Selaa aineistoja (yhteensä 13)

Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui vuonna 1862. Rataosuuden asemien arkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli myös Hämeenlinnan ensimmäisen punatiilisen asemarakennuksen. Asemarakennuksen ensimmäinen kerros oli tarkoitettu asemapalveluille ja toisessa kerroksessa oli rautatievirkailijoiden asuntoja. Sisäänkäynti ja III-IV luokan odotushuone sijaitsivat rakennuksen korkeammassa keskiosassa. I-II luokan odotushuone oli rakennuksen toisessa päässä. Siihen liittyi myös erillinen naisten odotushuone, johon kuului kuusikulmainen erkkeriosa. Asemaravintola sijaitsi odotushuoneiden välissä. Rakennuksen eteläpäädyssä oli korkea torni. Hämeenlinnan alkuperäinen asemarakennus tuhoutui kansalaissodassa 26. huhtikuuta 1918.

Hämeenlinnan barokkivaikutteista klassismia edustava rautatieasemarakennus vuodelta 1921 on arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema. Uusi punatiilinen asema korvasi kansalaissodassa tuhoutuneen alkuperäisen asemarakennuksen, joka oli ollut lääninarkkitehti C. A. Edelfeltin käsialaa. Rautatieasemalla on hiljainen hetki tässä ilmeisesti 1930-luvun alun postikortissa. Taksit ja vossikka odottavat kuitenkin aseman edessä kyydittäviä, ja Hämeenlinnan matkailuoppaan mukaan rautatieasemalta saikin aina autoja sekä pika-ajureita. Asemalta oli myös säännöllinen linja-autoliikenne kaupungin läpi Poltinaholle.

Lyseon lehtori E. W. Palander (1845–1914) kuvasi Hämeenlinnan ensimmäisen vuonna 1862 valmistuneen asemarakennuksen tornin puoleisesta päästä vuosisadan vaihteen tienoilla. Aseman viereen eteläpäädyn lähelle rakennettiin vielä myöhemmin puinen tavara-asema, joka toimi myös tullirakennuksena. Lähistöllä oli myös yksi puinen asuinrakennus ja vajoja. Asema-aukion etelä- ja pohjoispuolelle istutettiin puita ja pensaita puistikoiksi. Kuvassa näkyy osa etelänpuoleista lehmuspuistoa, joka on edelleen alkuperäisellä paikallaan.

Kansalaissodassa tuhoutuneen Hämeenlinnan rautatieaseman paikalle rakennettiin uusi asemarakennus arkkitehti Thure Hellströmin Koiviston asemaa varten tekemiä piirustuksia mukaillen. Pohjoisen puolelle tehtiin kuitenkin matkatavarasiipi, jota vielä 1960-luvulla jatkettiin. Asemahallin lattianpäällysteenä käytettiin Helsingistä puretun rautatieaseman kalkkikivilaattoja, jotka edelleen peittävät odotushallin lattiaa. Rautatieaseman edessä oli 1920-luvulta lähtien kaupungin kolmas pirssiasema, kaksi muuta olivat torilla. Autot seisoivat aluksi asema-aukion puolelta katsottuna asemarakennuksen oven vasemmalla puolella rivissä keulat tielle päin. 1930-luvulla pirssipaikka oli jo siirtynyt oven oikealle puolelle, suunnilleen siihen, missä taksit edelleenkin odottavat matkustajia.

Enok Rytkösen kuvaamassa postikortissa Hämeenlinnan uusi, vuonna 1921 valmistunut rautatieasema näyttäytyy asemalaitureiden puolelta. Vuonna 1927 ilmestynyt Hämeenlinnan matkailuopas kuvaili uutta asemaa näin. "Se on nykyaikainen ja siisti, avarilla halleilla ja muilla mukavuuksilla varustettu rakennus, tehty arkkitehti T. Hällströmin piirustusten mukaan ja avattu liikenteelle 1. p:nä lokakuuta 1919. Asemalla on ravintola, kirjakauppa ja puhelin (278) yleisön käytettävissä." Rytkösen kuvasta on olemassa myös versioita, joissa aseman nurkalla kävelee mieshenkilö. Tästä kortista miehen hahmo on häivytetty.

Kansalaissodassa tuhoutuneen asemarakennuksen tilalle valmistunut uusi asema avattiin käyttöön lokakuun alussa vuonna 1921. Uusikin asema oli punatiilinen, ja se rakennettiin arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Hellström oli toiminut vuodesta 1907 Valtionrautateiden rakennussuunnittelijana ja suunnitellut mm. Koiviston aseman, jonka piirustuksia Hämeenlinnan asemaa rakennettaessa mukailtiin. Arkkitehtuuriltaan asema edustaa aikakauden barokkivaikutteista klassismia.

Lääninarkkitehti C. A. Edelfeltin suunnittelema Hämeenlinnan vanha asemarakennus otettiin käyttöön vuonna 1862, kun ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin. Hämeenlinnan asemalla, kuten muillakin Edelfeltin suunnittelemilla asemilla, oli katettu asemalaituri, joka oli rakenteellisesti yhteydessä radan puoleiseen julkisivuun. Katos oli puurakenteinen ja sen päädyissä ja pylväissä oli puuleikkauskoristelut. Raiteita aseman kohdalla oli 1900-luvun alussa kolme paria. Aseman eteläpuolella sijaitsi puinen tavara-asema. Vanha asemarakennus tuhoutui kansalaissodassa.

Tarina ei kerro, mikä tapahtuma Hämeenlinnan rautatieasemalla on kerännyt paikalle tällaisen väentungoksen. Kerrotaan, että tapahtuipa Hämeenlinnassa 1920-luvulla mitä tahansa, aina oli paikalla myös sotilassoittokunta. Sotilasasuisia soittajia on tässäkin postikortissa asemarakennuksen edustalla. Voisiko kyseessä olla peräti uuden rautatieaseman vihkiäiset vuonna 1921 vai odotellaanko kaupunkiin jotakin merkittävää vierasta?

Kansalaissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vuonna 1862 rakennettu asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähtäessä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Saksalaisten joukkojen ampuma tykistökranaatti osui ratapihalla seisseeseen punaisten ammusjunaan, joka räjähtäessään sytytti asemarakennuksen tuleen. Myös monta aseman takana sijainnutta asuinrakennusta syttyi palamaan ja tuhoutui, mm. Höglundin rautatievirkamiesveljesten omistama talo.

Hämeenlinnan vuonna 1862 valmistunut rautatieasema oli komea punatiilinen rakennus. Aikakauden tavan mukaan eri luokkien matkustajille oli rakennuksessa erilliset odotustilat. Oikeassa reunassa näkyy tavara-aseman päätyä ja aseman edessä levittäytyy laaja, luonnonkivillä päällystetty asema-aukio. Rautatieasema oli vilkas läpikulkupaikka, jossa otettiin vastaan myös kaupunkiin saapuvat arvovieraat, aina keisari Aleksanteri II:n vierailusta lähtien vuonna 1863. Järjestyksenvalvonnasta asemalla vastasi välillä rautatiehallitus, välillä poliisi. Vuosina 1910–1919 rautatieaseman järjestyksenpito oli Hämeenlinnan poliisilaitoksen vastuulla. Asemalla päivysti useimmiten yksi poliisi, mutta sinne saapui myös esim. vankikuljetuksia, joiden valvonta saattoi vaatia useammankin poliisin läsnäoloa. Rautatieasema sijaitsi vuoteen 1915 saakka Hämeenlinnan maalaiskunnan alueella. .