Selaa aineistoja (yhteensä 7)

Oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam (1868–1924) oli monessa mukana Hämeenlinnan yhteiskunnallisessa elämässä. Hän toimi mm. Hämeenlinnan V.P.K:n päällikkönä vuosina 1907–1915 ja 1916–1924. Idestam kirjoitti Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan toiminnasta peräti neljä historiikkia, joista tämä 30-vuotishistoriikki on vanhin. Idestam selosti kronologisesti edeten kaupungissa syttyneet tulipalot ja niiden sammutustyöt. Myös palokunnan toimihenkilöt, vuosikokousten päätökset sekä huviretket ja arpajaisetkin on kirjattu huolellisesti historiikkiin. Kirjan avulla voi tutustua myös Hämeenlinnan vanhan palokunnantalon rakennusvaiheisiin. Teos sisältää lisäksi luettelon vapaaehtoisen palokunnan päälliköistä palokunnan perustamisesta alkaen sekä jäsenluettelon vuodelta 1903.

Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän laati seuran toiminnasta kaikkiaan viisi kertomusta, jotka yhdessä kattavat vuodet 1875–1925. Seuran ensimmäisen neljännesvuosisadan tärkeimpiä tavoitteita oli hevosten kohtelun parantaminen etenkin markkina-aikaan. Eläinsuojelun asiaa edistettiin myös tekemallä ahkeraa valistustyötä.

Hämeenlinnan vuonna 1875 perustettu eläinsuojelusseura oli julkaissut 25-vuotiskertomuksensa vuonna 1900. Tämän jatkoksi seuran puheenjohtaja ja sihteeri A. Th. Böök kirjoitti vuonna 1905 seuran 30. vuosikokousta varten kertomuksen kokousta edeltävältä viisivuotiskaudelta. Seura jatkoi edelleen toimintaansa yleisön valistamiseksi ja eläinten paremman kohtelun edistämiseksi. Tällä kaudella ryhdyttiin myös järjestämään myöhemmin perinteeksi muodostunutta lasten Sylvia-juhlaa Kaupunginpuistossa. Juhlan ohjelmaan sisältyi "esitelmiä, soittoa, laulua, virvokkeiden ja kirjallisuuden jakamista kuin myöskin erilaisten pesimispönttöjen näyttäminen".

Vuonna 1910 eläinsuojelusseuran puheenjohtajana toimi edelleen A. Th. Böök, joka kirjoitti jälleen kertomuksen edeltävältä viisivuotiskaudelta seuran 35. vuosikokousta varten. Seuran sihteeriksi oli vaihtunut kauppias K. F. Björkbom. Kertomuksen mukaan valistustoiminta jatkui edelleen ja tuotti tulosta. Lisäksi seura oli mm. ryhtynyt palkitsemaan erityisillä kunniakirjoilla sellaisia eläinten hoitajia, jotka olivat "vähintään viisi vuotta samassa paikassa erityisellä hellyydellä tehtäviään suorittaneet". Sylvia-juhla oli kuluneella viisivuotiskaudella voitu järjestää vain kerran, koska toukokuut olivat olleet hyvin kylmiä.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 1925 puheenjohtajanaan edelleen A. Th. Böök. Säännöllinen historiikkien julkaisu päättyi tähän vuoteen, mutta seuran toiminta jatkui katkoksitta talvisotaan asti. Vuonna 1966 vanhan seuran työn jatkajaksi perustettiin Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistys asessori Harald Toivolan aloitteesta.

Lehtori A. Th. Böök, Hämeenlinnan eläinsuojelusseuran puheenjohtaja, kirjoitti jälleen viisivuotiskatsauksen seuran toimintaan vuonna 1915, jolloin tämä Hämeenlinnan vanhimpiin kuuluva yhdistys vietti 40-vuotisjuhlaansa. Seuran säännöt oli uudistettu vuonna 1914. Tärkein muutos säännöissä oli, että seura saattoi perustaa "haaraosastoja" maaseudulle. Ensimmäinen maaseutuosasto perustettiin naapurikuntaan Hattulaan. Eläinsuojelusseuran järjestämä toukokuinen Sylvia-juhla Kaupunginpuistossa oli kuluneella kaudella kasvattanut suosiotaan, ja juhlaan osallistui vuosittain yli tuhat koululaista Hämeenlinnan kansakouluista ja myös ympäristön maalaiskansakouluista.

Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan pitkäaikainen päällikkö, oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam kirjoitti tämän suppean historiikin palokunnan täyttäessä 50 vuotta vuonna 1923. Idestam laati Hämeenlinnan V.P.K.:n vaiheista kaikkiaan neljä teosta, joista tämä 50-vuotishistoriikki jäi viimeiseksi. Hän kertaa tässä lyhyesti palokunnan perustamisen ja muut vaiheet. Ensimmäisen viidenkymmenen vuotensa aikana Hämeenlinnan VPK oli osallistunut 184 tulipalon sammuttamiseen. Teos sisältää myös palokunnan kunniajäsenten luettelon ja vuoden 1923 jäsenluettelon.