Selaa aineistoja (yhteensä 38)

IMG_0014.pdf
Hyvinpukeutunut seurue on asettunut kuvattavaksi Aulangon Karhuluolassa 1910-luvun loppupuolella. Karhuperhettä esittävä veistos ryhmän taustalla on kuvanveistäjä Robert Stigellin tekemä, ja se pystytettiin Aulangolle vuonna 1907. Samassa yhteydessä valmistuivat Karhuluolalta ylös Aulangonvuorelle johtavat kiviset portaat ja vuoren päällä sijaitseva näkötorni.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Käsikirjaston lukusali vuonna 1934
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vuonna 1924 käyttöön otetussa kirjastotalossa käsikirjasto sijaitsi ovesta tultaessa vasemmalla puolella omassa erillisessä tilassaan. Käsikirjaston aineistoon sai tutustua vain kirjastossa, kotilainoja ei sieltä annettu. Vuonna 1934 käsikirjastossa oli 2663 nidettä. Vuonna 1924 kaupunginkirjaston kokoelmissa oli ollut kaikkiaan vain 7178 nidettä. Kymmenen vuotta myöhemmin niteiden kokonaislukumäärä oli jo 18412. Jokaista kaupunkilaista kohti oli silloin kaksi ja puoli teosta, kun vastaava luku kymmenen vuotta aiemmin oli ollut yksi.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kevättulva Hämeenlinnassa
Hämeenlinnan keskustan ja Myllymäen välinen notkelma joutui kevättulvien aikaan veden valtaan, samoin kuin linnan ja kaupungin välinen aluekin. Melojan takana Myllymäen alarinteessä näkyy Suomen 7. Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan kasarmeja ja muita rakennuksia, jotka rakennettiin suomalaista sotaväkeä varten 1880-luvulla. Tämän vuoksi varuskunta-alueen nimeksi vakiintuikin Suomenkasarmit. Alueen itälaidassa olevat puurakennukset olivat upseerien asuintaloja. Miehistörakennukset olivat näiden takana laajan suorakaiteenmuotoisen pihan ympärillä. Ennen varuskunta-alueen rakentamista kasarmien paikalla oli puutarhuri Vikmanin ja kaupungin apteekkarien yrttitarhat ja puutarhat.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Kirjastolainausta vuonna 1934
Uuden kirjastotalon avaaminen vuonna 1924 lisäsi kaupunkilaisten lainausinnokkuutta suuresti. Heti seuraavana vuonna vuosilainaus nousi kaksinkertaiseksi verrattuna siihen asti parhaaseen vuoteen 1918. Vuonna 1930 Hämeenlinnan kirjaston lainausluvut olivat jo koko maan parhaat; jokaista asukasta kohti oli kirjastosta lainattu 6,1 kirjaa. Vaikean työttömyyden aikana 1930-luvun alussa kirjaston lainausluvut nousivat edelleen, ja Hämeenlinna olikin lainausluvuissa kolmen parhaan kaupungin joukossa lähes koko 1930-luvun ajan. Vasta sota-aika käänsi lainausluvut laskuun. Vuonna 1934 otetussa valokuvassa lainaustiskin ääressä työskentelee nuorempi apulainen Anni Saarto.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjaston lainauskerros vuonna 1934
Vuonna 1934 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto oli toiminut kymmenen vuotta uusissa tiloissaan Turuntien päässä. Kirjastotalon toiseen kerrokseen oli kesällä 1926 majoittunut Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Lainauskerroksessa ovesta tullessa vasemmalla oli käsikirjasto ja suoraan edessä lainaussali, jonka etuosassa sijaitsi lainauspöytä eli "tiski". Hyllyt oli sijoiteltu säteittäisesti salin puolipyöreään takaosaan. Lainaussalin oikealla puolella oli lukusali ja sen takana vielä erillinen huone tutkijoita varten. Lasten lukusali oli rakennusvaiheessa jäänyt kirjastosta puuttumaan, eikä sitä ollut vielä vuoteen 1934 mennessäkään saatu aikaan, vaikka vapaata tilaakin olisi rakennuksesta löytynyt. Kuvassa lainaustiskin takana erottuvat hämärästi kirjastonhoitaja Ernesti Suolahti sekä kirjastoapulainen Soini Mujo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjaston lainaustiskillä vuonna 1934
Kun kaupunginkirjasto avattiin uusissa tiloissa vuonna 1924 siirryttiin samalla avohyllyjärjestelmään, mikä tarkoitti, että asiakkaat voivat vapaasti tutkia hyllyissä olevia kirjoja ja valita sieltä lainattavaa. Aikaisemmin teos valittiin kirjaston luettelosta ja pyydettiin sitten virkailijalta. Vaikka "aakkosellinen järjestys" helposti sekaantuikin avohyllyissä ja joitakin varkauksiakin sattui, järjestelmän etuja pidettiin kuitenkin suurempina kuin sen haittoja. Samassa muutoksessa myös vanhanaikainen kirjaluettelo korvattiin kortistolla. Vuonna 1934 otetussa valokuvassa ylimääräinen apulainen Soini Mujo työskentelee kirjaston lainaustiskillä. Lainauksessa oli tuolloin käytössä ns. yksikorttijärjestelmä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjastotyötä vuonna 1934
Kaikki Hämeenlinnan kaupunginkirjaston virat olivat vielä 1930-luvulla sivutoimisia, myös kirjastonhoitajan virka, jota vuodesta 1915 alkaen oli muiden toimiensa ohella hoitanut everstiluutnantti Ernesti Suolahti. Kirjastoapulaisia oli vuodesta 1931 lähtien kolme: nuorempi, vanhempi ja ylimääräinen apulainen. Lisäksi kirjaston henkilökuntaan kuului vahtimestari Oskari Toivonen, jonka seuraajaksi vuoden 1935 alusta lähtien tuli Lauri Henriksson (myöhemmin Karo). Vuonna 1934 otetussa valokuvassa ovat kirjastotyössä lainauspöydän takana vasemmalta lukien kirjastoapulaiset Anni Saarto ja Soini Mujo. Sivupöydän ääressä kirjoittaa Sofia Purhonen. Anni Saarto työskenteli uudessa kirjastotalossa sen avaamisesta lähtien vuoteen 1939 asti. Sofia Purhonen oli kirjaston palveluksessa vuosina 1928–1953. Soini Mujo tuli ylimääräiseksi apulaiseksi kirjastoon vuonna 1931 ja työskenteli siellä vuoteen 1945 asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

IMG_0003.pdf
Kaivokadun lastentalossa sijainnut kaupungin lastenkoti muutti vuonna 1946 Vuorentaan kylän Rääpiälään, ja siltä vapautuneisiin tiloihin perustettiin seuraavana vuonna Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen lastenseimi 23 lapselle. Myös yksi puolipäiväosastoista muutettiin kokopäiväosastoksi 1940-luvun puolivälin jälkeen. Ullakkokerroksen tilat vapautuivat asuntokäytöstä vuonna 1949, ja silloin perustettiin vielä yksi 15 lapsen kokopäiväosasto, minkä jälkeen Kaivokadun lastentarhan lapsimäärä oli suurimmillaan. Entisen rouvasseuran talon huoneissa ja pihalla touhusi silloin enimmillään 113 lasta, joista nuorimmat seimiläiset olivat vain kolmen kuukauden ikäisiä vauvoja. Lastenseimen ja lastentarhan johtajattarena 1940-luvun loppupuolella toimi Aira Merisalo ja opettajina Hildi Nystörm, Kyllikki Malinen ja Lea Valkonen. Lastenseimen hoitajina olivat Aune Auvinen ja Greta Järvi. Talon pihalta kesällä 1947 otetussa kuvassa näkyy vähän pihanpuoleisen osan päätyä ja osa leikkikentästä. Vain…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1947

Lepaan puisto
Tyrvännössä sijaitseva Lepaan kartano on Hämeen vanhimpia kartanoita. Se on ollut olemassa jo keskiajalla, mahdollisesti jo 1200-luvulla. Lepaan omistajasukuja ovat olleet mm. Tavastit, Beurraeukset, Boijet, Stierncrantzit ja Heimbürgerit. Kuvassa näkyy kartanon päärakennus, jonka vanhin osa on peräisin 1600–1700-lukujen vaihteesta. Päärakennusta uudistettiin empiretyylin mukaisesti 1800-luvun alkupuolella, ja lasiveranta rakennettiin saman vuosisadan puolivälin paikkeilla. Lepaan kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli Karl Fredrik Packalen, joka testamenttasi tilan valtiolle sillä ehdolla, että Lepaalle perustettaisiin maanviljelys- tai puutarhakoulu. Tila siirtyi valtion omistukseen vuonna 1902, ja Lepaan puutarhaopisto perustettiin 1910. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa Lepaan puutarhaopistossa vuonna 1912.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900–1907
Tekijä:
Schulz, Fritz

Levähdys puistopromenadilla 1890-luvulla
Kaupunginpuisto eli Parkki oli raivattu kaupungin pohjoispuolelle pääosin 1840–1850-luvuilla kuvernööri Rehbinderin toimeliaisuuden ansiosta. Parkista tuli ns. englantilaisen maisematyylin puisto mutkittelevine käytävineen, tekoraunioineen ja paviljonkeineen. Puistoon istutettiin myös satoja jaloja lehtipuita, mm. vaahteroita, saarnia, tammia ja poppeleita sekä pensasaitoja, syreenimajoja ja "ulkomaalaisia kukkivia pensaita". Puistosta tuli kaupunkilaisten suosima kävely- ja virkistyspaikka. Siellä järjestettiin 1800-luvun lopulla myös juhannusjuhlia, VPK:n ulkoilmajuhlia ja iltamia ja monenlaisia muita huvitilaisuuksia.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2