lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 20)

Lammin keskiaikaisen kirkon korjaus kansalaissodan jälkeen suoritettiin muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa. Uuden katon ja entisestä täysin poikkeavan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Esimerkiksi katon entinen lautaholvi korvattiin teräsbetoniholvilla ja sisätilojen pitkistä lehtereistä luovuttiin. Taiteilija Bruno Tuukkanen koristeli kirkon seinät ja holvit rikasmuotoisilla kalkkimaalauksilla, ja uuden alttarikaapin veisti taiteilija Johan Friedl. Kirkkorakennuksen viimeisin, arkkitehti Virpi Tervosen suunnittelema korjaus valmistui vuonna 2002. Lammin kirkko on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.
Kuvan oikeassa reunassa näkyy Lammin säästöpankin rakennus "Rahala", joka valmistui vuonna 1940. Tontti kirkon vierestä oli ostettu säästöpankille jo vuonna 1917 maanviljelijä R. Huovilalta. Pankki oli ehtinyt toimia entisessä Huovilan talossa vain puolisen vuotta, kun rakennus tuhoutui samassa tulipalossa kuin kirkkokin. Vasta…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1956
Tekijä:
Aaltonen, Albin

Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu 1600-luvun vanhan kaupungin ajoista aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen sisältyvät myös Arvi A. Kariston kirjoittamat Hämeenlinnan kauppayhdistyksen ja Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen lyhyet historiikit. Kaupungin 1910-luvun alun liike- ja teollisuusyritykset esitellään kattavasti otsikolla Hämeenlinnan nykyiset liikkeet. Tässä osiossa luetellaan kaikki Hämeenlinnan huomattavimmat liikkeet, tehtaat, kaupat ja työpajat. Esittelyjä on yli 150 eri liikkeestä, ja useimmista liikerakennuksista on myös pieni valokuva. Teos antaakin monipuolisen kuvan kaupungin elinkeinoelämästä 1910-luvun alussa.
Avainsanat:
, , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Hämeen-Anttila, Väinö

Jokapäiväistä torikauppaa käytiin vanhastaan Hämeenlinnan kauppatorilla, jota kutsuttiin myös nimellä Iso tori. Myyntikojut olivat torin alalaidassa. Myytävää tuotiin torille myös käsirattailla, joiden paikka taas oli torin ylälaidassa. Maalaiset tulivat torille hevosineen ja rattaineen, ja myynti tapahtui suoraan rattailta. Myytävänä heillä oli lihaa, kalaa ja maataloustuotteita. Torilla myytiin myös vaatetavaraa ja kaikenlaista pientä rihkamaa. Rantatorilla oli lisäksi kaupan halkoja ja heiniä. Torikaupan siirtämistä kokonaan Rantatorille pohdittiin Hämeenlinnassa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta valtuusto päätti kuitenkin säilyttää torikaupan Isolla torilla, jonne maalaiset olivat tottuneet ajamaan kuormineen ja joka soveltui maaperänsä puolesta paremmin elintarvikkeiden kauppapaikaksi. Toripuiston rakentamisen ja torin kiveämisen ajan 1910-luvun alussa torikauppaa käytiin kuitenkin Rantatorilla.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1913–1918
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Torin pohjoisreunassa oli 1930-luvun alussa Walter Thomén suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut pankkitalo, jossa sijaitsivat Pohjoismaiden yhdyspankki ja Suomen pankki. Kirjakauppias Rytkösen klassistisen talon suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren vuonna 1910. Viereiseen taloon on jo tullut Uusi hotelli Kaupunginhotellin muutettua Rauhankadulle Paavonkulmaan. Lääninhallituksen empiretalo keskellä on C. L. Engelin piirtämä. Taustalla näkyy mm. vuonna 1930 valmistunut Hämeenlinnan alakansakouluseminaarin rakennus Kaurialassa. Läntisen Linnankadun puolella olevan matalan puutalon päädyssä oli Suomen maanviljelijäin kauppa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1931
Tekijä:
Rytkönen, Enok

"Ylätori oli markkinoitten keskipiste, siellä oli nähtävää ja ostettavaa jos jonkin sorttista. Väkeä parveili tungokseen asti, ja varsinkin kesä- ja syysmarkkinat kokosivat nuortaväkeä sankoin joukoin. Oli mukava tavata tuttuja ja katsella sitä repäisevää markkinatouhua. Helppo-Heikit kauppasivat tavaraa ja huvittivat yleisöä niin hassunkurisilla seremooneillaan, joita sitten kilvan naurettiin." Hämeenlinnan torin markkinat eli virallisemmin toripäivät olivat 1900-luvun alkupuolella kaupungin kokoon nähden suuria tapahtumia. Torin täytti markkinoiden aikaan ihmisten, hevosten, kärryjen ja keveiden harjakattoisten myyntikojujen sekamelska. 1930-luvulla seassa oli jo muutama autokin. Ostajia ja myyjiä markkinoille saapui kaukaakin, ja tarjolla oli melkein mitä vain hevosista ruokatarpeisiin. Taustalla näkyy torin reunan eri tyylejä edustavia arvorakennuksia: Raatihuone on uusrenessanssia vuodelta 1888 ja Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin talo…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista graniittia. Rakennuksen kellariin on piirretty mm. leivintupa, pyykkitupa, valokuvauslaboratorio ja -pimiö. Claes Norstedt toimi lasitehtaan johtajana vuosina 1896–1917.
Vuonna 1922 talon osti Kalvolan kunta, ja siitä alkaen talo palveli Kalvolan kunnantalona. Ilmeisesti Kalvolan odotettiin kasvavan nopeasti, sillä aluksi suuressa kunnantalossa oli vakinainen työhuone vain kunnankirjurilla. Talossa oli 1950-luvulle asti myös pankkitoimintaa. Pääosaa rakennuksesta hallinnoi kuitenkin Kalvolan kunta vuoteen 2009 asti, jolloin Kalvola liittyi Hämeenlinnaan. Tämän jälkeen kaikki entiset toimijat ovat siirtyivät pois rakennuksesta. Entinen kunnantalo on nykyään tyhjillään. Sen tulevasta käytöstä ei ole vielä tietoa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1909
Tekijä:
Sonck, Lars

Raatihuoneenkadun varrella torin laidalla 1920-luvulla sijainneista rakennuksista on jäljellä nykyään vain Raatihuone. Vainikaisen talo ja Kämärin talo purettiin 1960-luvulla Keskustalon tieltä. Raatihuoneen länsipuolella näkyvän, kauppias Bogdanoffin talona tunnetun talon paikalle valmistui vuonna 1929 Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin uudisrakennus. Suomalainen säästöpankki oli aloittanut toimintansa jo vuonna 1910 ja siirtynyt Raatihuoneen viereen vuonna 1914. Myöhemmin pankki osti talon ja tontin Bogdanoffin perikunnalta. Vanhan puurakennuksen päädyssä toimi 1920-luvulla Hanna Hakalan kangaskauppa ja kutomaliike. Pankin toisella puolella piti jalkineliikettään Jalmari Mäkinen.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku
Tekijä:
Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg

Hämeenlinnaan perustettiin ensimmäinen säästöpankki vuonna 1846. Pankin nimi oli aluksi Hämeenlinnan kaupungin säästökassa, myöhemmin säästöpankki. Tämä historiikki keskittyy lähinnä vuosien 1900–1924 tapahtumiin, sillä pankin historiasta oli julkaistu jo aiemmin Väinö Andelinin (Hämeen-Anttila) kirjoittama historiikki vuosilta 1846–1900. Tämän uudemman historiikin kuvaamalle jaksolle sijoittuvat mm. oman toimitalon valmistuminen Raatihuoneenkadun varrelle vuonna 1910 ja kilpailevan säästöpankin perustaminen syksyllä 1909. Vuonna 1948 pankin viralliseksi nimeksi tuli Hämeenlinnan vanha säästöpankki. Koska pankki ei ollut kaupungin omistuksessa, vanhaa nimeä pidettiin harhaanjohtavana.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Vartia, Verneri

Toripuisto paviljonkeineen ja istutuksineen valmistui arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan vuonna 1911. Suihkukaivokin puistoon saatiin syksyllä 1911. Valtuustolle oli tarjolla myös Emil Halosen luonnostelemat paljon näyttävämmät vaihtoehdot, mutta säästösyistä päädyttiin Lindgrenin ehdottamaan yksinkertaisempaan suihkukaivomalliin, jonka kustannukset olivat 3250 markkaa. Lisäsäästöä saatiin vielä jättämällä kaivoa ympäröivä kivetty käytävä rakentamatta. Suihkukaivon taustalla torin laidalla näkyvät Raatihuone, Bogdanoffin talo ja vuonna 1915 valmistunut Kansallisosakepankin rakennus.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1922

Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin talo vuodelta 1929 on arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema. Arkkitehtuuriltaan pankkitalo edustaa 1920-luvun klassismia. Pääovea ympäröivät reliefit ovat kuvanveistäjä Gunnar Finnen käsialaa. Rakennuksen liiketiloissa toimivat pankin lisäksi 1930-luvun puolivälissä mm. apteekki, Hämeen Puku-Aitta, Parturiliike ja naiskampaamo "Keskus", Backman & Tyrylän kahvila sekä Hanna Hakalan kangaskauppa ja kutomaliike.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2