lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 88)

Näkymä Aulangonvuoren rinteeltä kohti Aulangonjärveä on 1800-luvun lopulta, jolloin näkötornia ja vuorelta alas vieviä kiviportaita ei vielä ollut rakennettu. Postikorttikuvassa näkyy hyvin Aulangonjärven rantapuisto, joka oli eversti Standertskjöldin aikana puistomaisena hoidettua aluetta. Aulangonjärveen työntyvälle niemelle oli raivattu aukio, jonka keskellä oli soikionmuotoinen hiekkakenttä. Hiekkapolut kiersivät aukiota, ja niiden ympärille oli kylvetty nurmikko ja istutettu puita. Luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu avarampien näkymien saavuttamiseksi.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Aulangonjärven rantapuisto oli 1900-luvun alussa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan laskeutuvat portaat. Ylemmällä terassilla oli mahdollisesti vielä toinenkin huvimaja.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Joutsenlammen rakentaminen oli yksi varhaisimpia puistotöitä eversti Standertskjöldin Aulangolla. Lampi kaivettiin soistuneeseen notkoon keskelle metsää vuonna 1885. Rannat rajattiin kivireunuksella ja keskelle lampea rakennettiin pieni tekosaari. Lammen eteläpäähän tuli kanava-allas ja pohjoispäähän kanava, josta vesi pääsi laskemaan pois lammesta. Kanavien yli rakennettiin puiset sillat, jotka maalattiin valkoisiksi. Polut kiersivät lammen rantoja, ja rannoille istutettiin jalopuita. Pohjoisrannalle rakennettiin huvimaja, ja joutsenetkin saivat oman huvimajansa tekosaarelle. Vuonna 1886 rakennettiin vielä Metsälampi Joutsenlammen ja Aulangonvuoren väliselle alueelle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Aulangonvuoren näkötorni ja graniittiset kiviportaat vuoren huipulta alas Karhuluolalle valmistuivat vuonna 1907. Askelmia jyrkkään rinteeseen rakennetussa portaikossa on yhteensä 322, joten pieni levähdystasanne kivisine penkkeineen ja pöytineen oli myös tarpeen.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg

Aulangon puistometsän korkein kohta on Aulangonvuori, joka oli aikoinaan osa hämäläisten muinaislinnojen ketjua. Vuoren kolmeen suuntaan jyrkästi viettävät rinteet tekivät siitä helposti puolustettavan suojapaikan. Vuoren laki on n. 150 metriä merenpinnan yläpuolella ja n. 70 metrin korkeudella viereisen Aulangonjärven pinnasta. Aulangonvuori oli tunnettu näköalapaikka jo varhain 1800-luvulla, jolloin kuvernööri Rehbinder teetti sinne ensimmäisen tien 1800-luvun puolivälissä. Aulangon alueen uusi omistaja Hugo Standertskjöld aloitti 1880-luvulla puistotyöt kunnostamalla vuorelle johtavaa tietä ja rakentamalla sinne kaksi paviljonkia maiseman ihailijoille. Näkötorni ja portaat Aulangonvuorelle rakennettiin kuitenkin vasta 1907.
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Lusikkaniemi on yksi Aulangon tunnetuimmista maamerkeistä ja valokuvatuimmista kohteista. Niemi on saanut nimensä lusikkamaisesta muodostaan, joka Aulangonvuorelta alas katsellessa näkyy selvästi. Tässä postikortissa Lusikkaniemestä on käytetty nimeä Aulangon niemi. Myös Hiidenniemi-nimitys tunnetaan varhaisemmilta ajoilta. Mahdollisesti niemessä on esihistoriallisena aikana sijainnut uhripaikka.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Karlbergin tilan uuden omistajan Hugo Standertskjöldin ensimmäisiä töitä 1880-luvulla oli uuden tien tekeminen Aulangonvuoren laelle, joka oli jo vanhastaan ollut upean näköalansa vuoksi suosittu retkikohde. Standertskjöld rakennutti vuoren laelle myös kaksi näköalapaviljonkia maiseman ihailijoita varten. Toinen niistä purettiin ilmeisesti jo varhain, mutta kuvan paviljonki säilyi 1930-luvulle asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Valokuva on otettu Karlbergin vanhan kartanon tornista pohjoiseen päin kohti Hattulaa. Etualalla näkyy osa kartanon pienehköstä edustuspihasta. Rakennuksen tällä puolella piha oli korotettu ja tuettu kivimuurilla tasaiseksi. Kartanorakennukseen rajautui puoliympyrän muotoinen hiekkakenttä, jonka keskellä oli pyöreä kukkaistutus. Hiekkakenttää ympäröivät nurmikkoalueet kukkaistuksineen ja ruukkukasveineen. Ruukuissa kasvatettiin mm. agaveja ja palmuja, jotka viettivät talven kartanon kasvihuoneissa. Pihan pengerryksen reunalta alkoi kartanon talouspiha monine rakennuksineen. Taustalla näkyy Vanajaveden rannan peltomaisemaa ja Mäntykärki, jonne Standertskjöldin aikana istutettiin puukujanteita.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Brander, Signe

Karlbergin kartanon ja Vanajaveden rannan väliin jäävässä puistossa oli edelleen 1920-luvulla hyvinhoidettuja käytäviä, tasaista ruohikkoa ja upeita kukkaistutuksia. Lämpiminä kesäpäivinä saattoi levähtää mukavilla penkeillä puiden alla suojassa auringolta. Etualan pienten ruukkupuiden taakse jää puiston suihkulähde. Hopeapajut reunustavat Vanajaveden rantaviivaa seurailevaa kävelytietä, ja taustalla näkyy vuonna 1924 valmistunut järven ylittävä rautatiesilta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Karlbergin kartanon edustapuiston suihkulähde oli pyöreä ja sen keskellä oli pilarin päässä torveen puhaltavaa lasta esittävä patsas. Torvesta suihkusi vettä. Suihkulähteen kivistä allasta ympäröi hiekkapolku, jota rajaavan nurmikon reunassa oli samaa pyöreää muotoa toistava kukkaistutus. Suihkulähde rakennettiin viimeistään vuonna 1886, jolloin sanomalehti Hämäläinen ihasteli sitä näin: "Yksi niistä (suihkulähteistä) on täydellinen taideteos, muhkeaan stiiliin laitettu, suuri ja komea, useilla etevillä veistokuvilla kaunistettu."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2