Selaa aineistoja (yhteensä 38)

Wetterhoffin työkoulu vuosisadan vaihteessa
Fredrika Wetterhoff perusti vuonna 1885 Hämeenlinnaan nuorille tytöille tarkoitetun käsityökoulun. Aluksi koulu toimi Hämeenlinnan rouvasväenyhdistyksen vuokralaisena, sen jälkeen mm. laamanni Wetterhoffin talossa Pikkutorin varrella. Työkoulua varten vuokrattiin vuonna 1890 silloisen Panimokadun varrelta Vanajaveden rannalta 1860-luvulla rakennettu kaksikerroksinen tiilitalo. Kolme vuotta myöhemmin Fredrika Wetterhoff osti tämän talon koulun pysyväksi toimipaikaksi. Hän korjautti rakennusta uuteen tarkoitukseen sopivaksi. Sinne sijoitettiin kutomo- ja luokkahuoneiden lisäksi johtajan asunto, oppilasasuntoja, värjäämö- ja pesuhuoneet, puusepän työpaja ja myymälä. Kuvassa talo on vielä alkuperäisessä asussaan kaksikerroksisena, 1920-luvulla se korotettiin kolmikerroksiseksi. Kuvassa vasemmalla on hattupäinen johtajatar Fredrika Wetterhoff itse (k. 1905), pihalla ja parvekkeella on koulun oppilaita.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Venäläisen sotilaskirkon kellojen nosto kirkontorniin keväällä 1900
Ortodoksinen Pyhän Aleksanteri Nevskin sotilaskirkko valmistui vuonna 1900 Pikkutorille kaupungin keskustan länsireunalle. Kirkkoa varten tilattiin kymmenen kelloa Pietarista. Kellot valettiin enimmäkseen kuparista, jota saatiin armeijan käytöstä poistetusta metalliromusta. Kellojen pinnat koristettiin ornamenteilla, ikoneilla ja psalmien säkeillä. Kelloihin merkittiin myös valimon nimi ja kellon paino. Kirkonkellojen siunaus ja nosto kellotorniin tapahtui keväällä 1900, ja kirkkorakennus vihittiin käyttöön 22. lokakuuta samana vuonna. Itsenäistymisen jälkeen rakennus jäi valtion haltuun. Yhtenä vaihtoehtona oli kirkon muuttaminen luterilaiseksi varuskuntakirkoksi, mutta lopulta vuonna 1924 täydellisesti muuttuneessa rakennuksessa avattiin Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Vuosina 1922–1923 valtio myi ja luovutti ortodoksisen kirkon kelloja mm. Vesilahden, Tyrvään, Sundin ja Tervon luterilaisille seurakunnille.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900

Torikauppaa kauppatorilla 1910-luvulla
Jokapäiväistä torikauppaa käytiin vanhastaan Hämeenlinnan kauppatorilla, jota kutsuttiin myös nimellä Iso tori. Myyntikojut olivat torin alalaidassa. Myytävää tuotiin torille myös käsirattailla, joiden paikka taas oli torin ylälaidassa. Maalaiset tulivat torille hevosineen ja rattaineen, ja myynti tapahtui suoraan rattailta. Myytävänä heillä oli lihaa, kalaa ja maataloustuotteita. Torilla myytiin myös vaatetavaraa ja kaikenlaista pientä rihkamaa. Rantatorilla oli lisäksi kaupan halkoja ja heiniä. Torikaupan siirtämistä kokonaan Rantatorille pohdittiin Hämeenlinnassa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta valtuusto päätti kuitenkin säilyttää torikaupan Isolla torilla, jonne maalaiset olivat tottuneet ajamaan kuormineen ja joka soveltui maaperänsä puolesta paremmin elintarvikkeiden kauppapaikaksi. Toripuiston rakentamisen ja torin kiveämisen ajan 1910-luvun alussa torikauppaa käytiin kuitenkin Rantatorilla.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1913–1918
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Teetarjoilua Anniskeluyhtiössä 1900-luvun alussa
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan anniskeluosakeyhtiö rakennutti vuonna 1899 jugendtyylisen talon Raastuvankadulle. Anniskeluyhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa kaupungissa. Voitoista jyvitettiin 2/3 kaupungin kassaan. Kivisessä liiketalossa on kaksi kerrosta ja kellaritilat. Suuret viinikellarit ja viinakauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa oli konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola ja asuintiloja. Anniskeluyhtiön toiminta päättyi vuonna 1919 voimaan astuneeseen kieltolakiin.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Suomalainen kirjakauppa
Vuonna 1908 perustettu Hämeenlinnan suomalainen kirjakauppa toimi Kansallisosakepankin talossa torin varrella vuodesta 1915 lähtien. Tässä talossa liike oli edelleen 1930-luvulla, kun nämä sisäkuvat otettiin. Kirjoja on runsaasti esillä, uutuuksina mainostetaan mm. Aarno Karimon historiasarjaa Kumpujen yöstä, viisiosaista Eläinten maailmaa sekä Iso tietosanakirja -sarjaa. Kirjakaupan seinällä olevista kirjailijakuvista on tunnistettavissa mm. Hämeenlinnassa syntynyt ja kasvanut "kotien kirjailija" ja "painosten herratar" Hilja Haahti.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1932

W. Sokoloffin herkku- ja hedelmätavarakaupan myyjättäret 1900-luvun alussa
Venäläissyntyinen kauppias Vasili Sokoloff perusti hedelmä-, herkku- ja siirtomaatavaroidenkaupan Hämeenlinnaan vuonna 1897. Sokoloffin kauppaliike sijaitsi Hallituskadulla tontilla nro 56. Rakennus on purettu, mutta nykyään talo olisi suurin piirtein Hallituskatu 11:n kohdalla, Sibeliuksen syntymäkodin naapurissa. Hämeenlinnan liikehakemistossa vuodelta 1911 Sokoloffin kauppaa mainostettiin mm. näin: "Lukemattomia ovat ne eri lajit mitä tälle alalle kuuluu ; tuskinpa voi ajatellakaan nautintotavaraa, jota ei tämän liikkeen harvinaisen monipuoliset varastot tarjoaisi."
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Rytkösen kirjakaupan myyjättäret vuonna 1910
Enok Rytkönen (1874–1960) sai kirjakauppaoikeudet Hämeenlinnassa vuonna 1900, kun A. Alopaeuksen kirjakauppa oli ajautunut konkurssiin. Vuonna 1910 Rytkönen rakennutti torin pohjoislaidalle lääninhallituksen ja Kaupunginhotellin väliin kolmikerroksisen klassistisen kivitalon. Rytkösen kirjakauppa oli katutasossa, ja kahdessa ylemmässä kerroksessa oli Kaupunginhotellin huoneita. Rytkösen kirjakaupan myyjättäret on kuvattu vuonna 1910 ilmeisesti pian uuden liikkeen avaamisen jälkeen. Vasemmalla kuvassa on kirjakauppias Enok Rytkösen käly, neiti Thyra Wendelin (k. 1913).
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910

Ristisaatto ortodoksisen varuskuntakirkon peruskiven laskemisen juhlassa vuonna 1898.
Hämeenlinnan ortodoksisen sotilaskirkon paikka oli merkitty jo Georg Wileniuksen vuonna 1868 laatimaan asemakaavaan, jonka senaatti hyväksyi vuonna 1872. Tässä kaavassa Pikkutorin keskelle oli merkitty paikka venäläiselle kirkolle, jota ympäröi puisto. Seuraavan kaavan laati lääninarkkitehti Alfred Caween 1880-luvulla, ja hän jätti kirkon paikan merkitsemättä kaavaan. Senaatti vahvisti Caweenin kaavan, mutta vaati kirkon palauttamista tontilleen. Sotilaskirkon rakentamiseen ryhdyttiin kuitenkin vasta vuosisadan loppuvuosina. Kirkon piirustukset laati alikapteeni Nikolai Schultz Donin sotilaspiirin Aleksandrovin kirkon mallia noudattaen. Pietarin sotilaspiirin esimies, insinöörieversti Karaulszikov esitteli vuonna 1895 piirustukset Pietarin sotilasneuvostolle, joka hyväksyi ne. Lopullinen vahvistus piirustuksille ja rakennussuunnitelmalle saatiin keisari Nikolai II:lta vuonna 1897, ja rakennustyöt päästiin aloittamaan seuraavana keväänä. Kirkon peruskiven siunasi arkkipiispa Antoni 10.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1898

Riihilahden talo Lammin Porraskoskella
Kuvassa on Riihilahden tilan vanha päärakennus Lammin Porraskosken kylässä. Talon vanhin osa rakennuksen keskellä on peräisin 1790-luvulta, jolloin isäntänä oli Johan Johaninpoika. Tilalla toimi täysihoitola vuosina 1935–1939. Kesävieraita majoitettiin päärakennuksen lisäksi kahdessa muussakin saman suvun isännöimässä talossa, Koivuharjussa ja Rantaharjussa. Ruokailemaan kaikki vieraat tulivat päätalon suureen saliin, rantaelämää taas vietettiin Kuohijärven hiekkarannalla Rantaharjussa. Sota-aikanakin Koivuharjussa ja Rantaharjussa majoitettiin joitakin upseeriperheitä ja myös juutalaispakolaisia. Sodan jälkeen, 1950-luvun alussa täysihoitolatoimintaa jatkoivat Hellä ja Yrjö Riihilahti Koivuharjussa ja Viljo Riihilahti Rantaharjussa. Koivuharjussa toiminta loppui vuonna 1972, mutta Rantaharjun täysihoitola toimi vielä vuoteen 1984 asti. Riihilahden tilan päärakennusta on kunnostettu useaan otteeseen, mutta ulkoasu on säilynyt näihin päiviin asti hyvin samanlaisena kuin tässä vanhassa…
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Rautatieasema vuonna 1910
Hämeenlinnan vuonna 1862 valmistunut rautatieasema oli komea punatiilinen rakennus. Aikakauden tavan mukaan eri luokkien matkustajille oli rakennuksessa erilliset odotustilat. Oikeassa reunassa näkyy tavara-aseman päätyä ja aseman edessä levittäytyy laaja, luonnonkivillä päällystetty asema-aukio. Rautatieasema oli vilkas läpikulkupaikka, jossa otettiin vastaan myös kaupunkiin saapuvat arvovieraat, aina keisari Aleksanteri II:n vierailusta lähtien vuonna 1863. Järjestyksenvalvonnasta asemalla vastasi välillä rautatiehallitus, välillä poliisi. Vuosina 1910–1919 rautatieaseman järjestyksenpito oli Hämeenlinnan poliisilaitoksen vastuulla. Asemalla päivysti useimmiten yksi poliisi, mutta sinne saapui myös esim. vankikuljetuksia, joiden valvonta saattoi vaatia useammankin poliisin läsnäoloa. Rautatieasema sijaitsi vuoteen 1915 saakka Hämeenlinnan maalaiskunnan alueella. .
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2