lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 39)

Vuonna 1902 yli kahdella sadalla hämeenlinnalaisella yksityishenkilöllä, liikkeellä ja virastolla oli puhelin käytössään. Hämeenlinnan puhelinnumeroiden lisäksi luetteloon sisältyvät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Lammin, Leppäkosken, Maatialan, Rengon, Tyrvännön, Toijalan, Tuuloksen, Luopioisten ja Urjalan keskusasemiin liitetyt puhelinnumerot.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1902

Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Kun vaivaistalohanketta Lammilla pohdittiin, arvioitiin että Lammilla tarvittaisiin 75 hoitopaikkaa, joista 13 mielisairaille. Vaivaistalo päätettiin rakentaa vuonna 1887 ja laatia samalla vaivaishoidon ohjesääntö. Ensimmäinen mielisairasosasto, piirroksen "houruosasto" rakennettiin vuonna 1888. Osastolla hoidettiin myös naapurikuntien mielisairaita, jos tilaa oli. Kunnalliskoti valmistui vuonna 1890. Rakennukset sijaitsivat noin kilometrin kirkonkylän keskustasta Evolle päin alueella, jossa on nykyäänkin vanhainkoti ja Lammin terveysasema. Vaivaistalon mielisairasosasto paloi vuonna 1892. Hämeen Sanomat kertoi, että yhdeksästä "siellä säilytetystä heikkomielisestä" seitsemän jäi liekkeihin. Kun kirkonkylästä ehti paikalle ihmisiä, oli talo jo tulen vallassa. Uusi mielisairasosasto rakennettiin 1893. Hoidokkien oloista tehtiin paljon valituksia. Vuonna 1905 talon ympärille päätettiin rakentaa aita, mutta suunnitellusta saunaremontista luovuttiin. Kunnassa…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Helsingius, Gust. Ad.

Mainiemen kuntoutuskeskus toimi samalla paikalla, jossa Lammin reservikomppanian (Hämeen 25. reservikomppania) kasarmit sijaitsivat vuosina 1883–1899. Lammin reservikomppania oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonaan kuulunut sotilasyksikkö. Kasarmit rakennettiin 1880-luvulla, ja ne olivat sotilaskäytössä vuosisadan vaihteeseen saakka, jolloin tarkka-ampujapataljoonat ja reservikomppaniat lakkautettiin. Kasarmien ajan rakennuksia ovat alipäällystön asuinrakennus, ns. vääpelin talo ja komppanian päällikön asuin- ja toimistorakennus, molemmat täysin muutettuja, sekä kolme ruutikellaria.
Suomen itsenäistymisen jälkeen kasarmilla toimi ensin vankisiirtola ja vuosina 1919–1923 varavankila. Lammin työlaitos aloitti toimintansa vuonna 1924. Alueen keskellä kohoava kivinen klassistinen asuntolarakennus on arkkitehti Matti Paalasen suunnittelema. Rakennus valmistui vuonna 1927. Työlaitokseen voitiin määrätä ojennettavaksi mm. kunnalliskotien niskuroivia…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1927
Tekijä:
Paalanen, Martti

Lammin ensimmäinen vuonna 1925 valmistunut hirsinen suojeluskuntatalo paloi 1934. Seuraavan vuoden alussa hyväksyttiin rakennusmestari Väinö Louhion tekemät uuden tiilisen talon piirustukset, ja suojeluskunta sai uuden talon käyttöönsä jo syyskuussa 1935. Talon pihalla oli myös saunarakennus ja varasto. Uudesta talosta tehtiin osakeyhtiö: Lammin suojeluskuntatalo osakeyhtiö Turva. Yhtiön tarkoituksena oli rakentaa ja ylläpitää Lammin suojeluskunnan tarvitsemia huoneistoja sekä rakentaa ja vuokrata ravintolaa ja juhlahuoneistoja. Suurimmat omistajat olivat Lammin osuuskauppa, Lammin osuusmeijeri, Palosten saha ja Lammin suojeluskunta sekä Lotta Svärd -paikallisosasto. Taloa varten ostettiin vuonna 1934 myös palstat Turvala I ja Turvala II, johon tuli mm. urheilukenttä. Vuonna 1938 yhtiö vuokrasi talon suojeluskunnalle 50 vuodeksi. Sodan jälkeen talo oli vuokrattuna Lammin kunnalle, joka käytti Turvan taloa kunnantalona. Talo siirtyi kunnan omistukseen vuonna 1978…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1935
Tekijä:
Louhio, Väinö

Ruotsin valtakunnassa perittiin sotien takia ylimääräisiä veroja. Suurimpia näistä olivat ns. Elfsborgin lunnaat, jotka perittiin veroina vuonna 1571, kun Ruotsin valtio joutui lunastamaan Elfsborgin linnan sen vallanneilta tanskalaisilta. Lunnaat kerättiin myös Suomessa vuoden 1571 elokuussa papiston ja nimismiesten tekemien omaisuusluetteloiden perusteella. Omaisuudeksi laskettiin hopea, messinki, tina ja kupari painon mukaan sekä karjasta hevoset, lehmät, härät, lampaat, vuohet, siat ja mullikat. Veron määrä oli kymmenen prosenttia omaisuuden arvosta. Hauhon kihlakuntaan (härad) kuuluivat 1570-luvun alussa Hauhon lisäksi myös Lammi ja Tuulos. C. A. Collinin pienessä julkaisussa tarkastellaan varallisuuden määrää näiden kolmen pitäjän eri kylissä vuonna 1571 näiden ns. hopeaveroluetteloiden pohjalta.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1881
Tekijä:
Collin, C. A.

Postikorttikuva Lammin kirkonkylästä on otettu Linnamäen rinteeltä joskus 1910-luvulla ennen kansalaissotaa ja kirkonkylän paloa. Kirkon kellotapulista oikealle oleva rakennus on maalari Kyllösen talo. Sen oikealla puolella olevan vaalean talon rakennutti vuonna 1905 kätilö Hilda Brandt. Näiden takana näkyy mm. Huovilan ja Mikkolan tilojen rakennuksia. Taustan pitkänomainen talo kirkontornista oikealle on Lammin seurahuone. Kansalaissodan loppuvaiheessa kirkonkylän asukkaat pakenivat kylästä taistelujen pelossa ja saksalaiset sotilaat sytyttivät poistuessaan kirkon kellotapulin tuleen. Tapulista tulipalo levisi nopeasti kirkkoon, josta jäivät pystyyn vain harmaakiviseinät. Tuli levisi edelleen kirkon ympäristöön ja hävitti mm. kansakoulun, säästöpankin ja vanhan seurahuoneen rakennukset. Myös Iso-Lukkarin ja Rautavirran talot ja Huovilan ulkorakennukset tuhoutuivat palossa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2