lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 40)

Hämeenlinna - Kaupungin puisto
Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä asuinrakennuksia ja kasarmeja 1910-luvun aikana. Parhaiten erottuu lähellä rantaa, puisten asuintalojen takana sijaitseva kolmikerroksinen punatiilinen varuskunnan henkilökunnan asuinrakennus. Linnankasarmien alueelle nousi 1910-luvulla myös miehistörakennus, esikunta, ampumarata ja maneesi sekä useita varastoja, jotka kaikki jäävät kuvassa puiden taakse. Samantyylisiä venäläisten sotilasrakennuksia pystytettiin samalla vuosikymmenellä myös Suomenkasarmien ja Poltinahon kasarmien alueelle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinna - Kaupunginpuisto
Kun lähestyttiin 1930-lukua, maaherra Rehbinderin 1800-luvun puolivälissä rakennuttama rauniolinna alkoi jo peittyä näkyvistä korkeaksi kasvaneiden puiden taakse. Kerrotaan, että maaherra Rehbinder olisi hakkauttanut yhteen kivieen vuosiluvun 1250 harhauttaakseen satunnaisia kävijöitä uskomaan raunioiden olevan peräisin samalta ajalta kuin Hämeen linna.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinna - Kirkko
Jean Louis Desprez'n suunnittelema Hämeenlinnan uusklassistinen pyöreä kirkko valmistui vuonna 1798 ja muutettiin perinteiseksi ristikirkoksi vuonna 1892. Hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren sai 1900-luvun alkuvuosina tehtäväkseen suunnitella kirkon edustalle torin laitaan puistoalueen paviljonkeineen, istutuksineen ja suihkulähteineen. Paviljonkien rakentaminen tilattiin V. Fr. Alaselta, ja muurit kivimaljoineen teetettiin paikallisessa Heinäsen kiviveistämössä. Puistoalue valmistui syksyllä 1911. Samassa yhteydessä aiemmin hiekkapäällysteinen tori sai pintaansa säteittäin ladotun kiveyksen.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Laivaranta ja Rantapuisto
Hämeenlinnan Rantapuistoa alettiin kaunistaa istutuksilla vuonna 1889 kaupunginlääkäri Carl Henrik Bartramin aloitteesta. Vuonna 1904 perustettu ja lehtori A. Th. Böökin johtama puistovaliokunta täydensi puiston istutuksia mm. tilaamalla ulkomailta asti koristepensaita ja -kasveja. Koululaisia varten lehtori Böök varusti puiston kasvit nimilapuilla, mutta ilkivallan vuoksi nimilapuista oli pian pakko luopua. Sisävesiliikenne Hämeenlinnan laivasatamasta koki uuden nousukauden 1900-luvun alussa. Matkustajalaivat pysähtyivät Rantapuiston laituriin, tavaraa lastattiin myös Sairion puoleisella rannalla. Hämeenlinnan satamassa ei juuri palveluja ollut, ennen kuin vuonna 1911 Rantapuiston laivarantaan rakennettiin satamakonttori, tavarasuoja ja vesimyymälä. Kuvassa näkyy myös kaupungin yleinen kaivo nykyisen Hallituskadun kohdalla ja yleinen pyykkihuone Birger Jaarlin kadun alkupäässä.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Puistokäytävä Vanajaveden rannassa
Vuonna 1904 perustettu puistovaliokunta, jonka johdossa oli lehtori A. Th. Böök, halusi saattaa loppuun jo 1890-luvulla aloitetun Rantapuiston kunnostuksen. Rantapuistoksi nimitettiin 1900-luvun alussa koko puistovyöhykettä Pitkältäsillalta aina Linnanpuistoon asti. Tarkoitus oli "saattaa ranta-alue täydelliseen kuntoon, joten hauska puilla istutettu kävelimö tulisi kulkemaan pitkin rantalaituria sen ja ajotien välillä sillasta aina linnantiehen asti". Linnantietäkin oli tarkoitus parantaa ja reunustaa puuistutuksilla, jolloin kaunis kävelyreitti jatkuisi rannasta linnalle asti. Puretun Pitkänsillan graniittiset päätypylväät tuotiin vuoden 1909 jälkeen Rantapuiston kävelytien molempiin päihin. Kuvan puistotie kulkee nykyisten Aleksis Kiven puiston ja Maaherranpuiston läpi. Kuva on otettu Niittykadun ja Linnankadun kulmauksesta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinna - Puistomaisema Vanajavedeltä
Hämeenlinnaan perustettiin vuonna 1904 erityinen puistovaliokunta, joka jo seuraavana vuonna ryhtyi toteuttamaan yhtenäistä "kävelimöä" Vanajaveden sillalta Rantapuiston kautta kohti linnaa. Vanajanrannan puistotie on kuvattu 1920-luvun postikorttiin Rantapuiston, nykyisen Maaherranpuiston kohdalta. Lehtori A. Th. Böök kuvailee vuoden 1927 matkaoppaassaan silloista rantareittiä: "Hauska kävelyretki on sillalta Vanajaveden länsirantaa pitkin puistoon. Rantapuisto rehevine puineen, kukkalaitteineen ja kivisine tukimuureineen alkaa aivan sillankorvasta ja seuraa rantoja Hattulaan johtavan valtamaantien lähettyville saakka."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1927

Hämeenlinna - Puiston kiviraunioita
Kaupunginpuiston rakennustöistä ylijääneistä kivistä maaherra Rehbinder rakennutti suuren katottoman kiviseinäisen rauniolinnan, joka valmistui luultavasti 1850-luvun puoleenväliin mennessä. Rakennelma sisältää keskikäytävän, joka yhdistää kahta erikokoista ja erimuotoista huonetta. Tekoraunio on rakennettu kylmämuuraustekniikalla, ja siinä on useita holvattuja ikkuna- ja oviaukkoja. Rehbinderin rauniot saivat kaupunkilaisilta monenlaisia nimityksiä, puhuttiin mm. luostarinmuurista, pirunlinnasta ja juutalaisten kirkosta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Puiston ravintola
Lääninarkkitehti C. A. Edelfelt suunnitteli Kaupunginpuistoon sveitsiläistyylisen puistoravintolan, joka avattiin vuonna 1861 toukokuussa Floran päivänä. Edelfelt oli myös yksi ravintolahanketta ajaneen Parkkiyhtiön perustajista. Puistoravintola sijaitsi puiston itärinteessä. Rakennuksessa oli ravintolasali, kaksi kabinettia, keittiö ja tarjoilutiskillä varustettu kassahuone sekä kapea veranta. Leveät portaat johtivat kohti rantaa kävelytielle ja laiturille. Ravintolan pihalla oli kasvi-istutuksia ja koristeuurna. Rakennuksen edessä pylvään päässä näkyy peilipallo. Ravintolan pohjoispuolella oli keilarata. Puistoravintolan suosio vaihteli eri vuosikymmeninä, kunnes se ränsistyneenä purettiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans. A. Hanson)

Hämeenlinna - Rantapuisto
Rantapuistoa kaunistettiin istutuksilla 1890-luvulla ja uudelleen vuoden 1904 jälkeen. Tässä kuvassa puisto näyttää kovin autiolta, joten kuva on luultavasti otettu ennen lehtori A. Th. Böökin istutustoimia 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Puiston laidassa olevan laivasataman liikenne oli vilkkaimmillaan 1860-luvulla, ja laivaliikenteen uusi nousukausi koettiin 1900-luvun alkuvuosina. Rantapuiston satamalaituri oli vaatimaton ja puusta rakennettu, vaikka sitä laajennettiinkin vuonna 1901. Hämeenlinnan höyrylaiva osakeyhtiö aloitti toimintansa vuonna 1900. Yhtiö rakennutti heti kaksi uutta höyrylaivaa, Kangasalan ja Innon. Vuonna 1908 liikenteeseen saatiin vielä edellisiä suurempi Pälkäne-laiva. Laivarantaan rakennettiin satamakonttori vuonna 1911, joten tässä kuvassa sitä ei vielä ole. Pieni rakennus kuvan vasemmassa laidassa on yksi kaupungin yleisistä kaivoista. Ennen kaupungin vesijohtolaitoksen valmistumista 1910-luvulla kaivoja oli useita eri puolilla kaupunkia. Taustalla…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900–1909
Tekijä:
H. A. H. L. (Hans A. Hanson, Lübeck)

Hämeenlinna - Rantapuistosta
Vuonna 1909 puretun Vanajaveden vanhan sillan eli Pitkänsillan graniittiset päätypylväät tuotiin koristamaan Rantapuiston kävelytien molempia päitä. Kuvan puistotie kulkee nykyisten Maaherranpuiston ja Aleksis Kiven puiston läpi. Nämä puistot ovat ainoa jäljellä oleva osa vuonna 1779 perustettua Seurapuistoa, joka ulottui aikanaan kaupungin koilliskulmalla Vanajaveden rannasta aina nykyisen lyseon tontille asti. Kuva on otettu Lukiokadun ja silloisen Rantakadun kulmauksesta kohti Hämeen linnaa, joka häämöttää rannassa kasvavien koivujen takana.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2