Selaa aineistoja (yhteensä 17)

Hämeenlinnan Kirjastotalo
Nykyiset kartat eivät enää tunne Pikkukatua, jonka näkymiä tämä postikortti kuvaa. Mukulakivipäällysteinen katu on kuitenkin edelleen olemassa Turuntien poikkikatuna Pikkutorin laidassa. Pikkukatu kulkee vasemmalla näkyvän vanhan puisen empirerakennuksen editse. Talo rakennettiin heti Hämeenlinnan palon jälkeen vuonna 1832, ja siinä ja sen lisärakennuksissa toimi Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu, joka 1900-luvun alussa muuttui Hämeenlinnan yhteiskouluksi. Kuvan oikeassa reunassa näkyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sisäänkäynti korkeiden portaiden yläpäässä. Kaupunginkirjasto oli vuonna 1924 muuttanut tähän entisen ortodoksisen sotilaskirkon rakennukseen. Hallituskadun varrella, kirjaston takana näkyy osa ns. Puntilan taloa, joka on samalta ajalta kuin yhteiskoulun vanha puurakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Käsikirjaston lukusali vuonna 1934
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vuonna 1924 käyttöön otetussa kirjastotalossa käsikirjasto sijaitsi ovesta tultaessa vasemmalla puolella omassa erillisessä tilassaan. Käsikirjaston aineistoon sai tutustua vain kirjastossa, kotilainoja ei sieltä annettu. Vuonna 1934 käsikirjastossa oli 2663 nidettä. Vuonna 1924 kaupunginkirjaston kokoelmissa oli ollut kaikkiaan vain 7178 nidettä. Kymmenen vuotta myöhemmin niteiden kokonaislukumäärä oli jo 18412. Jokaista kaupunkilaista kohti oli silloin kaksi ja puoli teosta, kun vastaava luku kymmenen vuotta aiemmin oli ollut yksi.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjastolainausta vuonna 1934
Uuden kirjastotalon avaaminen vuonna 1924 lisäsi kaupunkilaisten lainausinnokkuutta suuresti. Heti seuraavana vuonna vuosilainaus nousi kaksinkertaiseksi verrattuna siihen asti parhaaseen vuoteen 1918. Vuonna 1930 Hämeenlinnan kirjaston lainausluvut olivat jo koko maan parhaat; jokaista asukasta kohti oli kirjastosta lainattu 6,1 kirjaa. Vaikean työttömyyden aikana 1930-luvun alussa kirjaston lainausluvut nousivat edelleen, ja Hämeenlinna olikin lainausluvuissa kolmen parhaan kaupungin joukossa lähes koko 1930-luvun ajan. Vasta sota-aika käänsi lainausluvut laskuun. Vuonna 1934 otetussa valokuvassa lainaustiskin ääressä työskentelee nuorempi apulainen Anni Saarto.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjaston lainauskerros vuonna 1934
Vuonna 1934 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto oli toiminut kymmenen vuotta uusissa tiloissaan Turuntien päässä. Kirjastotalon toiseen kerrokseen oli kesällä 1926 majoittunut Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Lainauskerroksessa ovesta tullessa vasemmalla oli käsikirjasto ja suoraan edessä lainaussali, jonka etuosassa sijaitsi lainauspöytä eli "tiski". Hyllyt oli sijoiteltu säteittäisesti salin puolipyöreään takaosaan. Lainaussalin oikealla puolella oli lukusali ja sen takana vielä erillinen huone tutkijoita varten. Lasten lukusali oli rakennusvaiheessa jäänyt kirjastosta puuttumaan, eikä sitä ollut vielä vuoteen 1934 mennessäkään saatu aikaan, vaikka vapaata tilaakin olisi rakennuksesta löytynyt. Kuvassa lainaustiskin takana erottuvat hämärästi kirjastonhoitaja Ernesti Suolahti sekä kirjastoapulainen Soini Mujo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjaston lainaustiskillä vuonna 1934
Kun kaupunginkirjasto avattiin uusissa tiloissa vuonna 1924 siirryttiin samalla avohyllyjärjestelmään, mikä tarkoitti, että asiakkaat voivat vapaasti tutkia hyllyissä olevia kirjoja ja valita sieltä lainattavaa. Aikaisemmin teos valittiin kirjaston luettelosta ja pyydettiin sitten virkailijalta. Vaikka "aakkosellinen järjestys" helposti sekaantuikin avohyllyissä ja joitakin varkauksiakin sattui, järjestelmän etuja pidettiin kuitenkin suurempina kuin sen haittoja. Samassa muutoksessa myös vanhanaikainen kirjaluettelo korvattiin kortistolla. Vuonna 1934 otetussa valokuvassa ylimääräinen apulainen Soini Mujo työskentelee kirjaston lainaustiskillä. Lainauksessa oli tuolloin käytössä ns. yksikorttijärjestelmä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjastotalo
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto määräsi vuodesta 1928 alkaen nimeämänsä henkilöt tarkastamaan kirjaston toiminnan kolmen vuoden välein. Tarkastuksista laadittiin asianmukainen tarkastuskertomus, jossa kuvattiin kirjaston toiminta ja tilanne sekä tehtiin myös parannusehdotuksia, jos korjaamisen tarvetta ilmeni. Ensimmäisen tarkastuksen tekivät kirjakauppiaat W. S. Mäkelä ja Enok Rytkönen, joista jälkimmäinen oli tunnettu riimittelytaidostaan. Niinpä tarkastuskertomuksesta tulikin runomuotoinen:
"Ensimmäinen tarkastus Kaupungin kirjastossa
sen sijaitessa uudessa, uljaassa asunnossa.
Valtuuston määräyksestä kirjaston tarkastimme
ja kunnossa sen oivassa olevan totesimme.
On kirjat kaikki kauniisti hyllyssä paikoillansa:
helposti, mitä halajaa näin löytää sieltä kansa.
Ja järjestystä parempaa ei vaatia voi kukaan
kun joka side sisällön ja aakkosien mukaan
on siellä koottu korteille huolellisesti, hyvin
ja aina helppo täydentää on uusin ilmestyvin.
Samoin myös lukusalissa ja…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1924–1926

Kirjastotyötä vuonna 1934
Kaikki Hämeenlinnan kaupunginkirjaston virat olivat vielä 1930-luvulla sivutoimisia, myös kirjastonhoitajan virka, jota vuodesta 1915 alkaen oli muiden toimiensa ohella hoitanut everstiluutnantti Ernesti Suolahti. Kirjastoapulaisia oli vuodesta 1931 lähtien kolme: nuorempi, vanhempi ja ylimääräinen apulainen. Lisäksi kirjaston henkilökuntaan kuului vahtimestari Oskari Toivonen, jonka seuraajaksi vuoden 1935 alusta lähtien tuli Lauri Henriksson (myöhemmin Karo). Vuonna 1934 otetussa valokuvassa ovat kirjastotyössä lainauspöydän takana vasemmalta lukien kirjastoapulaiset Anni Saarto ja Soini Mujo. Sivupöydän ääressä kirjoittaa Sofia Purhonen. Anni Saarto työskenteli uudessa kirjastotalossa sen avaamisesta lähtien vuoteen 1939 asti. Sofia Purhonen oli kirjaston palveluksessa vuosina 1928–1953. Soini Mujo tuli ylimääräiseksi apulaiseksi kirjastoon vuonna 1931 ja työskenteli siellä vuoteen 1945 asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2