Selaa aineistoja (yhteensä 12)

1930-luvun alussa Wetterhoffin oppilaitoksen nimeksi tuli uudistuneen lainsäädännön myötä Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin Työkoulu. Postikorttiin on kuvattu kotiteollisuusopisto sisäpihan ja Vanajaveden puolelta. Oikeassa reunassa näkyy 1920-luvun lopulla valmistunut erillinen värjäämörakennus, joka purettiin vuonna 2014. Wetterhoff oli vielä 1930-luvulla aivan lähellä Vanajaveden rantaa. Kesäisin kaupungin etelärannassa pidettiin veneitä, talvella luisteltiin järven jäällä.

Palokunnankadun varrella Rantatorin kohdalla olevista rakennuksista on nykyään jäljellä vain keskellä näkyvä Palokunnantalo. Sen itäpuolella sijainneessa talossa toimi Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, jonka oppilaille pidettiin liikuntatunteja viereisellä Rantatorilla. Etualalla oleva rakennus oli kauppias A. Bogdanoffin asuintalo, jossa oli tilaa myös liikkeille. 1920-luvulla rakennuksessa toimivat ainakin Kotelo Oy ja Hämeen panttilainakonttori. Tämä rakennus purettiin vuonna 1956. Wetterhoffin koulurakennus taustalla on tässä kuvassa vielä kaksikerroksisena, ennen vuosina 1922 ja 1928 tehtyjä korotuksia.

Postikortissa on etualalla Raatihuoneenkadun varren rakennuksia kirkon kohdalla ja taustalla Wetterhoffin työkoulu Palokunnankadun varrella. Kuvassa oikealla näkyy Rantatorin itäreunaa. Kirkon ja Wetterhoffin välinen alue säästyi tulelta Hämeenlinnan palossa vuonna 1831, joten tällä alueella oli kaupungin vanhimmat rakennukset, osa jopa vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirrettyjä. Wetterhoffin rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Kuvassa on rakennus vuonna 1922 tehdyn itäpäädyn korotuksen jälkeen, ennen koko rakennuksen korjaamista kolmikerroksiseksi vuonna 1929. Wetterhoff oli "valtion tarkastuksen alainen ammattikoulu kuotomaopettajien ja kutojain valmistamista varten". Koulussa opiskeltiin 1920-luvulla joko opettaja-, kutoja- tai vaateompeluosastolla.

Vanajaveden jäältä otetussa postikorttikuvassa näkyy Hämeenlinnan keskustan etelärannan rakennuksia 1920-luvun loppupuolelta. Vasemmalla on Wetterhoffin työkoulun itäpääty, joka oli vuosikymmenen alkupuolella korotettu kolmikerroksiseksi. Koulun sisäpihalle rakennettiin vuonna 1927 värjäämö, jonka nurkka on kuvassa aivan lähellä silloista rantaviivaa. Palokunnankadun pohjoispuolella on räätäli Ståhlbergin talo, jonka erikoisuus oli keskellä rakennusta oleva kulkuaukko sisäpihan puolella . Ståhlbegin talon yläpuolella mäenrinteessä on Raatihuoneenkadun taloja niiden takana kohoaa kirkon torni. Vuonna 1930 valmistunut suojeluskuntatalo Hämeen Suoja ei vielä ole rakenteilla tässä kuvassa.

Wetterhoffin työkoulu siirsi toimintansa Panimokadun varrelle vuonna 1890. Taloa kunnostettiin koulun tarpeita vastaavaksi, ja rakennusta korotettiin 1920-luvulla yhdellä kerroksella. Vuonna 1927 sisäpihalle rakennettiin värjäämö lämmityslaitteineen ja höyryllä kuumennettavine väriammeineen. Wetterhoffin värjäämö oli Suomen ensimmäisiä täysbetonisia rakennuksia. Sen yläkertaan rakennettiin luokkatiloja, ja myös puusepän paja muutti värjäämörakennukseen. Vanha värjäämö purettiin alkuvuodesta 2014. Oikeassa reunassa Palokunnankadun toisella puolella näkyy vähän vuonna 1929 valmistunutta Asunto oy Paavonkulman asuin- ja liikerakennusta.

Kirkontornista otetussa kuvassa näkyy etualalla Kirkkopuiston puiden takana Raastuvankadun varren puutaloja, mm. vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirretty Willgrenin talo. Niiden takana vasemmalla on Wetterhoffin työkoulun rakennus vielä alkuperäisessä asussaan kaksikerroksisena. Vanajaveden rantaviiva oli 1900-luvun alussa heti Wetterhoffin takana ja Rantatorin laidassa. Oikealla Hämeensaaressa näkyy viinanpolttimon rakennuksia. Vuoteen 1896 asti Hämeenlinnassa toimi kolme viinatehdasta. Tämän jälkeen toiminnassa oli vain Hämeensaaren polttimo ja väkiviinan jalostustehdas oy, jossa valmistettiin mm. kuuluisaa Fennia-viinaa. Hämeensaaren polttimokin lopetti toimintansa vuonna 1917.

Kirkontornista etelään kohti Kantolanniemeä avautuvaa näkymää hallitsi 1900-luvun alussa Wetterhoffin työkoulun rakennus. Talon oli alun perin rakennuttanut kunnallisneuvos Johan Fredrik Lönnholtz 1860-luvulla. Fredrika Wetterhoff osti rakennuksen kauppias Kiutulta vuonna 1893, jolloin työkoulu oli jo toiminut talossa vuokralla muutaman vuoden. Fredrika Wetterhoff korjautti talon oppilaitokselleen sopivaksi, ja kuvassa näkyvä alun perin kaksikerroksinen rakennus korotettiin 1920-luvulla kolmikerroksiseksi.

Vuonna 1885 perustettu Kotiteollisuusopisto Fredrika
Wetterhoffin työkoulu rakennutti 1930-luvulla kaksi uutta rakennusta Rantatorin puolelle. Vuonna 1933 valmistui rakennusmestari Vilho Longan suunnittelema lisärakennus, jota alettiin kutsua Arjanlinnaksi Wetterhoffin silloisen johtajan Arja Helena Branderin mukaan. Taloon sijoitettiin mm. oppilasasuntola, ruokasali ja keittiö sekä juhlasali. Vuonna 1937 valmistui vielä oppilaitoksen vanhaa rakennusta ja Arjanlinnaa yhdistävä korkeampi kulmarakennus arkkitehtinaan Harry W. Schreck. Tähän Torniksi nimettyyn rakennukseen tuli työsaleja, luokkahuoneita ja myymälä. Rantatori vakiintui linja-autoliikenteen lähtöpaikaksi jo 1920-luvulla. Kuvan linja-autoaseman rakennuttivat yhteistyössä Shell ja Hämeenlinnan kaupunki vuonna 1937 Shellin bensiiniaseman yhteyteen. Nykyinen linja-autoasema on vuodelta 1959.

Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin työkoulu toimi 1930-luvulla omassa punatiilisessä koulutalossaan Palokunnankadun varrella. Alun perin kaksikerroksinen rakennus oli korotettu 1920-luvulla kahdessa vaiheessa kolmikerroksiseksi. Wetterhoffin korttelin Tornina tunnettu korkea kulmarakennus pystytettiin tontille vuonna 1937, joten postikortti on tätä hanketta edeltävältä ajalta, mahdollisesti 1930-luvun alusta. Palokunnankadun toisella puolella näkyy vuonna 1930 valmistuneen Hämeen Suojan pääty ja sen takana asunto-osakeyhtiö Paavonkulman talo vuodelta 1929.

Fredrika Wetterhoff osti vuonna 1893 työkouluaan varten oman rakennuksen Vanajaveden rannasta silloisen Panimokadun varrelta. Rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Postikortissa on kuvattuna rakennus Palokunnankadulta lännestä päin ennen vuonna 1922 tehtyä itäpäädyn korotusta. Koko rakennus korjattiin kolmikerroksiseksi vuonna 1929. Vasemmalla kuvassa näkyy Ruotsalaisen yhteiskoulun seinää.