lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 47)

Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913 otetussa kuvassa päähuomion vie kuitenkin torin pohjoislaidan koristeellinen valaisinpylväs. Samoja tai ainakin hyvin samanlaisia valaisinpylväitä voi edelleen nähdä Sibeliuksenpuiston käytävien varrella. Keskustan katuvalaistus sähköistettiin vuodesta 1899 alkaen. Ensimmäiset sähkölamput olivat nopeasti kuluvia kaarilamppuja. Jo seuraavalla vuosikymmenellä saatiin kuitenkin Hämeenlinnassakin käyttöön Thomas Alva Edisonin uusi käänteentekevä keksintö, hehkulamppu.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1913

Hämeen linnaa ympäröivä kivetty vallihauta on peräisin 1770-luvulta. Se rakennettiin silloin osana Axel Magnus von Arbinin laatimaa Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaa. Vallihaudan seinämät rakennettiin luonnonkivistä ilman laastia, ja reunojen tukemisessa käytettiin myös mm. hirsiä ja risukimppuja. Kaivanto on molemmista päistään yhteydessä Vanajaveteen. Linnan vallihautoja on kunnostettu 2010-luvulla ja työt jatkuvat luultavasti vielä useamman vuoden.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900-1909

Kuvan oikeassa reunassa näkyvät ns. Eteläkadun villat rakennettiin vuosina 1919–1922 kaupungin vuokratonteille. Yhden puisista asuintaloista suunnitteli rakennusmestari E. K. Ansas ja muut silloinen kaupungin rakennusmestari K. B. Koskinen. Talot edustavat tyylillisesti osittain jugendia ja osittain klassismia, ja niissä on mansaridikatot, joiden avulla saatiin lisää asuintilaa ullakkokerrokseen. Tämä kaupunkikuvallisesti yhtenäinen rakennusryhmä oli purku-uhan alaisena 1980-luvulla. Talot oli jo lunastettu alkuperäisiltä omistajiltaan, ja niiden paikalle oli suunniteltu pysäköintialue. Rakennukset päätettiin kuitenkin suojella, ja kaavamuutoksen jälkeen taloja tarjottiin entisille omistajilleen takaisin ostettaviksi 1990-luvun lopulla. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Hämeenlinnan nahkatehdas osakeyhtiön rakennuksia, joista vanhin oli vuodelta 1888 ja viimeinen rakennettiin 1930-luvun lopulla. Samalle paikalle Saaristenkadun ja Eteläkadun kulmaan oli nahkuri H.…
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1922

Hämeenlinnan kaupungin perustamisesta tuli kuluneeksi 300 vuotta tammikuussa 1939. Syntymäpäiväjuhlan kunniaksi vietettiin juhlaviikkoa 18.–25. tammikuuta ja kaupungin "nuori polvi" sai juhlan muistona oheisen juhlajulkaisun omakseen. Julkaisu alkaa kuvitteellisella kurkistuksella elämään Hämeenlinnan vanhassa kaupungissa 1600-luvulla. Lisäksi teos sisältää hämäläisrunoilijoiden juhlaa varten kirjoittamia runoja sekä valokuvia 1930-luvun Hämeenlinnasta.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1939

Nuoret hämeenlinnalainaiset on kuvattu talvisessa maisemassa viime vuosiadan alussa. Edessä vasemmalla rouva Aino Suolahti, oikealla neiti Hilma Aakkula.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900–1909

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston henkilökuntaan kuuluivat vuonna 1934 vanhempi kirjastoapaulainen Sofia Purhonen, kirjastonhoitaja Ernesti Suolahti, nuorempi kirjastoapulainen Anni Saarto ja ylimääräinen apulainen Soini Mujo. Kuvasta puuttuvat päällysvaatteiden vartija Lyyti Nyqvist ja vahtimestari Oskari Toivonen, jota jo vuoden 1935 alusta seurasi Lauri Henriksson (myöh. Karo).
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Vuonna 1798 valmistunutta Hämeenlinnan kirkkoa on sanottu Pohjolan pikku Pantheoniksi, ja sen esikuvana onkin ollut antiikin Rooman Pantheon-temppeli. Itse kuningas Kustaa III osoitti suurta kiinnostusta pienen sisämaakaupungin kirkkoa kohtaan. Hän valitsi oman hoviarkkitehtinsa Jean Louis Desprez’n suunnittelemaan antiikin ihanteiden mukaisen kirkon. Hämeenlinnan kirkosta tulikin yksi maan tärkeimmistä kustavilaisen klassismin muistomerkeistä. Kirkko koostui runkohuoneesta, jonka yläpuolella kaartui kuparipäällysteinen kupolikatto. Sisäänkäyntiä kehystivät doorilaiset pylväät ja päätykolmio. Alttari sijaitsi kirkon keskellä ja penkit kaaririveissä sen ympärillä kahdeksassa lohkossa. Lattia ja penkit kohosivat seiniä kohti amfiteatterimaiseen tapaan. Saarnatuoli oli seinustalla pääovea vastapäätä, sakaristoon johtavan oven ulkopuolella. Hämeenlinnan kirkon juhlallisen vihkimisen suoritti Hämeenlinnan seurakunnan kirkkoherra Zach. Cygnaeus…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Hjertzell, Fritz

Hämeenlinnan suomalainen normaalilyseo perustettiin vuonna 1873. Normaalilyseo siirrettiin vuonna 1887 Helsinkiin, mutta Hämeenlinnan lyseo jatkoi toimintaansa. Kiertolaisvuosien jälkeen lyseo sai vihdoin oman koulutalon, kun uusrenessanssityylinen "lyceekartano" valmistui kesäkuussa 1888 Itäisen Linnankadun varrelle, Tähtipuiston kohdalle. Rakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksen nuori arkkitehti Magnus Schjerfbeck yliarkkitehti Georg Wileniuksen johdolla. Uuden rakennuksen juhlalliset vihkiäiset pidettiin syyskuun 17. päivänä 1888. Isoja ja korkeita oppisaleja eli luokkia oli alun perin kahdeksan, ja lyseorakennus ylittikin valmistuttuaan silloiset tilavaatimukset. Koulun juhlasalia kehuttiin yhdeksi maan kauneimmista koulutiloista.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Venäläinen sotilaskirkko valmistui Pikkutorille Turuntien päähän vuonna 1900. Kirkko korkeine torneineen edusti ajan ortodoksiselle kirkkoarkkitehtuurille tyypillistä bysanttilaisvaikutteista rakennustapaa. Vaikka uusi kirkko oli kaunis ja arvokas, sen rakentaminen ajoittui aikaan, jolloin Suomen itsehallintoa oltiin kaventamassa. Niinpä kirkko nähtiin alusta asti kaupungissa vieraan sortovallan symbolina. Venäläiset sotilaat poistuivat Hämeenlinnasta vuoden 1918 alussa, ja sotilaskirkko jäi Suomen valtion omaisuudeksi. Se oli käyttämättömänä aina tammikuuhun 1923 asti, jolloin rakennus luovutettiin korvauksetta kaupungin haltuun. Tällöin todettiin, että rakennus oli tyhjä lukuun ottamatta ikonostaasia, marmorisia alttaripöytiä ja kahdeksaa kirkonkelloa. Ikonostaasi luovutettiin Hämeenlinnan ortodoksiselle seurakunnalle ja kirkonkellot otettiin alas. Kellot myytiin tai luovutettiin luterilaisille seurakunnille, mm. Vesilahdelle ja Tyrväälle. Kirkontornit ja…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1923

Hämeenlinnan vanha puinen Pitkäsilta korvattiin kuvassa näkyvällä uudella rautarakenteisella kaarisillalla vuonna 1909. Taustalla Keinusaaren puolella on Hämeenlinnan lääninsairaalan rakennuksia. Uuden sillan avajaisjuhlallisuuksista kertoi sanomalehti Hämetär 16.11.1909 seuraavasti: "Eilen oli täällä Hämeenlinnassa pikku juhlapäivä; eilen tapahtui näet uuden "pitkän sillan" avaus liikenteelle. Klo 12:lta päivällä se tapahtui itse paikalla... Uudella sillalla oli mustanaan väkeä. Siltarakennuskomitea aloitti juhlatoimituksen. Sen puheenjohtaja ruununvouti Tötterman ilmoitti, että sillanrakennustyöt ovat nyt ennättäneet siksi pitkälle, että silta on ajokunnossa." Tämän jälkeen kuvernööri Gordie otti sillan vastaan, julisti sen avatuksi ja ajoi pika-ajuri Toivosen kyydissä seurueineen edestakaisin sillan yli yleisön eläköön-huutojen saattelemana. Illalla järjestettiin vielä Teatteritalolla illalliset juhlan kunniaksi.

Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2