Selaa aineistoja (yhteensä 13)

Suomen ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli tämän rataosuuden asemarakennukset, myös Hämeenlinnan punatiilisen aseman. Suomessa ei ollut aiempaa kokemusta asemarakennuksista, joten Edelfelt otti suunnittelutyöhönsä vaikutteita mm. sveitsiläistyylistä, huvilatyylistä ja uusgotiikasta. Asemarakennuksen arkkitehtuurille oli tunnusomaista monimuotoisuus ja epäsymmetria. Rakennuskorkeus vaihteli eri osissa, ja korkeimmalle nousi rakennuksen eteläpäädyssä oleva torni. Ikkunat olivat pyörökaari-ikkunoita, joiden koko ja muoto vaihteli eri kerrosten kohdalla. Lisäksi ratapihan puolella oli koko rakennuksen mittainen puinen laiturikatos. Hämeenlinnan vanha asemarakennus tuhoutui kansalaissodassa 26. huhtikuuta 1918.

Kansalaissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vanha asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähtäessä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Rakennus vaurioitui korjauskelvottomaksi. Pari seuraavaa vuotta käytettiin väliaikaisena asemana puista parakkirakennusta, joka sijaitsi vahingoittuneen aseman eteläpuolella. Uusi asema palaneen tilalle valmistui vuonna 1921 arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan.

Turengin asema Janakkalassa on yksi vuonna 1862 avatun Helsinki–Hämeenlinna-rataosuuden alkuperäisistä asemarakennuksista. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelemassa puisessa asemarakennuksessa oli kolme odotushuonetta, kaksi pakaasihuonetta ja kaksi postihuonetta. Yläkerrassa oli asemapäällikön asunto. Asemarakennuksessa oli lisäksi etelän puolella kellotorni, joka on myöhemmin purettu. Muuten rakennus on lähes alkuperäisessä asussaan. Myös alkuperäinen laiturikatos on säilynyt. Nykyisin Turengin vanhassa asemarakennuksessa toimii ravintola.