Selaa aineistoja (yhteensä 5)

Hämeenlinnan vapaapalokunta perustettiin vuonna 1873. Tuolloin neljäkymmentä kaupunkilaista halusi perustaa vapaaehtoisen "palosammutus- ja korjausjoukkion" avuksi yleiselle palokunnalle. Palokaluston hankkimiseksi kerättiin rahaa mm. järjestämällä iltahuveja, arpajaisia ja keräyksiä. Uuden palokunnan ensimmäinen sammutuskohde oli syyskuussa 1873 Hämeensaaressa. Palokunnantalon rakennusrahastoon oli vuonna 1892 saatu kerättyä huveilla ja lahjoituksilla 8360 markkaa. Rakennuspaikaksi saatiin kaupungin omistaman Raatihuoneen tontin rannanpuoleinen osa. Paikkaa ei pidetty hyvänä, koska rinne oli jyrkkä; rakentaminen tulisi kalliiksi. Talo rakennettiin kuitenkin tälle paikalle vuosina 1892–1893. Rikkaasti jäsennellyn talon ensimmäinen kerros on tiilinen. Alakerrassa sijaitsivat ajoneuvo- ja kalustovajat sekä miehistön oleskelutilat. Hirrestä rakennettuun yläkertaan tulivat juhlasali ja muut vastaavat tilat. Keskellä sijaitseva juhlasaliosa on sivuja korkeampi. Sisäpihan puolella on…

Oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam (1868–1924) oli monessa mukana Hämeenlinnan yhteiskunnallisessa elämässä. Hän toimi mm. Hämeenlinnan V.P.K:n päällikkönä vuosina 1907–1915 ja 1916–1924. Idestam kirjoitti Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan toiminnasta peräti neljä historiikkia, joista tämä 30-vuotishistoriikki on vanhin. Idestam selosti kronologisesti edeten kaupungissa syttyneet tulipalot ja niiden sammutustyöt. Myös palokunnan toimihenkilöt, vuosikokousten päätökset sekä huviretket ja arpajaisetkin on kirjattu huolellisesti historiikkiin. Kirjan avulla voi tutustua myös Hämeenlinnan vanhan palokunnantalon rakennusvaiheisiin. Teos sisältää lisäksi luettelon vapaaehtoisen palokunnan päälliköistä palokunnan perustamisesta alkaen sekä jäsenluettelon vuodelta 1903.

Hämeenlinnan vapaaehtoinen palosammutus- ja korjausjoukkio oli perustettu vuonna 1873, niinpä se sai juhlia jo neljäkymmenvuotisjuhliaan Aulangolla vuonna 1913. Palokuntalaisten yhteiskuva on otettu Aulangonvuoren paviljongilla, jonka Hugo Standertskjöld rakennutti vuonna 1886.

Suomessa alettiin perustaa vapaaehtoisia palokuntia 1800-luvulla, vanhimmat niistä syntyivät Hämeeseen. Hämeen historian mukaan Hauholle perustettiin vapaaehtoinen palokunta, Hauhon WPK, jo vuonna 1888. Tämä hajosi myöhemmin kahtia Vitsiälän WPK:ksi ja Hauhon kirkonkylän WPK:ksi, ilmeisesti vuonna 1896.
Hirsirakenteinen Vitsiälän VPK:n seurahuone rakennettiin talkoovoimin. Avajaiset olivat lokakuussa 1899. Taloa on myöhemmin myös kunnostettu talkoilla. Tanssilava, aluksi ilman katetta, nousi rakennuksen viereen alun perin tukkilaiskisojen tanssitarpeisiin. Heinäkuussa 1949 pidettyihin kisoihin myytiin 10000 pääsylippua! Aikalaismuistelijat kertovat lähitienoon pellonpiennarten olleen täynnä kaikenlaisia kulkuneuvoja. Veneillä tultiin Hämeenlinnasta ja Valkeakoskelta saakka.
Vitsiälän kylä on Hauhon kirkonkylän kainalossa. Kylän keskiaikaisperäinen kylätontti näkyy yhä vanhojen kyläraittia kehystävien talojen tiivistymänä. Vitsiälä oli 1900-luvun alussa tiheästi asuttu.
Tanssit…

Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan pitkäaikainen päällikkö, oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam kirjoitti tämän suppean historiikin palokunnan täyttäessä 50 vuotta vuonna 1923. Idestam laati Hämeenlinnan V.P.K.:n vaiheista kaikkiaan neljä teosta, joista tämä 50-vuotishistoriikki jäi viimeiseksi. Hän kertaa tässä lyhyesti palokunnan perustamisen ja muut vaiheet. Ensimmäisen viidenkymmenen vuotensa aikana Hämeenlinnan VPK oli osallistunut 184 tulipalon sammuttamiseen. Teos sisältää myös palokunnan kunniajäsenten luettelon ja vuoden 1923 jäsenluettelon.