lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 4)

IMG_0002.pdf
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy kuvassa oikealla. Taloa laajennettiin vuonna 1895 Birger Jaarlin kadun suuntaisella lisäosalla. Samassa yhteydessä vanhaan osaan liitettiin kuvassa näkyvä pitkä avokuisti ja pesutupahuone. Hämeenlinnan kaupungin omistukseen entinen rouvasseuran rakennus tuli vuonna 1931, jolloin siihen sijoittuivat lastentarha ja lastenkoti. Vuonna 1948 lastenkoti oli jo muuttanut pois Kaivokadulta ja koko rakennus oli päivähoidon käytössä. Pitkää kuistia käytettiin pienimpien seimiläisten nukkumapaikkana. Vuosikymmenen lopulla Hämeenlinnan kaupungilla oli kaksi lastentarhaa. Kaivokadun tarhan lisäksi kaupunki oli ottanut vuonna 1946 hoitoonsa Vapaan huollon keskuksen ylläpitämän lastentarhan Myllymäessä Torikadulla. Tarha toimi Hämeenlinnan sisälähetyksen…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1948

IMG_0003.pdf
Kaivokadun lastentalossa sijainnut kaupungin lastenkoti muutti vuonna 1946 Vuorentaan kylän Rääpiälään, ja siltä vapautuneisiin tiloihin perustettiin seuraavana vuonna Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen lastenseimi 23 lapselle. Myös yksi puolipäiväosastoista muutettiin kokopäiväosastoksi 1940-luvun puolivälin jälkeen. Ullakkokerroksen tilat vapautuivat asuntokäytöstä vuonna 1949, ja silloin perustettiin vielä yksi 15 lapsen kokopäiväosasto, minkä jälkeen Kaivokadun lastentarhan lapsimäärä oli suurimmillaan. Entisen rouvasseuran talon huoneissa ja pihalla touhusi silloin enimmillään 113 lasta, joista nuorimmat seimiläiset olivat vain kolmen kuukauden ikäisiä vauvoja. Lastenseimen ja lastentarhan johtajattarena 1940-luvun loppupuolella toimi Aira Merisalo ja opettajina Hildi Nystörm, Kyllikki Malinen ja Lea Valkonen. Lastenseimen hoitajina olivat Aune Auvinen ja Greta Järvi. Talon pihalta kesällä 1947 otetussa kuvassa näkyy vähän pihanpuoleisen osan päätyä ja osa leikkikentästä. Vain…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1947

IMG_0013.pdf
Työväen asunto-osakeyhtiö Alku perustettiin vuonna 1892 Kasarmikadun varrelle, Pohjoisen Niittykadun ja Koulukadun välissä olevalle tontille. Arkkitehti Henrik Helin suunnitteli tontille neljä puista asuintaloa, joihin tuli yhteensä kaksikymmentä asuntoa. Kuvassa taustalla näkyvä tiilinen ulkorakennus rakennettiin tontin itäreunaan. Siinä sijaitsivat pakari, pesutupa ja käymälät. Kevättulvat ja tulipalot koettelivat tämän kaupungin ensimmäisen asunto-osakeyhtiön asukkaita, niin että vuosisadan vaihteessa jäljellä olivat vain kaksi Koulukadun puoleista asuinrakennusta. Asukkaina olivat tuolloin nuohooja K. Tamminen, kirjansitoja Fr. Göök (Saarenheimo), muurari Forsman, muurari Terho, kirjaltaja Y. Ranta, kolporttööri J. Kämäri, vanginvartijat Nurkka ja Sainio, posteljooni K. Niemi, vahtimestari E. J. Rajalin ja teurastajan leski Skytt. Vuonna 1915 yhtiössä asui myös vanginvartija Hugo Louhivaara, jonka albumista kuva on peräisin. Kuvan Aune lienee posteljooni Kalle Niemen tytär. …
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1915

Rauhankatu 12:n pihamaa vuonna 1917
Rauhankatu 12:ssa sijaitsevan yksikerroksisen puutalon tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä. On mahdollista, että talo on pystytetty uudelleen vuoden 1832 tulipalon jälkeen. Lasimestari Lars Åström oli saanut tontin haltuunsa vuonna 1806, sen jälkeen omistajia oli useita, kunnes vuonna 1919 Hämeen Sanomat hankki tontin omistukseensa. Rauhankadun puoleisessa rakennuksessa toimi kirjapaino. Toimitus ja konttori sijaitsivat samalla tontilla Hallituskadun puoleisessa matalassa puurakennuksessa, ns. "pilvenpiirtäjässä". Talon seuraava omistaja 1920-luvun lopulta lähtien oli Hämeenlinnan raittiusseura, ja myös monet muut yhdistykset käyttivät taloa tuohon aikaan. Päiväkotitoiminta Rauhankadulla alkoi vuonna 1966 aluksi Mannerheimin lastensuojeluliiton hoitamana. Vuodesta 1978 päiväkoti on ollut kaupungin vastuulla. Talokin on ollut kaupungin omistuksessa vuodesta 1976. Rakennusta on korotettu ja jatkettu eteläpäästä 1930-luvulla.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1917
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2