lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 17)

Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913 otetussa kuvassa päähuomion vie kuitenkin torin pohjoislaidan koristeellinen valaisinpylväs. Samoja tai ainakin hyvin samanlaisia valaisinpylväitä voi edelleen nähdä Sibeliuksenpuiston käytävien varrella. Keskustan katuvalaistus sähköistettiin vuodesta 1899 alkaen. Ensimmäiset sähkölamput olivat nopeasti kuluvia kaarilamppuja. Jo seuraavalla vuosikymmenellä saatiin kuitenkin Hämeenlinnassakin käyttöön Thomas Alva Edisonin uusi käänteentekevä keksintö, hehkulamppu.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1913

Hämeenlinnan torin itälaidalle, kaavan mukaiselle paikalle valmistui arkkitehti Louis Jean Desprez'n suunnittelema kirkkorakennus vuonna 1798. Alun perin kirkko oli pyöreä torniton rakennus, mutta 1800-luvun aikana se sai kellotornin ja muutettiin perinteisemmäksi ristikirkoksi. 1900-luvun alun postikortissa ei ole vielä Toripuistoa eikä paviljonkeja, jotka valmistuivat vuonna 1911. Toria ei myöskään ole vielä kivetty, vaan kirkon edessä levittäytyy pelkkä hiekkakenttä. Vasemmalla torin pohjoislaidalla näkyvät lääninhallituksen empirerakennus ja puutalo, jossa toimi Kaupunginhotelli vuoteen 1929 asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinnan kustavilaista klassismia edustavan kirkon suunnitteli Kustaa III:n ranskalaissyntyinen hoviarkkitehti Louis Jean Desprez. Rakennustyö valmistui vuonna 1798. 1800-luvun loppupuolelle tultaessa seurakunnan väkiluku oli lähes sadassa vuodessa jo nelinkertaistunut ja kirkon ahtaudesta valitettiin toistuvasti. Vuonna 1890 kirkkoneuvosto tilasi arkkitehti Josef Stenbäckiltä suunnitelman kirkon laajentamiseksi perinteiseksi ristikirkoksi. Kirkon korjaustöiden yhteydessä luovuttiin samalla amfiteatterimaisesta penkkien asettelusta ja alttari siirrettiin kirkon itäpäähän. Kirkkoon rakennettiin lehterit ja saatiin uudet urut ja alttaritaulu. Uudistettu kirkko vihittiin käyttöön 25.9.1892.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1908

Jean Louis Desprez'n suunnittelema Hämeenlinnan uusklassistinen pyöreä kirkko valmistui vuonna 1798 ja muutettiin perinteiseksi ristikirkoksi vuonna 1892. Hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren sai 1900-luvun alkuvuosina tehtäväkseen suunnitella kirkon edustalle torin laitaan puistoalueen paviljonkeineen, istutuksineen ja suihkulähteineen. Paviljonkien rakentaminen tilattiin V. Fr. Alaselta, ja muurit kivimaljoineen teetettiin paikallisessa Heinäsen kiviveistämössä. Puistoalue valmistui syksyllä 1911. Samassa yhteydessä aiemmin hiekkapäällysteinen tori sai pintaansa säteittäin ladotun kiveyksen.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Katajamäki-nimiselle alueelle, jossa alun perin nimensä mukaisesti kasvoi tiheässä katajia. Jo 1800-luvun alussa kirkon ympärillä oli ollut jonkinlainen puistikko. Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla siirrettiin paloturvallisuussyistä lähinnä kirkkoa sijainneet rakennukset kauemmas ja raivattiin nykyisen Kirkkopuiston alue. Apteekkari Bjuggin puutarhuri Kustaa Reinhold Sonntag suunnitteli ns."Katajamäen puistojen" tai "Kirkkopuistikoiden" istutukset, ja kesällä 1838 puistoon istutettiin vaahteroita, jalavia ja lehmuksia. Myös pensasmajoja istuimineen oli puistossa vielä ainakin 1800-luvun loppupuolella, jolloin vanhat kaupunkilaiset mielellään istuskelivat kesäiltoina ja pyhäpäivinä puistossa seurustelemassa. Pyhäaamuisin myös jumalanpalvelukseen saapuneet maalaiset istuivat puistossa odottamassa unilukkaria avamaan kirkon ovia.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Toripuisto valmistui Hämeenlinnan kirkon ja Kirkkopuiston edustalle arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelman mukaan 1910-luvun alussa. Puiston keskellä sijaitsevan maljamaisen suihkulähteen paikalla voisi olla paljon näyttävämpikin veistos, jollei rahapula olisi jälleen kerran ohjannut kaupungin päätöksentekoa. Kuvanveistäjä Eemil Halonen valmisti Toripuiston suunnittelijan arkkitehti Armas Lindgrenin ehdotuksesta kaksi veistosluonnosta: Hämäläiset kalastajat ja Lähteellä istuva äiti. Valtuuston mielestä veistoshanke oli kuitenkin liian kallis ja luonnokset palautettiin taiteilijalle. Lindgreniltä tilattiin piirros yksinkertaiseen suihkulähteeseen. Säästömielessä myös lähdettä ympäröivä kivetty käytävä jätettiin pois ja suihkulähteen ympärille istutettiin sen sijaan kasveja.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Kirkon kellotorni rakennettiin sakastin päälle vuonna 1837, kun kirkonmäelle siirretty vanhan kaupungin kirkon tapuli oli palanut Hämeenlinnan palossa syksyllä 1831. Tornin piirustukset oli laadittu intendentinkonttorissa Helsingissä, ja sen rakentamisen sai tehtäväkseen raatimies Johan Fredrik Bastman. Valmiina torni kohosi 34,5 metrin korkeuteen. Uudessa kellotornissa oli aluksi kaksi kelloa, ja vuonna 1848 sinne sijoitettiin kolmaskin kello, joka painoi 640 kiloa ja oli kelloista suurin ja painavin. Aikaa näyttävän kellon kaupungin maistraatti tilasi Tukholmasta P. O. Nordinilta, joka kävi itse asentamassa valmistamansa kellon paikalleen. Tornin jokaiselle neljälle sivustalle tuli oma kellotaulu. Tämä kello korvattiin kuitenkin jo vuonna 1851 mustasaarelaisen kelloseppä Karl Glasbergin valmistamalla kellolla, joka ilmaisi lyönnein tasa- ja puolitunnit. Glasbergin kello oli paljon kestävämpää tekoa, ja se on kullattuine osoittimineen edelleen tallella kirkon…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinnan kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolella päätykolmion koristeena oleva risti erottuu hyvin tässä postikorttikuvassa. Ristin pystyttämisestä sovittiin kirkonkokouksessa elokuussa 1830. Ristin keskikohtaan päätettiin kiinnittää vielä messinkilevystä valmistettu säteilevä aurinko, joka kullattiin. Kirkon laajennustöiden yhteydessä vuonna 1892 muidenkin sisäänkäyntien yläpuolelle kiinnitettiin ristit, mutta ne jäivät ilman kullattua aurinkoa. Keskellä kattoa oleva rautaristikolla ympäröity lyhtymäinen koriste on peräisin vuodelta 1847, jolloin kirkon katto uusittiin ja päällystettiin rautapeltilevyillä. Vanha kuparikatto myytiin. Vuonna 1849 pääoven yläpuolelle lisättiin kirkon rakennusvuodesta kertova teksti: År 1798. År-sana poistettiin kuitenkin vuonna 1913, jolloin messinkinumerot kunnostettiin ja kiillotettiin kirkon ulkomaalauksen yhteydessä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Alun perin keskellä kirkkosalia sijainnut alttari siirrettiin vuoden 1892 korjaustöiden yhteydessä kirkon itäseinustalle, amfiteatterimaisesti nousevat penkkirivit purettiin ja lattia madallettiin. Kirkkoon rakennettiin myös lehterit, samalla kun kirkkoa laajennettiin perinteiseksi ristikirkoksi. Samana vuonna kirkko sai lahjoituksena Alexandra Såltinin maalaman alttaritaulun, joka kuvaa Vapahtajan ilmestymistä Maria Magdaleenalle. Taulun lahjoitti seurakunnalle neiti Amanda Helenius veljensä kauppias Vihtori Heleniuksen muistoksi. Seuraavan kerran sisätiloja uudistettiin vuonna 1912, jolloin muutokset suunnitteli hämeenlinnalaisarkkitehti Ilmari Launis. Kirkon ikkunoihin tuli värikkäät lasimaalaukset ja seinien kaariin ornamenttikuviointi. Tässä postikorttikuvassa kirkon sisustus on arkkitehti Launiksen suunnittelemassa asussa. Vuoden 1964 uudistuksissa ornamentit, lasimaalaukset ja lehterit sitten poistettiin. Kuvassa näkyy myös kaksi kirkon seitsemästä…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

A. Alopaeuksen kirjakauppa toimi Hämeenlinnassa vuodesta 1888 maaliskuuhun 1900. Alopaeus julkaisi omalla kustannuksellaan myös postikortteja. Tässä piirretyssä sommitelmakortissa on kuvattuna kaupungin tärkeimmät nähtävyydet 1800-luvun lopussa: Raatihuone, kirkko ja Aulanko. Raatihuoneen katolla liehuu Venäjän lippu. Keskimmäisessä pikkukuvassa on näkymä idästä Vanajaveden yli kohti keskustaa. Kortin piirtäjä on ruotsalaistaiteilija Anna Palm (1859-1924).
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1888, viimeistään 1899.
Tekijä:
Palm, Anna
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2