Satamakonttori laivarannassa
Hämeenlinnan laivaranta, sisävesiliikenteen satama, sijaitsi keskustan itäreunassa Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin vuonna 1911. Rakennuksen päissä oli pienet kojut, joista toinen oli varsinainen konttori, toinen virvokekioski eli vesimyymälä. Kojujen katoilla oli koristeina pienet tornit. Ovet olivat rakennuksen päädyissä, ja kojujen sivuseinissä oli soikeat ikkunat. Kojuja yhdisti avoin, katettu tavarasuoja. Suojan molemmilla sivuilla oli kuusi pylvästä, joiden väliin muodostui kaariaukkoja.
Satamakonttorin rakentaminen 1910-luvulla liittyy vaiheeseen, jolloin laivaliikenne oli uudelleen joksikin aikaa vilkastunut Hämeenlinnan satamassa. Höyrylaivaliikenne oli alkanut Vanajavedellä jo 1800-luvun puolivälissä. Kun rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862, myös laivaliikenne vilkastui joksikin aikaa, koska jatkoyhteydet hoidettiin vesiteitse. Vanajaveden höyrylaivayhtiön laivat olivat käyttäneet aluksi laiturinaan kaupungin pyykkilaituria. Vuonna 1873 yhtiö sai kaupungilta ilmaiseksi laituripaikan ja luvan rakentaa oman laiturin. Vuonna 1875 rautatietä jatkettiin Tampereelle ja laivaliikenne hiljeni. Se kuitenkin vilkastui jälleen 1900-luvun alussa Vanajavedellä ja sen yhteydessä olevilla Hauhon ja Längelmäveden reiteillä. Hämeenlinnaan perustettiin vuonna 1900 Hämeenlinnan Höyrylaiva Osakeyhtiö matkustaja- ja tavaraliikennettä varten. Yhtiö rakennutti kaksi pientä höyrylaivaa, Kangasalan 1901 ja Pälkäneen 1907. Vuonna 1901 laitureita päätettiin laajentaa. Vasta linja-autoliikenteen kehitys 1930-luvulla antoi kuoliniskun Vanajaveden laivaliikenteelle.
Keväällä 2009 alkoivat laivarannan korjaustyöt. Laivarannan arkkitehtuurikilpailun voitti arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n "Sillalla"-niminen kaarevakattoinen ehdotus ravintola- ja satamarakennukseksi. Rakentamista päätettiin kesällä 2009 kuitenkin siirtää kaupungin säästöohjelman vuoksi. Rantapuiston vanha paviljonki on vuodelta 1954. Siihen on tehty 1960- ja 1970-luvuilla korjauksia.
Satamakonttorin rakentaminen 1910-luvulla liittyy vaiheeseen, jolloin laivaliikenne oli uudelleen joksikin aikaa vilkastunut Hämeenlinnan satamassa. Höyrylaivaliikenne oli alkanut Vanajavedellä jo 1800-luvun puolivälissä. Kun rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862, myös laivaliikenne vilkastui joksikin aikaa, koska jatkoyhteydet hoidettiin vesiteitse. Vanajaveden höyrylaivayhtiön laivat olivat käyttäneet aluksi laiturinaan kaupungin pyykkilaituria. Vuonna 1873 yhtiö sai kaupungilta ilmaiseksi laituripaikan ja luvan rakentaa oman laiturin. Vuonna 1875 rautatietä jatkettiin Tampereelle ja laivaliikenne hiljeni. Se kuitenkin vilkastui jälleen 1900-luvun alussa Vanajavedellä ja sen yhteydessä olevilla Hauhon ja Längelmäveden reiteillä. Hämeenlinnaan perustettiin vuonna 1900 Hämeenlinnan Höyrylaiva Osakeyhtiö matkustaja- ja tavaraliikennettä varten. Yhtiö rakennutti kaksi pientä höyrylaivaa, Kangasalan 1901 ja Pälkäneen 1907. Vuonna 1901 laitureita päätettiin laajentaa. Vasta linja-autoliikenteen kehitys 1930-luvulla antoi kuoliniskun Vanajaveden laivaliikenteelle.
Keväällä 2009 alkoivat laivarannan korjaustyöt. Laivarannan arkkitehtuurikilpailun voitti arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n "Sillalla"-niminen kaarevakattoinen ehdotus ravintola- ja satamarakennukseksi. Rakentamista päätettiin kesällä 2009 kuitenkin siirtää kaupungin säästöohjelman vuoksi. Rantapuiston vanha paviljonki on vuodelta 1954. Siihen on tehty 1960- ja 1970-luvuilla korjauksia.
Tekijä
Nimeke
Satamakonttori laivarannassa
Muu nimeke
Satamakonttori, tavarasuoja ja vesimyymälä Hämeenlinnan satamaan
Asiasana
Julkaisuaika
1911
Kieli
fi
Laji
Koko
1 piirustus
Formaatti
PDF (1,89 Mt)
Säilytyspaikka
Hämeenlinnan kaupunginarkisto
Julkaisija
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Julkistamisajankohta
2011-05
Identifiointitunnus
URN:NBN:fi-fe2019121147476
Huomautus
Rakennus on purettu.
Lähteet
Hämeenlinna - Tavastehus. Arx Tavastica 8. Hämeenlinna 1989.
Koskimies, Y. S., Hämeenlinnan kaupungin historia IV 1875–1944. Hämeenlinna 1966.
Lindeqvist, K. O., Hämeenlinnan kaupungin historia III osa, vuosina 1809–75. Hämeenlinna 1930.
Tulonen, Essi, Hämeenlinna : Hämeenlinnan Laivarannan arkeologinen vedenalaisinventointi 22.5.2008. Museovirasto 2008.
Vilkuna, Anna-Maria, Kaupunki kuvissa : valokuvia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Hämeenlinnasta. Hämeenlinna 2004.
Koskimies, Y. S., Hämeenlinnan kaupungin historia IV 1875–1944. Hämeenlinna 1966.
Lindeqvist, K. O., Hämeenlinnan kaupungin historia III osa, vuosina 1809–75. Hämeenlinna 1930.
Tulonen, Essi, Hämeenlinna : Hämeenlinnan Laivarannan arkeologinen vedenalaisinventointi 22.5.2008. Museovirasto 2008.
Vilkuna, Anna-Maria, Kaupunki kuvissa : valokuvia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Hämeenlinnasta. Hämeenlinna 2004.