla puolella oleva pitkä rakennus oli Huovilan tilan päärakennuksena vuosina 1918–1929. Lammin osuuskauppa osti talon tontteineen vuonna 1929 ja vuokrasi sen edelleen Lammin yhteiskoululle. Yhteiskoulu toimi Huovilan talossa vuodet 1930–1937. Sen jälkeen rakennus muistetaan osuuskaupan johtajan ja henkilökunnan asuintalona, kunnes se purettiin vuonna 1969. Kirkon oikealla puolella oleva rakennus on Iso-Lukkarin talo, joka rakennettiin uudelleen vuoden 1918 tulipalon jälkeen. Aiempi päärakennus oli vielä lähempänä kirkkoa. Iso-Lukkarin tila on saanut nimensä lukkari Heikki Matinpojasta, joka isännöi tilaa vuosina 1633–1673. Talossa toimi 1800-luvun puolella myös kestikievari. Kuvassa näkyvällä alueella kirkon ympäristössä pidettiin 1930-luvulla Lammin pellavamarkkinoita.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Lammin keskiaikaisen harmaakivikirkon rakentamisvuosista ei ole varmaa tietoa. Kirkon seinässä on luku 1444, mutta tutkijat ovat pitäneet sitä liian varhaisena. Todennäköisempänä ajankohtana pidetään vuosia 1490–1510. Lammilla on kuitenkin ollut ainakin kaksi varhaisempaa puukirkkoa ennen kivikirkon rakentamista. Kirkon pohjakaava on itä-länsisuuntainen pitkänomainen suorakaide. Kuvassa näkyvällä eteläseinustalla on kirkon asehuone lähempänä rakennuksen länsipäätyä. Kirkon pohjoisseinustalla lähempänä itäpäätyä sijaitsee sakasti. Kirkkorakennuksen pituus on on noin 34,5 metriä ja leveys noin 16 metriä. Ikkunat ovat korkeita ja pyörökaarisia, ja länsipäädyn ja asehuoneen ovien yläpuolella on pyöreät ikkunat. Lammin harmaakivikirkon suojeluspyhimys on Pyhä Katariina Aleksandrialainen. Kirkko tapuleineen paloi kansalaissodan aikana, vain kiviseinät jäivät pystyyn. Kirkko korjattiin ja kellotapuli rakennettiin uudestaan. Vanhan…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1920

Lammin keskaikainen harmaakivikirkko muistuttaa tyylillisesti Hollolan, Vanajan ja Sääksmäen kirkkoja. Varsinkin päätyjen tiilikoristelussa on paljon samoja aineksia. Lammin kirkon länsipäädyssä on myös iso goottilainen pyöröikkuna, itäpäädyssä taas kauniisti profiloitu kuori-ikkuna. Länsipäädyn harmaakivimuurauksen pinnassa on lisäksi kaksi myllynkiveä, mikä on varsin poikkeuksellista. Näihin myllynkiviin littyy vanha kansantarina, jonka mukaan Lammin kirkko on jättiläisten muuraama. Jättiläisten ollessa työn touhussa kirkon ohi kulki matkalaisia, joilla oli mukanaan kaksi myllynkiveä. Kun he pysähtyivät lepuuttamaan hevosiaan kirkon kohdalla, jättiläinen otti myllynkivet ja muurasi ne kirkon päätyyn. Lammin kirkkomaata ympäröi 1780-luvulla rakennettu kiviaita, jonka kulmassa on muurattu hautahuone. Lammin kirkko on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1939

Postikorttikuva Lammin kirkonkylästä on otettu Linnamäen rinteeltä joskus 1910-luvulla ennen kansalaissotaa ja kirkonkylän paloa. Kirkon kellotapulista oikealle oleva rakennus on maalari Kyllösen talo. Sen oikealla puolella olevan vaalean talon rakennutti vuonna 1905 kätilö Hilda Brandt. Näiden takana näkyy mm. Huovilan ja Mikkolan tilojen rakennuksia. Taustan pitkänomainen talo kirkontornista oikealle on Lammin seurahuone. Kansalaissodan loppuvaiheessa kirkonkylän asukkaat pakenivat kylästä taistelujen pelossa ja saksalaiset sotilaat sytyttivät poistuessaan kirkon kellotapulin tuleen. Tapulista tulipalo levisi nopeasti kirkkoon, josta jäivät pystyyn vain harmaakiviseinät. Tuli levisi edelleen kirkon ympäristöön ja hävitti mm. kansakoulun, säästöpankin ja vanhan seurahuoneen rakennukset. Myös Iso-Lukkarin ja Rautavirran talot ja Huovilan ulkorakennukset tuhoutuivat palossa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko on kuvattu tähän postikorttiin eteläseinustan asehuoneen puolelta. Asehuoneen oven yläpuolella on pyöreä ikkuna ja päätykolmiossa ulkoinen saarnastuoli, josta voitiin saarnata kesäaikaan ja lukea esim. viranomaisten tiedonantoja tai muita kuulutuksia. Kuvassa näkyvä kellotapuli rakennettiin kansalaissodassa palaneen tapulin tilalle. Uusi kellotapuli muistuttaa palanutta tapulia, mutta sen alaosa rakennettiin kuitenkin puun sijasta graniitista, Kellotapuli on kolminivelinen ja pohjaltaan nelikulmainen. Kahdella sivulla on pyörökaariset pariovet kirkkorakennuksen pääoven kohdalla, joten avattuina ne muodostavat kirkon porttikäytävän. Tapulin sivuseinissä on kaksi pientä pyörökaarista ikkunaa. Puisen kellohuoneen kaikilla sivuilla on parioviset ääniluukut ja kellotornin huipulla kahdeksankulmainen lyhty, jonka katon ylin osa on sipulinmuotoinen. Tulipalon jälkeen tapuliin saatiin uudet kellot Viipurista Papulan kasarmin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1938
Tekijä:
Foto Iffland
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2