lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 3)

Hämeenlinnan kaupungin historia : I osa
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) pääsi vuonna 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan ilmestyessä hän oli jo ansioitunut muinaistutkija ja kulttuuripoliitikko. Ailio oli julkaissut Hämeen linnaa käsittelevän tutkimuksen Hämeen linna, sen vaiheet ja rakennukset vuonna 1901, joten Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto pyysi häntä kirjoittamaan kaupungin historian ensimmäiseksi osaksi Hämeen linnan rakennushistoriaa käsittelevän teoksen. Historiasarjan toisen osan oli tarkoitus keskittyä linnan talous- ja hallintohistoriaan. Ailion teos käsittelee linnan rakennushistorian ohella myös Hämeen ja hämäläisten esihistoriaa sekä niin novgorodilaisten kuin ruotsalaistenkin valloitus- ja ristiretkiä Hämeeseen. Suunnitellulle toiselle osalle ei koskaan löytynyt kirjoittajaa, joten linnan talous- ja hallintohistoria jäi myöhempien tutkijoiden selvitettäväksi, ja Hämeenlinnan historian toisena osana ilmestyi K. O. Lindeqvistin…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1917
Tekijä:
Ailio, Julius

Kuvaelmia Suomen maakunnista V : Hämeenmaa
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen maakunnista, johon Lindgren kirjoitti Satakuntaa, Hämettä ja Uuttamaata käsittelevät osat. Sarjan viidentenä osana ilmestyneessä kuvaelmassaan Hämeenmaasta Lindgren kuvailee aluksi luonnon kauneudella runsaasti varustetun Hämeen järviä, vuoria ja muita luonnonoloja. Hän selvittelee myös hämäläisen heimon luonteenlaatua, samoin kuin Hämeen historiaa valloitusretkineen. Myös vuodenkierto töineen ja juhlapäivineen sekä hämäläisten muinaisusko tulevat esitellyiksi. Lopuksi Lindgren käsittelee vielä Hämeen paikkakuntia otsikolla Hämeen kunnallinen jako. Hämeenlinnan kaupungissa oli 1860-luvulla mm. "lääni-virasto, gymnasi eli lukio, yli- ja alialkeiskoulu... ynnä posti-konttori, kaksi apoteekia, lasaretti ja ojennushuone".
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1864
Tekijä:
Lindgren, A. W.

Novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311
Historiantutkija Julius Ailio (1872–1933) käsittelee artikkelissaan Hämeen ja Novgorodin suhteita 1000-luvun alkupuolella. Ailio keskittyy erityisesti novgorodilaisten vuonna 1311 Hämeeseen tekemään hävitys- ja ryöstöretkeen. Häme oli tuohon aikaan jo joutunut Ruotsin vaikutuspiiriin, joten retki oli myös Ruotsia vastaan tähdätty isku. Novgorodilaisen kronikan antamien tietojen pohjalta Ailio päättelee retken tapahtuneen kevättalvella vuonna 1311. Kronikan mukaan novgorodilaiset hävittivät Vanain linnan esilinnan ja piirittivät päälinnaa kolme vuorokautta. Ailion mukaan kronikan Vanain linna tarkoittaa Janakkalan Hakoisten linnaa.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Ailio, Julius
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2