lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 40)

Tori ja toripuisto 1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme merkittävää, klassismin eri vaiheita edustavaa julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja lääninhallituksen talon. Suunnitelman lähtökohdaksi Lindgren valitsi kirkon. Hän jakoi torin kahdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Ylätori kirkkoineen toimi puistona ja edustusaukiona ja alatori kauppakojuineen arkisena kauppapaikkana.
Lindgren suunnitteli puistoalueen muotopuistoksi, joka oli erotettu kiviaidoin ja pilarein koristeelliseksi kokonaisuudeksi istutuksineen, nurmikenttineen ja hiekkakäytävineen. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kirkon edessä kaartui loivasti torin suuntaan. Puiston keskelle oli sijoitettu suihkulähde, ja sen reunoilla on Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset, etelän puolella pienempi ja pohjoispäässä…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Lindgren, Armas

Saksalaisten sotilaiden hautamuistomerkki
Kansalaissodan taisteluissa kuoli Hämeenlinnan alueella 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen Sibeliuksenpuistoon. Kuvanveistäjät Urho Heinänen ja Wila Martin suunnittelivat Hämeenlinnan suojeluskunnan aloitteesta hautamuistomerkin, joka pystytettiin puistoon saksalaisten sotilaiden haudalle 26.4.1921. Muistomerkissä on saksaksi ja suomeksi teksti: "Suomen vapauden puolesta 1918 kaatuneille saksalaisille sotureille kiitollinen Hämeenlinna." Vuonna 1962 hauta ja hautamuistomerkki siirrettiin vanhalle hautausmaalle, kun puistoon pystytettiin Jean Sibeliuksen patsas. Vaikka kaikki viralliset tahot puolsivat haudan siirtoa, se herätti kuitenkin paljon keskustelua ja paheksuntaakin.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg

Pikku-Parkki
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Hämeenlinnan kaupunginpuiston eli Parkin 1800-luvun puolivälissä. Viime vuosisadan alun postikortissa näkyy tien reunassa Parkin länsilaidan kiviaitaa. Postikortin on lähettänyt kirjailija Hilja Haahti isäpuolelleen senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskiselle vuonna 1902.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
Böök, A. Th.

Pikku-Parkki
Kivisellä Pyövelinmäellä tehtiin jo 1840-luvulla kallioiden räjäytystöitä ja maaston tasaamisia, joista kertyi runsaasti kiviä käytettäväksi puiston rakennelmissa. Kiviä käytettiin mm. pitkiin kiviaitoihin, jotka rajasivat puistoa sen länsi- ja luoteispuolella. Kuvassa näkyy puiston länsilaidan kiviaitaa Tampereelle johtavan tien laidassa ns. Pikku-Parkin kohdalla olevassa ylämäessä. Pikku-Parkiksi kutsuttiin Tampereentien länsipuolelle jäävää aluetta, johon jo 1800-luvun lopulla syntyi harvahkoa esikaupunkiasutusta puiston kohdalle. Nykyään alue kuuluu Puistonmäen kaupunginosaan.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
Böök, A. Th.

Aulangon rantatietä
Eversti Standertskjöldin hankkimat kuvapatsaat näyttävät tässä luultavasti 1920-luvulla otetussa kuvassa hyväkuntoisilta. Tarkkaan ei tiedetä, milloin Karlbergin kartanon edustapuiston rantakäytävää reunustavat patsaat hävisivät puistosta. Ainakin 1930-luvun kuvissa niitä vielä näkyy.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Paroni Otto Carl Reinhold Rehbinder (1797–1873) toimi Hämeenlinnassa Hämeen läänin kuvernöörinä eli maaherrana vuosina 1841–1862. Tarmokas ja velvollisuudentuntoinen Rehbinder toimi aktiivisesti mm. köyhäinhoidon ja luonnosuojelun hyväksi, mutta erityisesti hänet muistetaan Hämeenlinnan Kaupunginpuiston eli Parkin perustajana ja rakennuttajana.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Hagman, Tyko

Levähdys puistopromenadilla 1890-luvulla
Kaupunginpuisto eli Parkki oli raivattu kaupungin pohjoispuolelle pääosin 1840–1850-luvuilla kuvernööri Rehbinderin toimeliaisuuden ansiosta. Parkista tuli ns. englantilaisen maisematyylin puisto mutkittelevine käytävineen, tekoraunioineen ja paviljonkeineen. Puistoon istutettiin myös satoja jaloja lehtipuita, mm. vaahteroita, saarnia, tammia ja poppeleita sekä pensasaitoja, syreenimajoja ja "ulkomaalaisia kukkivia pensaita". Puistosta tuli kaupunkilaisten suosima kävely- ja virkistyspaikka. Siellä järjestettiin 1800-luvun lopulla myös juhannusjuhlia, VPK:n ulkoilmajuhlia ja iltamia ja monenlaisia muita huvitilaisuuksia.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Lepaan puisto
Tyrvännössä sijaitseva Lepaan kartano on Hämeen vanhimpia kartanoita. Se on ollut olemassa jo keskiajalla, mahdollisesti jo 1200-luvulla. Lepaan omistajasukuja ovat olleet mm. Tavastit, Beurraeukset, Boijet, Stierncrantzit ja Heimbürgerit. Kuvassa näkyy kartanon päärakennus, jonka vanhin osa on peräisin 1600–1700-lukujen vaihteesta. Päärakennusta uudistettiin empiretyylin mukaisesti 1800-luvun alkupuolella, ja lasiveranta rakennettiin saman vuosisadan puolivälin paikkeilla. Lepaan kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli Karl Fredrik Packalen, joka testamenttasi tilan valtiolle sillä ehdolla, että Lepaalle perustettaisiin maanviljelys- tai puutarhakoulu. Tila siirtyi valtion omistukseen vuonna 1902, ja Lepaan puutarhaopisto perustettiin 1910. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa Lepaan puutarhaopistossa vuonna 1912.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900–1907
Tekijä:
Schulz, Fritz

Kirkkopuisto
Hämeenlinnan Kirkkopuistoon järjestettiin vuonna 1926 komea istutusryhmä, joka "oli tarkoitettu muistuttamaan kaupunkiin tulevia matkailijoita siitä, että Hämeenlinna tarjoaa kesäisin istutuksillaan, puistoillaan ja luonnonnähtävyyksillään heille näkemistä, jonka takia kannattaa suunnata retkeilynsä Hämeen vanhan kaupungin kautta". Hämeenlinnan kesäisissä puistoistutuksissa käytettiin myös palmuja, jotka talveksi vietiin suojaan. Vasemmalla näkyy vuonna 1906 valmistuneen Skogsterin tavaratalon päätyä. Taustalla on Raatihuoneenkadun rakennuksia, mm. kauppias J. Ruokosen sekatavarakauppa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1926

Kirkko talvella
Hämeenlinnan kirkossa ei enää 1930-luvulla ollut kylmä talvellakaan, mutta edellisellä vuosisadalla kirkossakäyntiin piti varautua pukeutumalla lämpimiin vällyihin. "Lämmityslaitoksen" tarpeellisuutta käsiteltiin vuonna 1880 kirkonkokouksessa, mutta ehdotus kaatui vielä maaseurakuntalaisten vastustukseen ja varojen puutteeseen. Kirkkoon päätettiin kuitenkin teettää sisäikkunat ja kaksinkertaiset ovet. Myös sakaristossa oleva uuni luvattiin pitää kunnossa. Kolme vuotta myöhemmin kirkkoherra Karl Fredrik Öllerin aloitteesta asetettiin kuitenkin komitea, joka päätti hankkia kirkkoon kaksi suurta kaminaa, yhden pääoven kummallekin puolelle. Lämmityslaitteiden piiput näkyvät kirkon katolla päätykolmion molemmin puolin.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1911
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2