Selaa aineistoja (yhteensä 4)

Näkymää Kuivansillan länsipäästä keskustaan päin n. vuonna 1909 hallitsee aivan vuosisadan alussa rakennettu ortodoksinen sotilaskirkko. Sillan takana kadun vasemmalla puolella on vuonna 1906 valmistunut Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendtyylinen lisärakennus ja vanhempia puisia koulurakennuksia. Koulua vastapäätä olevat nikkarityyliset puurakennukset ovat 1880- ja 1890-luvuilta. Kuivasilta ja sitä reunustavat jalkäytävät on jo kivetty mukulakivillä, ja 1800-luvun puukaiteiden tilalle siltaa reunustamaan ovat tulleet kivipylväät.

Ortodoksisen sotilaskirkon edestä Turuntielle päin otetun kuvan oikeassa reunassa näkyy osa 1830-luvun alussa rakennettua puista empiretaloa, johon Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu majoittui 1880-luvulla. Tähän rakennukseen kiinnittyy viereinen jugendtalo, joka rakennettiin vuonna 1906 silloisen yhteiskoulun lisätilaksi. Uudempi koulurakennus on arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema, ja se oli yksi Suomen ensimmäisistä jugendtyylisistä koulutaloista. Turuntien toisella puolella sijaitsevat vuosina 1883 ja 1898 rakennetut puutalot, joissa oli sekä liike- että asuinhuoneistoja.

Kuivaltasillalta keskustaan päin katsottaessa suoraan edessä kohosi 1900-luvun alussa ortodoksinen sotilaskirkko. Turuntien vasemmalla puolella näkyy Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus vuodelta 1906 ja oikealla puolella kaksi nikkarityylistä puurakennusta. Lähempänä siltaa oleva rakennus on peräisin vuodelta 1883, ja sen jatkona on arkkitehtitoimisto Helin & Nyströmin suunnittelema vuonna 1898 rakennettu talo. Vanhemmassa rakennuksessa toimivat 1910-luvulla mm. E. Stierin jälkeläisten valokuvaamo, Kustaa Vallisen ruumisarkkuliike ja A. Kinnarin kotileipomo.

Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu toimi 1920-luvulla useammassa rakennuksessa. Kuvassa vasemmalla on H. R. Helinin suunnittelema jugendrakennus vuodelta 1906. Oikeanpuoleinen empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Koulun perustajat ostivat tämän rakennuksen laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä koulutaloksi vuonna 1887. Sen takana on vielä Hallituskadun suuntainen kaksi luokkahuonetta käsittävä puurakennus, joka rakennettiin lisätiloiksi silloiselle tyttökoululle vuonna 1897. Oikeassa reunassa näkyvät vuonna 1924 ortodoksikirkosta kirjastoksi muutetun rakennuksen kiviportaat.