Selaa aineistoja (yhteensä 4)

Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Hämeenlinnan kaupunginpuiston eli Parkin 1800-luvun puolivälissä. Viime vuosisadan alun postikortissa näkyy tien reunassa Parkin länsilaidan kiviaitaa. Postikortin on lähettänyt kirjailija Hilja Haahti isäpuolelleen senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskiselle vuonna 1902.

Turuntie sai nykyisen nimensä vasta 1925. Vuosisadan alussa Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin johti Läntinen Viertotie, joka tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotien keskustan puoleisessa päässä näkyy vuonna 1900 valmistunut ortodoksinen sotilaskirkko ja sen vasemmalla puolella vuonna 1906 rakennetun Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennuksen nurkka. Myllymäen puolella tien oikealla puolella on Suomenkasarmien aidattu alue ja vasemmalla puolella vanhan hautausmaan eteläreunaa. Ahveniston hautausmaa oli vihitty käyttöön vuonna 1872, jolloin vanha hautausmaa oli jäänyt puistoksi. Kaupungin vastuulle puiston hoito tuli vuonna 1906.

Nykyinen Kustaa III:n katu tunnettiin 1980-luvun loppuun asti Linnantienä. Linnantie kulki Linnanpuiston läpi Hämeen linnan portille. Linnanpuiston vanhimpia istutuksia ovat Linnantietä reunustavat puut. Muuta puustoa tai muitakaan istutuksia puistossa ei vielä 1930-luvulle tultaessa ollut, vaan alue oli alavaa tulvavedelle altista vesijättömaata ja rantaniittyä. Avoin leveä oja kulki Niittykadun suuntaisesti puiston poikki ja laski Vanajaveteen.

Lammin kirkko ja kirkonkylä on kuvattuna Mommilantien suunnasta tässä 1930-luvun postikorttikuvassa. Tien vasemmalla puolella oleva pitkä rakennus oli Huovilan tilan päärakennuksena vuosina 1918–1929. Lammin osuuskauppa osti talon tontteineen vuonna 1929 ja vuokrasi sen edelleen Lammin yhteiskoululle. Yhteiskoulu toimi Huovilan talossa vuodet 1930–1937. Sen jälkeen rakennus muistetaan osuuskaupan johtajan ja henkilökunnan asuintalona, kunnes se purettiin vuonna 1969. Kirkon oikealla puolella oleva rakennus on Iso-Lukkarin talo, joka rakennettiin uudelleen vuoden 1918 tulipalon jälkeen. Aiempi päärakennus oli vielä lähempänä kirkkoa. Iso-Lukkarin tila on saanut nimensä lukkari Heikki Matinpojasta, joka isännöi tilaa vuosina 1633–1673. Talossa toimi 1800-luvun puolella myös kestikievari. Kuvassa näkyvällä alueella kirkon ympäristössä pidettiin 1930-luvulla Lammin pellavamarkkinoita.