Selaa aineistoja (yhteensä 17)

Hämeenlinnan kirjasto
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toiminta uudessa komeassa kirjastotalossa alkoi vilkkaana heti vihkiäisten jälkeen joulukuussa 1924. Lainoja oli keskimäärin sata päivässä, mikä oli entiseen verrattuna huippulukema. Lainausosasto oli kuitenkin päivittäin auki vain kolme tuntia iltaisin klo 17–20. Lasten tilanne oli vielä huonompi, he pääsivät lainaamaan vain kolmena päivänä viikossa klo 16–17. Lehtienlukusali sen sijaan oli avoinna joka päivä klo 13–19.30. Kesäisin aukioloaikoja vielä supistettiin tästäkin. Kaupunginkirjaston aukioloajat pysyivät suurin piirtein samanlaisina aina 1940-luvun puoliväliin asti, vain lastenosaston aukioloaikaan tuli pientä lisäystä 1930-luvun lopulta lähtien. Kirjaston takana näkyy osa puista empirerakennusta, ns. Puntilan taloa, jonka rakennutti lääninmaanmittari, kapteeni Herman Otto Gylling Hämeenlinnan palon jälkeen vuonna 1832.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1924
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinnan Kirjastotalo
Nykyiset kartat eivät enää tunne Pikkukatua, jonka näkymiä tämä postikortti kuvaa. Mukulakivipäällysteinen katu on kuitenkin edelleen olemassa Turuntien poikkikatuna Pikkutorin laidassa. Pikkukatu kulkee vasemmalla näkyvän vanhan puisen empirerakennuksen editse. Talo rakennettiin heti Hämeenlinnan palon jälkeen vuonna 1832, ja siinä ja sen lisärakennuksissa toimi Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu, joka 1900-luvun alussa muuttui Hämeenlinnan yhteiskouluksi. Kuvan oikeassa reunassa näkyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sisäänkäynti korkeiden portaiden yläpäässä. Kaupunginkirjasto oli vuonna 1924 muuttanut tähän entisen ortodoksisen sotilaskirkon rakennukseen. Hallituskadun varrella, kirjaston takana näkyy osa ns. Puntilan taloa, joka on samalta ajalta kuin yhteiskoulun vanha puurakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi Pikkutorilla kuvan rakennuksessa vuosina 1924–1983. Kirjastotalo oli rakennettu alun perin vuonna 1900 ortodoksiseksi sotilaskirkoksi. Kirkkorakennus koki rajun muodonmuutoksen, kun sen tornit ja kupolit kaadettiin. Arkkitehti Bertel Strömmer suunnitteli pari miljoonaa silloista markkaa maksaneen muutoksen kirkosta kirjastoksi. Uusitussa asussaan rakennus edusti tyyliltään lähinnä 1920-luvun klassismia. Kirjastotalon vihkiäisiä päästiin viettämään 10. joulukuuta vuonna 1924. "Tästä vihkimäjuhlasta meidän suhteettoman upiassa miljoonapalatsissamme muodostui kieltämättä merkkitapaus kaupungin sivistyselämässä", kirjoitti sanomalehti Häme. Vihkiäisissä kohotettiin kolminkertainen eläköön-huuto kirjastotalolle, jonka valmistuminen oli "lopullisesti hävittänyt venäläisen sortoajan muistomerkin paikkakunnalta".
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1924

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko päätettiin muuttaa kirjastorakennukseksi, kun kirkko itsenäistymisen jälkeen muistutti kaupunkilaisia ikävällä tavalla Venäjän vallan ajasta. Arkkitehti Bertel Strömmerin piirustusten mukaisesti ortodoksikirkko muuttui kirjastoksi vuosina 1922–1924. Vain korkeat portaat ja sisäänkäynnit jäivät suurin piirtein ennalleen. Valtion kirjastotoimiston johtaja maisteri Helle Cannelin (Kannila) kävi jo ennen virallisia avajaisia tutustumassa rakennukseen ja oli tyytyväinen näkemäänsä: "On mielihyvällä tunnustettava, että Hämeenlinnan kaupunki nyt on saanut parhaimman kirjastohuoneuston, mikä millään maamme pieniin kaupunkeihin luettavalla on. Se on talo, jota ylpeillen voidaan näyttää vieraillekin." Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi tässä rakennuksessa lähes 60 vuotta, aina vuoteen 1983 asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1924

Hämeenlinnan kirjasto<br />
Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti tähän entisen ortodoksisen sotilaskirkon rakennukseen vuonna 1924. Myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto toimi saman talon yläkerrassa vuosina 1926-1977. Kaupunginkirjastossa 1950-luku oli kasvavien kirjamäärärahojen ja sen myötä myös kasvavien lainauslukujen aikaa. Samaan aikaan perustettiin ensimmäiset toimet, joihin valittavilta edellytettiin kirjastoalan ammattipätevyyttä. Ensimmäisiä koulutettuja kirjastoammattilaisia Hämeenlinnassa olivat Erkki Kemiläinen, Asta Pekonen, Seija Salomaa ja Saara Raakkula. Lastenosaston osastonhoitajana vuonna 1954 aloittanut Asta Pekonen toimi myös kirjastonjohtajana vuosina 1959–1974 .
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1950-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston henkilökunta vuonna 1934
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston henkilökuntaan kuuluivat vuonna 1934 vanhempi kirjastoapaulainen Sofia Purhonen, kirjastonhoitaja Ernesti Suolahti, nuorempi kirjastoapulainen Anni Saarto ja ylimääräinen apulainen Soini Mujo. Kuvasta puuttuvat päällysvaatteiden vartija Lyyti Nyqvist ja vahtimestari Oskari Toivonen, jota jo vuoden 1935 alusta seurasi Lauri Henriksson (myöh. Karo).
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Hämeenlinna_Kirjasto.pdf
Pikkutorille vuonna 1900 rakennetusta ortodoksisesta sotilaskirkosta muovailtiin kirjastotalo 1920-luvun alkupuolella, minkä jälkeen rakennus ympäristöineen säilyikin lähes muuttumattomana vuosikymmeniä. Kirjasto muutti pois kuvan rakennuksesta, kun uusi kirjastotalo valmistui Lukiokadun alkupäähän vuonna 1983. Etualalla näkyy mukulakivin kivettyä Pikkukatua, joka edelleenkin kulkee poikittain vanhan kirjastotalon etupuolitse. Taustalla näkyvän empirerakennuksen rakennutti vuonna 1832 lääninmaanmittari Herman Otto Gylling. Rakennuksessa toimi vuosina 1911–1923 Felix Skogsterin perustama Paitatehdas Tilhi oy. Skogster rakennutti tehdasta varten Hallituskadun varrelle vanhan empiretalon jatkoksi kaksikerroksisen kivitalon, jonka suunnitteli Armas Rankka. Seuraava omistaja oli tehtailija Lauri Alanko, jonka aikana sekä vanha että uusi rakennus muutettiin asuinkäyttöön. Nämä muutokset suunnitteli paikallinen rakennusmestari K. B. Koskinen, joka vaihdatti myös empirerakennuksen…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2