lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 40)

Tori ja toripuisto 1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme merkittävää, klassismin eri vaiheita edustavaa julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja lääninhallituksen talon. Suunnitelman lähtökohdaksi Lindgren valitsi kirkon. Hän jakoi torin kahdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Ylätori kirkkoineen toimi puistona ja edustusaukiona ja alatori kauppakojuineen arkisena kauppapaikkana.
Lindgren suunnitteli puistoalueen muotopuistoksi, joka oli erotettu kiviaidoin ja pilarein koristeelliseksi kokonaisuudeksi istutuksineen, nurmikenttineen ja hiekkakäytävineen. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kirkon edessä kaartui loivasti torin suuntaan. Puiston keskelle oli sijoitettu suihkulähde, ja sen reunoilla on Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset, etelän puolella pienempi ja pohjoispäässä…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Lindgren, Armas

Levähdys puistopromenadilla 1890-luvulla
Kaupunginpuisto eli Parkki oli raivattu kaupungin pohjoispuolelle pääosin 1840–1850-luvuilla kuvernööri Rehbinderin toimeliaisuuden ansiosta. Parkista tuli ns. englantilaisen maisematyylin puisto mutkittelevine käytävineen, tekoraunioineen ja paviljonkeineen. Puistoon istutettiin myös satoja jaloja lehtipuita, mm. vaahteroita, saarnia, tammia ja poppeleita sekä pensasaitoja, syreenimajoja ja "ulkomaalaisia kukkivia pensaita". Puistosta tuli kaupunkilaisten suosima kävely- ja virkistyspaikka. Siellä järjestettiin 1800-luvun lopulla myös juhannusjuhlia, VPK:n ulkoilmajuhlia ja iltamia ja monenlaisia muita huvitilaisuuksia.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

1nen joutsenlampi
Suurten tekolampien kaivaminen aloitettiin Aulangolla talvella 1885. Joutsenlampena tunnettu lampi kaivettiin ensimmäisenä Suvussuo-nimiseen paikkaan, jonka eversti Standertskjöld oli edellisenä kesänä Aulangonvuorella käydessään huomannut lammelle sopivaksi. Lampi kaivettiin miestyövoimalla ja lapioilla, mutta turpeen ja mudan pois kuljettamisessa käytettiin hevosajoneuvoja. Kaivettu maa levitettiin tasoitukseksi ja maanparannukseksi metsään ja puistoalueelle. Kivistä rakennettiin reunuksia ja kiviaitoja. Joutsenlampeen tehtiin myös tekosaari, jonne rakennettiin lintuhuvila.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Kansanjuhlan yleisöä Parkissa 1890-luvulla
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa laajaa puistoa Hämeenlinnan kaupungin ja linnan pohjoispuolella sijaitsevan Pyövelinmäen rinteille. Alueen nimi oli perua ajalta, jolloin mäellä oli ollut kaupungin mestauspaikka. Kuvernööri halusi rakennuttaa alueelle kävelypuiston kaupunkilaisten virkistykseksi. Työvoimana rakennustöissä käytettiin Hämeen linnan vankeja. Kaupunginpuistosta eli Parkista tulikin hyvin suosittu kaupunkilaisten keskuudessa, ja siellä järjestettiin myös monenlaisia juhlia ja tapahtumia. Puisto oli kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä asemaan katsomatta. Vuonna 1905 sinne rakennettiin myös kansankeittiö, jonka suunnitteli puistovaliokunnan jäsen H. R. Helin.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku
Tekijä:
Saxelin, C. O.

Paroni Otto Carl Reinhold Rehbinder (1797–1873) toimi Hämeenlinnassa Hämeen läänin kuvernöörinä eli maaherrana vuosina 1841–1862. Tarmokas ja velvollisuudentuntoinen Rehbinder toimi aktiivisesti mm. köyhäinhoidon ja luonnosuojelun hyväksi, mutta erityisesti hänet muistetaan Hämeenlinnan Kaupunginpuiston eli Parkin perustajana ja rakennuttajana.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Hagman, Tyko

Pikku-Parkki
Kivisellä Pyövelinmäellä tehtiin jo 1840-luvulla kallioiden räjäytystöitä ja maaston tasaamisia, joista kertyi runsaasti kiviä käytettäväksi puiston rakennelmissa. Kiviä käytettiin mm. pitkiin kiviaitoihin, jotka rajasivat puistoa sen länsi- ja luoteispuolella. Kuvassa näkyy puiston länsilaidan kiviaitaa Tampereelle johtavan tien laidassa ns. Pikku-Parkin kohdalla olevassa ylämäessä. Pikku-Parkiksi kutsuttiin Tampereentien länsipuolelle jäävää aluetta, johon jo 1800-luvun lopulla syntyi harvahkoa esikaupunkiasutusta puiston kohdalle. Nykyään alue kuuluu Puistonmäen kaupunginosaan.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan puistosta
Kuvernööri Rehbinderin aikana Hämeenlinnan kaupunginpuistoon eli Parkkiin rakennettiin neljä paviljonkia paikoille, joista avautui kaunis näköala kohti Hämeen linnaa tai Vanajavettä. Kuvassa oleva kahdeksankulmainen näköalapaviljonki on puiston vanhimpia rakennelmia. Se on rakennettu vuosien 1841–1845 välisenä aikana. Sama paviljonki esiintyy mm. Johan Knutsonin 1850-luvulta peräisin olevassa maalauksessa. Sisäänkäynti paviljonkiin on rinteen puolelta, muilla sivuilla paviljonkia ympäröivät koristeelliset kaiteet. Myös katon räystäissä on koristeleikkaukset. Puistossa kävelijät saattoivat 1910-luvulla pysähtyä paviljongin luo ihailemaan näkymää kohti Hämeen linnaa ja kaupungin keskustaa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Puiston ravintola
Lääninarkkitehti C. A. Edelfelt suunnitteli Kaupunginpuistoon sveitsiläistyylisen puistoravintolan, joka avattiin vuonna 1861 toukokuussa Floran päivänä. Edelfelt oli myös yksi ravintolahanketta ajaneen Parkkiyhtiön perustajista. Puistoravintola sijaitsi puiston itärinteessä. Rakennuksessa oli ravintolasali, kaksi kabinettia, keittiö ja tarjoilutiskillä varustettu kassahuone sekä kapea veranta. Leveät portaat johtivat kohti rantaa kävelytielle ja laiturille. Ravintolan pihalla oli kasvi-istutuksia ja koristeuurna. Rakennuksen edessä pylvään päässä näkyy peilipallo. Ravintolan pohjoispuolella oli keilarata. Puistoravintolan suosio vaihteli eri vuosikymmeninä, kunnes se ränsistyneenä purettiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans. A. Hanson)

Hämeenlinna - Puistomaisema Vanajavedeltä
Hämeenlinnaan perustettiin vuonna 1904 erityinen puistovaliokunta, joka jo seuraavana vuonna ryhtyi toteuttamaan yhtenäistä "kävelimöä" Vanajaveden sillalta Rantapuiston kautta kohti linnaa. Vanajanrannan puistotie on kuvattu 1920-luvun postikorttiin Rantapuiston, nykyisen Maaherranpuiston kohdalta. Lehtori A. Th. Böök kuvailee vuoden 1927 matkaoppaassaan silloista rantareittiä: "Hauska kävelyretki on sillalta Vanajaveden länsirantaa pitkin puistoon. Rantapuisto rehevine puineen, kukkalaitteineen ja kivisine tukimuureineen alkaa aivan sillankorvasta ja seuraa rantoja Hattulaan johtavan valtamaantien lähettyville saakka."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1927

Hämeenlinna - Puistokäytävä Vanajaveden rannassa
Vuonna 1904 perustettu puistovaliokunta, jonka johdossa oli lehtori A. Th. Böök, halusi saattaa loppuun jo 1890-luvulla aloitetun Rantapuiston kunnostuksen. Rantapuistoksi nimitettiin 1900-luvun alussa koko puistovyöhykettä Pitkältäsillalta aina Linnanpuistoon asti. Tarkoitus oli "saattaa ranta-alue täydelliseen kuntoon, joten hauska puilla istutettu kävelimö tulisi kulkemaan pitkin rantalaituria sen ja ajotien välillä sillasta aina linnantiehen asti". Linnantietäkin oli tarkoitus parantaa ja reunustaa puuistutuksilla, jolloin kaunis kävelyreitti jatkuisi rannasta linnalle asti. Puretun Pitkänsillan graniittiset päätypylväät tuotiin vuoden 1909 jälkeen Rantapuiston kävelytien molempiin päihin. Kuvan puistotie kulkee nykyisten Aleksis Kiven puiston ja Maaherranpuiston läpi. Kuva on otettu Niittykadun ja Linnankadun kulmauksesta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2