lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 37)

Vanajanlinnan neito
Armas Toivo Tarvaksen (1883–1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runon kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Hämeen linnan rakentamisen aikoihin 1200-luvulle. Birger-jaarlin nuorin poika rakastuu hämäläisneitoon, Vanan-impeen, vastoin isänsä ja sukunsa tahtoa. Nuorten rakastavaisten kohtalo on onneton, niin kuin vanhoissa tarinoissa yleensä. Tämän runon ei kuitenkaan tiedetä pohjautuvan hämäläisiin kansantarinoihin.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Tarvas, Armas Toivo

Valikoima runoelmia
Paavo Cajanderin elinaikana hänen runojaan julkaistiin lähes pelkästään erilaisissa kokoomajulkaisuissa, kuten Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa. Vuonna 1898 ilmestyi kuitenkin Kansanvalistusseuran kustannuksella pieni kirjanen, johon oli koottu parikymmentä aiemmin muualla julkaistua runoa. Kokoelman aloittaa Cajanderin tunnetuin runo Isänmaalle, joka on paremmin tunnettu nimellä Maljanesitys isänmaalle (Yks voima sydämehen kätketty on...). Cajanderin koko runotuotanto koottiin kirjaksi runoilijan kuoleman jälkeen.
Avainsanat:
Julkaisuaika:
1898
Tekijä:
Cajander, Paavo

Tawastehus slott : en romans från Birger Jarls af Bjelbo tidehwarf
Vapaaherratar Gustafva Sofia Hjärne (1780–1860) oli Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita ja Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherranakin toimineen Gustaf Hjärnen puoliso. Hän julkaisi vuonna 1831 pienen romanttisen runoteoksen Tawastehus slott, jota myytiin Hämeenlinnan suuressa tulipalossa samana vuonna kodittomaksi jääneiden hyväksi. Kansantarinaan pohjautuva runo sijoittuu Birger-jaarlin aikaan ja kertoo jaarlin kauniista sisaresta Hildegardista, joka rakastuu hämäläiseen heimopäällikköön Ruhoon. Rangaistukseksi Hildegard teljetään linnan vankikomeroon, jonne hän menehtyy. Hildegardia pelastamaan rientänyt Ruho haavoittuu taistelussa ja kuolee rakastettunsa vierelle.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1831
Tekijä:
Hjärne, Gustafva Sofia

Tervehdyssanoja armollisimmalla luvalla 30 p. Toukokuuta v. 1890 seppelöidyille sadalle seitsemällekymmenelle neljälle filosofian maisterille
Paavo Cajander kirjoitti paljon runoja tilaustyönä erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Vuonna 1890 Cajander sai vakinaisen nimityksen suomen kielen lehtorin virkaan Helsingin yliopistossa. Samana vuonna hän kirjoitti juhlarunon yliopiston maisteripromootioon. Runon lisäksi teos sisältää promovoitavien maistereiden ja riemumaistereiden luettelon. Maistereiden joukossa on myös useita Hämeenlinnan historiasta tuttuja nimiä, mm. kirjailija Theodolinda Hahnssonin poika Hannu Hahnsson ja lehtori Nantti Sainio, jonka murha aiheutti suuren kohun Hämeenlinnassa vuonna 1892.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Cajander, Paavo

Itämaalaisia haaveiluja
Kääntäjänä ja kielinerona paremmin tunnetun hämeenlinnalaisen Valfrid Hedmanin ainoa painettu runokokoelma ilmestyi vuonna 1906. Kokoelma sisältää Hedmanin omien itämaalaishenkisten runojen lisäksi muutamia käännöksiä mm. espanjan-, italian- ja turkinkielisistä runoista.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Hedman, Valfrid

Huvilauluja Hämehestä
Lauluvihkosen esipuheen ovat allekirjoittaneet tilan mies Kustaa Paturi ja seurakunnan lukkari G. Sileeni Janakkalasta. Tekijät itse kuvailevat runovihkonsa sisältöä seuraavasti: "Tässä wihossa olemme enimmittäin laulaneet Rakkauesta, jossa olemme wähin kuwailleet rakkauen luontoa, ja siinä sivussa tahtoneet näyttää mitkä onnettomat seuraukset rakkaus tuottaa, waromattomuuesta." Huvilaulut saivat aikanaan varsin myönteisen vastaanoton kirjallisissa piireissä. Kokoelman toinen runo Kirwiäiselle (Ilon ääni, ihanainen...) on tullut tunnetuksi myös lauluna, tavallisemmin nimellä Leivolle.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1842

Arkkikirjallisuutta
Jaakko Juteinin Arkkikirjallisuutta on 22 vihkosen sarja, joka sisältää runoja, virsiä, juomalauluja, mietelmiä ja muita pieniä kaunokirjallisia kirjoitelmia. Arkkikirjallisuuden sarjaan sisältyvät seuraavat vihkoset: Neljä wirren koetusta, Wiisi laulun laitosta, Hengen herätyksiä, Pieniä piirroksia, Wakaisia wärsyn päitä, Leikillisiä wärsyn päitä, Hupauksia, Oma-tekoisia Sanan-Laskuja, Pieniä Runoja, Huwitus-lauluja, Rakkauden lauluja, Juoma-Lauluja, Muutama Ajatus Tutkinnon Aineista, Seka-Sanomia, Sydämen Sulatuksia Ihmiselle (Kehoitus armahtamaan kanssa-luotuja, Ihmisen arwo, Luotujen arwo, Linnun pesä, Kissan Poika, Markkinat), Mainioita Suomessa (Suomen suku, Wiipurin pamaus 1495, Nuija-sota Suomessa 1597). Jaakko Juteinin arkkikirjallisuutta vuodelta 1844 on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1844
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Sanan Laskun Koetuksia ja Runon Tähteitä
Sanan laskun koetuksia ja runon tähteitä on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1844
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin romanttis-ihanteellinen runo Birger Jaarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1872
Tekijä:
Tuokko

Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon uusi ja nimenomaan lyseota varten suunniteltu koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on digitoitu Lydiaan vuonnan 1890 ilmestyneestä Hämäläis-osakunnan viidennestä Kaikuja Hämeestä -albumista, jossa lyseon vihkiäisten vuosiluku on virheellisesti 1886.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Cajander, Paavo
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2