Selaa aineistoja (yhteensä 13)

Turengin asema
Turengin asema Janakkalassa on yksi vuonna 1862 avatun Helsinki–Hämeenlinna-rataosuuden alkuperäisistä asemarakennuksista. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelemassa puisessa asemarakennuksessa oli kolme odotushuonetta, kaksi pakaasihuonetta ja kaksi postihuonetta. Yläkerrassa oli asemapäällikön asunto. Asemarakennuksessa oli lisäksi etelän puolella kellotorni, joka on myöhemmin purettu. Muuten rakennus on lähes alkuperäisessä asussaan. Myös alkuperäinen laiturikatos on säilynyt. Nykyisin Turengin vanhassa asemarakennuksessa toimii ravintola.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1910

Tuhoutunut asemarakennus 1918
Kansalaissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vanha asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähtäessä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Rakennus vaurioitui korjauskelvottomaksi. Pari seuraavaa vuotta käytettiin väliaikaisena asemana puista parakkirakennusta, joka sijaitsi vahingoittuneen aseman eteläpuolella. Uusi asema palaneen tilalle valmistui vuonna 1921 arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1918

Rautatien-asema
Suomen ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli tämän rataosuuden asemarakennukset, myös Hämeenlinnan punatiilisen aseman. Suomessa ei ollut aiempaa kokemusta asemarakennuksista, joten Edelfelt otti suunnittelutyöhönsä vaikutteita mm. sveitsiläistyylistä, huvilatyylistä ja uusgotiikasta. Asemarakennuksen arkkitehtuurille oli tunnusomaista monimuotoisuus ja epäsymmetria. Rakennuskorkeus vaihteli eri osissa, ja korkeimmalle nousi rakennuksen eteläpäädyssä oleva torni. Ikkunat olivat pyörökaari-ikkunoita, joiden koko ja muoto vaihteli eri kerrosten kohdalla. Lisäksi ratapihan puolella oli koko rakennuksen mittainen puinen laiturikatos. Hämeenlinnan vanha asemarakennus tuhoutui kansalaissodassa 26. huhtikuuta 1918.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Rautatieasema vuonna 1910
Hämeenlinnan vuonna 1862 valmistunut rautatieasema oli komea punatiilinen rakennus. Aikakauden tavan mukaan eri luokkien matkustajille oli rakennuksessa erilliset odotustilat. Oikeassa reunassa näkyy tavara-aseman päätyä ja aseman edessä levittäytyy laaja, luonnonkivillä päällystetty asema-aukio. Rautatieasema oli vilkas läpikulkupaikka, jossa otettiin vastaan myös kaupunkiin saapuvat arvovieraat, aina keisari Aleksanteri II:n vierailusta lähtien vuonna 1863. Järjestyksenvalvonnasta asemalla vastasi välillä rautatiehallitus, välillä poliisi. Vuosina 1910–1919 rautatieaseman järjestyksenpito oli Hämeenlinnan poliisilaitoksen vastuulla. Asemalla päivysti useimmiten yksi poliisi, mutta sinne saapui myös esim. vankikuljetuksia, joiden valvonta saattoi vaatia useammankin poliisin läsnäoloa. Rautatieasema sijaitsi vuoteen 1915 saakka Hämeenlinnan maalaiskunnan alueella. .
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910

Rautatieasema palaa
Kansalaissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vuonna 1862 rakennettu asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähtäessä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Saksalaisten joukkojen ampuma tykistökranaatti osui ratapihalla seisseeseen punaisten ammusjunaan, joka räjähtäessään sytytti asemarakennuksen tuleen. Myös monta aseman takana sijainnutta asuinrakennusta syttyi palamaan ja tuhoutui, mm. Höglundin rautatievirkamiesveljesten omistama talo.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1918

Hämeenlinnan rautatieasemalla
Tarina ei kerro, mikä tapahtuma Hämeenlinnan rautatieasemalla on kerännyt paikalle tällaisen väentungoksen. Kerrotaan, että tapahtuipa Hämeenlinnassa 1920-luvulla mitä tahansa, aina oli paikalla myös sotilassoittokunta. Sotilasasuisia soittajia on tässäkin postikortissa asemarakennuksen edustalla. Voisiko kyseessä olla peräti uuden rautatieaseman vihkiäiset vuonna 1921 vai odotellaanko kaupunkiin jotakin merkittävää vierasta?
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1920-luku
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna, Rautatieasema
Lääninarkkitehti C. A. Edelfeltin suunnittelema Hämeenlinnan vanha asemarakennus otettiin käyttöön vuonna 1862, kun ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin. Hämeenlinnan asemalla, kuten muillakin Edelfeltin suunnittelemilla asemilla, oli katettu asemalaituri, joka oli rakenteellisesti yhteydessä radan puoleiseen julkisivuun. Katos oli puurakenteinen ja sen päädyissä ja pylväissä oli puuleikkauskoristelut. Raiteita aseman kohdalla oli 1900-luvun alussa kolme paria. Aseman eteläpuolella sijaitsi puinen tavara-asema. Vanha asemarakennus tuhoutui kansalaissodassa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1917

Hämeenlinna - Rautatieasema
Kansalaissodassa tuhoutuneen asemarakennuksen tilalle valmistunut uusi asema avattiin käyttöön lokakuun alussa vuonna 1921. Uusikin asema oli punatiilinen, ja se rakennettiin arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Hellström oli toiminut vuodesta 1907 Valtionrautateiden rakennussuunnittelijana ja suunnitellut mm. Koiviston aseman, jonka piirustuksia Hämeenlinnan asemaa rakennettaessa mukailtiin. Arkkitehtuuriltaan asema edustaa aikakauden barokkivaikutteista klassismia.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinna - Rautatieasema
Enok Rytkösen kuvaamassa postikortissa Hämeenlinnan uusi, vuonna 1921 valmistunut rautatieasema näyttäytyy asemalaitureiden puolelta. Vuonna 1927 ilmestynyt Hämeenlinnan matkailuopas kuvaili uutta asemaa näin. "Se on nykyaikainen ja siisti, avarilla halleilla ja muilla mukavuuksilla varustettu rakennus, tehty arkkitehti T. Hällströmin piirustusten mukaan ja avattu liikenteelle 1. p:nä lokakuuta 1919. Asemalla on ravintola, kirjakauppa ja puhelin (278) yleisön käytettävissä." Rytkösen kuvasta on olemassa myös versioita, joissa aseman nurkalla kävelee mieshenkilö. Tästä kortista miehen hahmo on häivytetty.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1921–1924
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Rautatie asema
Kansalaissodassa tuhoutuneen Hämeenlinnan rautatieaseman paikalle rakennettiin uusi asemarakennus arkkitehti Thure Hellströmin Koiviston asemaa varten tekemiä piirustuksia mukaillen. Pohjoisen puolelle tehtiin kuitenkin matkatavarasiipi, jota vielä 1960-luvulla jatkettiin. Asemahallin lattianpäällysteenä käytettiin Helsingistä puretun rautatieaseman kalkkikivilaattoja, jotka edelleen peittävät odotushallin lattiaa. Rautatieaseman edessä oli 1920-luvulta lähtien kaupungin kolmas pirssiasema, kaksi muuta olivat torilla. Autot seisoivat aluksi asema-aukion puolelta katsottuna asemarakennuksen oven vasemmalla puolella rivissä keulat tielle päin. 1930-luvulla pirssipaikka oli jo siirtynyt oven oikealle puolelle, suunnilleen siihen, missä taksit edelleenkin odottavat matkustajia.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2