lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 13)

Hämeenlinnan ensimmäinen 12-paikkainen keuhkotautisten hoitola sijaitsi Myllymäessä Hämeenlinnan naisyhdistyksen vuokraamissa tiloissa. Seuraava 20-paikkainen sairaala oli Sairiossa E. A. Talpon suunnittelemassa rakennuksessa, jossa myöhemmin on toiminut päiväkoti. Etelä-Hämeen kuntien yhdessä ylläpitämä Ahveniston parantola eli Etelä-Hämeen keuhkotautiparantola rakennettiin Ahveniston harjulle 1930-luvun alussa. Rakennus edustaa funktionalistista tyyliä, ja sen suunnitteli arkkitehti Toivo Paatela. Rakennuksen kulmassa on kahdeksankerroksinen torniosa parvekkeineen. Uuteen parantolaan saatiin tilat peräti 250 potilaalle. Lisäsiipeen rakennettiin kylpy- ja valohoitotilat ja yläkerrokseen lastenosasto leikki- ja koulutussaleineen. Pääsisäänkäynnin edustaa koristi suihkulähde. Sodan aikana parantolaa käytettiin sotasairaalana, minkä jälkeen tuberkuloosin hoito jatkui Ahvenistonharjulla aina 1960-luvun lopulle asti. Nykyään Ahveniston parantolarakennukset…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Etelä-Hämeen kuntien yhteinen keuhkotautiparantola rakennettiin Ahvenistonharjulle 1930-luvun alussa. Arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema funktionalistinen parantolarakennus oli huomattavan suuri omana aikanaan, sillä sairaalapaikkoja oli peräti 250. Rakennuksen torniosa parvekkeineen on kahdeksankerroksinen, siipiosat ovat kuusi- ja neljäkerroksiset. Hoitomuotoina tuohon aikaan oli lepo, ravitseva ruoka ja männyntuoksuisen ilman hengittäminen sairaalan isoilla parvekkeilla. Ahveniston parantolassa hoidettiin tuberkuloosipotilaita vielä 1960-luvun lopulla. Nykyään parantolarakennukset ovat osa Kanta-Hämeen keskussairaalaa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinnan lääninsairaalan päärakennuksen korotus ja laajennus valmistui joulukuussa 1929. Hämeen Sanomat selosti uudistetun sairaalan vihkiäisjuhlaa 10. joulukuuta ja kuvaili uusia tiloja: ”Sairaala on 3-kerroksinen. Sen ensimmäisen ja toisen kerroksen muodostaa vanha sairaala, jota on sekä korotettu että laajennettu. Yläkerroksessa rakennuksen länsipäässä sijaitsevat sairaanhoitajattarien huoneet sekä heidän seurusteluhuoneensa. Keskellä ovat leikkaussalit, joihin kuuluu kaikkiaan 7 huonetta. Täällä on otettu huomioon kaikki nykyajan keksinnöt. Värit ovat kaikki tummia, mikä helpoittaa näkemistä. Lamput ovat uudenaikaiset ja siitä huomattavat, että ne eivät luo mitään varjoa. Keskikerros on varattu kokonaan sairashuoneiksi. Länsipäässä sijaitsevat lasten sairaalasalit ja itäpäässä naispotilaiden huoneet. Alimmassa kerroksessa sijaitsevat itäpäässä miespotilaiden huoneet sekä länsipäässä poliklinikka, röntgenlaitos, kylpy- ja…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1930

Hämeenlinnan lääninsairaala rakennettiin 1840-luvulla arkkitehti C. L. Engelin piirustusten mukaan. Sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Sairaalan ahtaudesta ja sen monista puutteista valitettiin valtionhallintoon jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Rakennuksesta puuttuivat mm. tutkimus- ja laboratoriotilat eikä potilaita varten ollut odotushuonettakaan. Vielä koko 1920-luvunkin sairaalan laajennusasia oli vireillä, kunnes määräraha saatiin vihdoin valtion budjettiin vuosille 1927–1928. Vanhan sairaalarakennuksen uudistamista ja laajentamista ryhtyi suunnittelemaan yleisten rakennusten ylihallituksen 1. sairaala-arkkitehti E. A. Kranck. Hän kohteli Engelin suunnittelemia empirerakennuksia suurella kunnioituksella ja sovitti uudet osat niiden tyyliin sopiviksi. Suurin muutos oli koko rakennuksen korottaminen kolmikerroksiseksi. Sairaalapaikkojen määrä nousi remontin myötä kahdeksastakymmenestäkuudesta sataankahteenkymmeneen. Lääninsairaalan…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1930

Etelä-Hämeen piirimielisairaalan uudisrakennus valmistui Vanajaan Kankaantaan kylän maille vuonna 1932. Sairaalan suunnittelija oli silloisen sosiaalihallituksen arkkitehti Aulis Kalma, joka piirsi T-kirjaimen muotoisen kolmikerroksisen rakennuksen. Sen lisäksi alueelle tuli kaksikerroksinen lääkärin ja taloudenhoitajan asuintalo sekä suuri ja ajanmukainen saunarakennus. Hattelmalan sairaalana paremmin tunnettu hoitolaitos oli valmistuessaan maan suurin mielisairaala, jossa "potilaiden hoidossa otetaan huomioon kaikki nykyajan viimeisimmät kokemukset." Arkkitehdit Erkki ja Inkeri Linnasalmi suunnittelivat sairaalan 1950-luvulla toteutetun laajennuksen. Silloin alueelle valmistuivat uusi kolmikerroksinen potilasrakennus, hallinto- ja vastaanottorakennus, talous- ja voimakeskus sekä henkilökunnan asuintalot. Sairaalatoiminta Hattelmalassa päättyi 1990-luvun puolivälissä. Nykyään alueen rakennuksissa toimii Hämeen ammattikorkeakoulu ja Innopark-teknologiakeskus.

Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1932

Hämeenlinnan kaupungin sairashuoneen kymmenvuotishistoriikin laati lääketieteen ja kirurgian tohtori Louis Gratschoff, joka toimi sairashuoneen lääkärinä vuosina 1891–1897. Kaupungin sairaalarakennus sijaitsi Koulukadulla ja sisälsi seitsemän potilashuonetta. Alun perin Hämeenlinnan kuumelasarettina aloittanut sairashuone muuttui kuvatun jakson aikana enemmän yleisen sairaalan suuntaan, ja sen nimikin muuttui Hämeenlinnan kaupungin sairashuoneeksi. Historiikin tilasto-osa sisältää tiedot sairashuoneella hoidetuista potilaista ja heidän "ulkonaisista ja sisällisistä taudeistaan". Lisäksi Gratschoff esittelee tilastoja mm. sairashuoneen tuloista ja menoista ja suoritetuista leikkauksista sekä luettelee sairaalan haavurikalustoon kuuluvat instrumentit.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1896
Tekijä:
Gratschoff, Louis

Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kivinen sairaalarakennus valmistui Keinusaareen kruununmakasiineja vastapäätä vuosina 1841–1844. Uuteen sairaalaan oli suunniteltu peräti 100 sairaansijaa, mutta niitä saatiin lopulta vain 78, joten sairaala osoittautui varsin pian liian ahtaaksi. Sairaalan sivurakennukset korotettiin kaksikerroksisiksi 1880-luvulla ja 1920-luvun lopussa myös päärakennusta laajennettiin. Kuvassa päärakennus on jo korotettu kolmikerroksiseksi.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Kuumelasaretti tarttuvia tauteja varten päätettiin rakentaa Stichaeuksen vaivais- ja työhuonerahaston omistamalle rakentamattomalle tontille vuonna 1884. Muun muassa kaupunginlääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen isä) oli ajanut asiaa voimakkaasti. Myös Keinusaaren aluetta nykyisen Taidemuseon takana mietittiin, mutta vastustajien mielestä kaupungin kauneinta paikkaa ei tulisi antaa sairaalalle, jossa suuri osa potilaista sairasti veneerisiä tauteja. Lasarettirakennuksen suunnitteli ruotsalaissyntyinen arkkitehti P. E. S. Degenaer. Kauniin puurakennuksen julkisivun erilaiset laudoitusvyöhykkeet oli eroteltu puisin listoin. Julkisivun keskirisaliittiin liittyi päätykolmio räystäskukkasineen. Rakennukseen tuli viisi potilashuonetta kahden puolen käytävää, lääkärin vastaanottohuone, leikkaushuone, hoitajattaren huone, kylpyhuone, kaksi sisäkäymälää ja keittiö. Avarassa keittiössä oli leivinuuni ja ovi pihalle. Potilaspaikkoja oli aluksi 17 aikuiselle…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1884
Tekijä:
Degenaer, P. E. S.

Keinusaareen 1840-luvulla valmistuneen Hämeenlinnan lääninsairaalan päärakennuksen laajennus ja korotus kolmikerroksiseksi on tässä kuvassa jo valmistunut. Uudistetun sairaalan vihkiäisiä vietettiin joulukuussa 1929. Vuonna 1909 valmistuneesta sillasta näkyy kuvassa vain Keinusaaren puoleinen kaari. Sillan takana näkyvä matala rakennus on kaupungin pyykkihuone.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Talvisessa kuvassa Pitkältäsillalta vasemmalle Keinusaarta kohti näkyvät 1840-luvulla valmistuneet Hämeenlinnan lääninsairaalan empirerakennukset. Kaarisilta Vanajaveden yli oli valmistunut vuonna 1909. Sillan molemmissa reunoissa oli kaksi peräkkäistä teräskaarta, joiden kohdalla jalkakäytävät kulkivat kaaren ulkosivuilla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1927
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2