Selaa aineistoja (yhteensä 17)

Hämeenlinnan kirkko
Arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi vuonna 1908. Hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti otti suunnittelutyössään huomioon torin ympäristön kolme merkittävää julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja lääninhallituksen talon. Hän jakoi torin kahdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa torin kirkonpuoleinen yläosa toimi puistona ja edustusaukiona ja alempi osa arkisena kauppapaikkana. Toripuiston Lindgren suunnitteli muotopuistoksi istutuksineen, nurmikenttineen ja hiekkakäytävineen. Puiston etelä- ja pohjoispäissä on Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset, joista kuvassa näkyy vain etelänpuoleinen. Puistoa ympäröimään Lindgren suunnitteli matalan kiviaidan. Torin puolelle tuli kivimaljojen ympäröimä portaikko, jonka kohdalle keskelle puistoa sijoitettiin suihkulähde. Avoimeksi jäänyt torin alaosa tuli kivettäväksi mukulakiveyksellä. Armas Lindgrenin torisuunnitelma hyväksyttiin joiltakin osin korjattuna vuonna 1910 ja rakennustyöt…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinnan kirkko
Toripuiston perustamisen yhteydessä vuonna 1911 istutetut puut olivat ehtineet jo vähän kasvaa 1930-luvulle tultaessa. Torille Hämeenlinnan kirkon edustalle on pysäköity autoja, mahdollisesti takseja. Torin pohjoisreunassa Uuden hotellin kohdalla toimi jonkin aikaa näihin aikoihin Uusi Vuokra-autoasema Torilla -niminen pirssi, jota pitivät Hyökkäysvaunupataljoonan aliupseerit. Toiminta ei kuitenkaan kannattanut, koska torilla oli jo ennestään kaksi pirssiasemaa ja rautatieasemalla vielä kolmas.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinnan kirkko ennen vuosien 1891-92 muutostöitä
Vuonna 1798 valmistunutta Hämeenlinnan kirkkoa on sanottu Pohjolan pikku Pantheoniksi, ja sen esikuvana onkin ollut antiikin Rooman Pantheon-temppeli. Itse kuningas Kustaa III osoitti suurta kiinnostusta pienen sisämaakaupungin kirkkoa kohtaan. Hän valitsi oman hoviarkkitehtinsa Jean Louis Desprez’n suunnittelemaan antiikin ihanteiden mukaisen kirkon. Hämeenlinnan kirkosta tulikin yksi maan tärkeimmistä kustavilaisen klassismin muistomerkeistä. Kirkko koostui runkohuoneesta, jonka yläpuolella kaartui kuparipäällysteinen kupolikatto. Sisäänkäyntiä kehystivät doorilaiset pylväät ja päätykolmio. Alttari sijaitsi kirkon keskellä ja penkit kaaririveissä sen ympärillä kahdeksassa lohkossa. Lattia ja penkit kohosivat seiniä kohti amfiteatterimaiseen tapaan. Saarnatuoli oli seinustalla pääovea vastapäätä, sakaristoon johtavan oven ulkopuolella. Hämeenlinnan kirkon juhlallisen vihkimisen suoritti Hämeenlinnan seurakunnan kirkkoherra Zach. Cygnaeus ensimmäisenä adventtina, 2. joulukuuta 1798.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Hjertzell, Fritz

Joulu Hämeenlinnassa
Joulukuusi pystytettiin Hämeenlinnan torille ensimmäisen kerran 17.12.1932. Kuusen pystytyksen lumettomalle torille kuvasi silloin kirjakauppias Enok Rytkönen. Tämäkin postikorttikuva on Rytkösen ottama, mutta se lienee peräisin joltakin myöhemmältä 1930-luvun joululta, koska lunta näyttää olevan runsaasti. Kuva on otettu lännen suunnalta, jolloin taustalla näkyvät talviasuinen kirkko ja lumen peittämä Toripuisto.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Kirkko - Hämeenlinna
Postikortti Hämeenlinnan kirkosta on luultavasti painettu 1900-luvun alussa, mutta valokuva on otettu jo aikaisemmin, mahdollisesti vuonna 1888. Samasta kuvasta on ilmestynyt muitakin postikorttiversioita, mm. A. Alopaeuksen kirjakaupan painattamana 1890-luvulla. Kirkko on kuvassa vielä alkuperäisessä asussaan. Ruotsin kuningas Kustaa III lahjoitti 1700-lopulla köyhälle Hämeenlinnan seurakunnalle 4000 riikintaaleria hallintokaupungin arvolle sopivan kirkon saamiseksi vastikään uudelle paikalle siirrettyyn kaupunkiin. Kirkon paikaksi oli Axel Magnus Arbinin laatimassa asemakaavassa määrätty torin ylälaita. Aluksi paikalle suunniteltiin keskitornillista ristikirkkoa, mutta kuningas valitsi lopulta oman hoviarkkitehtinsa Louis Jean Desprez’n suunnitelman. Hämeenlinnan kirkosta tulikin antiikin esikuvien mukainen rotunda, pyöreä, kupolilla varustettu kirkkorakennus, jossa myös alttari oli keskellä kirkkosalia ja porrasmaisesti kohoavat penkit sen ympärillä. Kirkon sisämaalaus toteutettiin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Hjertzell, Fritz

Kirkko talvella
Hämeenlinnan kirkossa ei enää 1930-luvulla ollut kylmä talvellakaan, mutta edellisellä vuosisadalla kirkossakäyntiin piti varautua pukeutumalla lämpimiin vällyihin. "Lämmityslaitoksen" tarpeellisuutta käsiteltiin vuonna 1880 kirkonkokouksessa, mutta ehdotus kaatui vielä maaseurakuntalaisten vastustukseen ja varojen puutteeseen. Kirkkoon päätettiin kuitenkin teettää sisäikkunat ja kaksinkertaiset ovet. Myös sakaristossa oleva uuni luvattiin pitää kunnossa. Kolme vuotta myöhemmin kirkkoherra Karl Fredrik Öllerin aloitteesta asetettiin kuitenkin komitea, joka päätti hankkia kirkkoon kaksi suurta kaminaa, yhden pääoven kummallekin puolelle. Lämmityslaitteiden piiput näkyvät kirkon katolla päätykolmion molemmin puolin.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1911

Suomal.-Ruotsal. Kirkko - Hämeenlinna
Hämeenlinnan kustavilaistyylinen kirkko valmistui vuonna 1798. Kirkkorakennus oli alun perin pyörökirkko, jossa oli holvattu kupolikatto. Vanhasta kaupungista 1800-luvun alkuvuosina siirretty kellotapuli tuhoutui Hämeenlinnan palossa 1831, ja nykyisen kellotornin kirkko sai vierelleen vuonna 1837. Vuonna 1892 kirkko muutettiin laajennustöiden yhteydessä perinteiseksi ristikirkoksi ja alttari siirrettiin itäseinustalle. Korjaustöiden yhteydessä kirkko sai vielä lahjoituksena Alexandra Såltinin maalaaman alttaritaulun ja uudet urut. 1900-luvun alun postikortissa ei ole vielä Toripuistoa eikä paviljonkeja, jotka valmistuivat vuonna 1911. Vossikat olivat pirssissä eli odottivat kyydittäviä torin alalaidassa Residenssikadun puolella 1900-luvun alkupuolella. Kyydin saattoi myös tilata soittamalla viereiseen Miettisen kultasepänliikkeeseen.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2