Selaa aineistoja (yhteensä 17)

Hämeenlinnan kauppakoulu oli perustettu vuonna 1919. Koulu toimi alkuvuosinaan osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 ja sen jälkeen Birger Jaarlin kadulla kahdessakin eri osoitteessa. Vuonna 1950 kauppakoulu muutti Hämeenlinnan yhteiskoulun entisiin tiloihin Turuntien alkupäähän. Oikeanpuoleisessa puutalossa oli 1950-luvulla mm. Ruokala Kerho, joka tunnettiin myös nimellä Monttu. Turuntie päättyy Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon, joka oli muuttanut näihin entisen sotilaskirkon tiloihin vuonna 1924. Samassa rakennuksessa toimi myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto vuosina 1926–1977. Kirjasto muutti uusiin tiloihin Lukiokadun alkupäähän vuonna 1983, minkä jälkeen entinen kirjastotalo oli oppilaitoskäytössä. Vuonna 2014 vanha rakennus kunnostettiin Kumppanuustaloksi, joka tarjoaa toiminta- ja kokoontumistiloja yhdistyksille ja yhteisöille.

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti entiseen ortodoksiseen sotilaskirkkoon vuonna 1924. Ennen muuttoa rakennus kävi läpi valtavan muodonmuutoksen arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelman mukaisesti. Kaikki kirkkorakennukseen viittaavat piirteet hävitettiin ja rakennus muuttui klassistista tyyliä edustavaksi kirjastotaloksi. Myös maakunta-arkisto muutti kirjastotalon toiseen kerrokseen 1.7.1926. Kuvan oikean reunan puutalossa, osoitteessa Turuntie 1, sijaitsivat 1930-luvulla ainakin valokuvaamo Häme sekä A. Ahosen omistama Hämeen kotileipomo ja kahvila. Turuntien toisella puolella toimi Hämeenlinnan yhteiskoulu.

Pikkutorille vuonna 1900 rakennetusta ortodoksisesta sotilaskirkosta muovailtiin kirjastotalo 1920-luvun alkupuolella, minkä jälkeen rakennus ympäristöineen säilyikin lähes muuttumattomana vuosikymmeniä. Kirjasto muutti pois kuvan rakennuksesta, kun uusi kirjastotalo valmistui Lukiokadun alkupäähän vuonna 1983. Etualalla näkyy mukulakivin kivettyä Pikkukatua, joka edelleenkin kulkee poikittain vanhan kirjastotalon etupuolitse. Taustalla näkyvän empirerakennuksen rakennutti vuonna 1832 lääninmaanmittari Herman Otto Gylling. Rakennuksessa toimi vuosina 1911–1923 Felix Skogsterin perustama Paitatehdas Tilhi oy. Skogster rakennutti tehdasta varten Hallituskadun varrelle vanhan empiretalon jatkoksi kaksikerroksisen kivitalon, jonka suunnitteli Armas Rankka. Seuraava omistaja oli tehtailija Lauri Alanko, jonka aikana sekä vanha että uusi rakennus muutettiin asuinkäyttöön. Nämä muutokset suunnitteli paikallinen rakennusmestari K. B. Koskinen, joka vaihdatti myös empirerakennuksen…

Kirjastot julkaisivat 1800-luvun lopulla ja vielä 1900-luvun alkupuolellakin kirjaluetteloitaan painettuina. Luetteloita myytiin asiakkaille, jotta nämä saattoivat jo kotona tutustua kirjaston tarjontaan. Hämeenlinnan kansankirjaston luettelossa vuodelta 1912 on vähän yli kolmetuhatta nimekettä, joista suurin osa kuuluu kaunokirjallisuuden luokkaan. Lasten ja nuorten kirjoja sekä tietokirjallisuutta eri aloilta oli tarjolla vuonna 1912 vielä niukasti. Eniten valinnanvaraa oli uskonnollisten kirjojen lukijoilla. Suuri osa luettelon kirjoista on edelleen olemassa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston varastoissa.

Hämeenlinnan kirjaston kokoelmaluetteloa vuodelta 1912 täydentää neljä vuotta myöhemmin painettu lisäluettelo, joka sisältää kirjaston hankinnat vuosilta 1912–1915. Neljän vuoden aikana kirjastoon on hankittu uutta kirjallisuutta alle kahdeksansataa nimekettä, josta "lasten ja nuorison kirjallisuutta" on noin seitsemänkymmentä nimekettä. Lisäksi luettelossa on viitisenkymmentä aikakauslehteä. Tuotteliasta kauttaan 1910-luvulla elivät mm. kirjailijat Eino Leino, Hilja Haahti, Väinö Kataja, U. W. Walakorpi ja Kyösti Wilkuna, joilta kaikilta on hankittu kirjastoon useita nimekkeitä.

Vuonna 1961 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi Pikkutorilla kuvan rakennuksessa vuosina 1924–1983. Kirjastotalo oli rakennettu alun perin vuonna 1900 ortodoksiseksi sotilaskirkoksi. Kirkkorakennus koki rajun muodonmuutoksen, kun sen tornit ja kupolit kaadettiin. Arkkitehti Bertel Strömmer suunnitteli pari miljoonaa silloista markkaa maksaneen muutoksen kirkosta kirjastoksi. Uusitussa asussaan rakennus edusti tyyliltään lähinnä 1920-luvun klassismia. Kirjastotalon vihkiäisiä päästiin viettämään 10. joulukuuta vuonna 1924. "Tästä vihkimäjuhlasta meidän suhteettoman upiassa miljoonapalatsissamme muodostui kieltämättä merkkitapaus kaupungin sivistyselämässä", kirjoitti sanomalehti Häme. Vihkiäisissä kohotettiin kolminkertainen eläköön-huuto kirjastotalolle, jonka valmistuminen oli "lopullisesti hävittänyt venäläisen sortoajan muistomerkin paikkakunnalta".

Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko päätettiin muuttaa kirjastorakennukseksi, kun kirkko itsenäistymisen jälkeen muistutti kaupunkilaisia ikävällä tavalla Venäjän vallan ajasta. Arkkitehti Bertel Strömmerin piirustusten mukaisesti ortodoksikirkko muuttui kirjastoksi vuosina 1922–1924. Vain korkeat portaat ja sisäänkäynnit jäivät suurin piirtein ennalleen. Valtion kirjastotoimiston johtaja maisteri Helle Cannelin (Kannila) kävi jo ennen virallisia avajaisia tutustumassa rakennukseen ja oli tyytyväinen näkemäänsä: "On mielihyvällä tunnustettava, että Hämeenlinnan kaupunki nyt on saanut parhaimman kirjastohuoneuston, mikä millään maamme pieniin kaupunkeihin luettavalla on. Se on talo, jota ylpeillen voidaan näyttää vieraillekin." Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi tässä rakennuksessa lähes 60 vuotta, aina vuoteen 1983 asti.

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston henkilökuntaan kuuluivat vuonna 1934 vanhempi kirjastoapaulainen Sofia Purhonen, kirjastonhoitaja Ernesti Suolahti, nuorempi kirjastoapulainen Anni Saarto ja ylimääräinen apulainen Soini Mujo. Kuvasta puuttuvat päällysvaatteiden vartija Lyyti Nyqvist ja vahtimestari Oskari Toivonen, jota jo vuoden 1935 alusta seurasi Lauri Henriksson (myöh. Karo).

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toiminta uudessa komeassa kirjastotalossa alkoi vilkkaana heti vihkiäisten jälkeen joulukuussa 1924. Lainoja oli keskimäärin sata päivässä, mikä oli entiseen verrattuna huippulukema. Lainausosasto oli kuitenkin päivittäin auki vain kolme tuntia iltaisin klo 17–20. Lasten tilanne oli vielä huonompi, he pääsivät lainaamaan vain kolmena päivänä viikossa klo 16–17. Lehtienlukusali sen sijaan oli avoinna joka päivä klo 13–19.30. Kesäisin aukioloaikoja vielä supistettiin tästäkin. Kaupunginkirjaston aukioloajat pysyivät suurin piirtein samanlaisina aina 1940-luvun puoliväliin asti, vain lastenosaston aukioloaikaan tuli pientä lisäystä 1930-luvun lopulta lähtien. Kirjaston takana näkyy osa puista empirerakennusta, ns. Puntilan taloa, jonka rakennutti lääninmaanmittari, kapteeni Herman Otto Gylling Hämeenlinnan palon jälkeen vuonna 1832.

Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti tähän entisen ortodoksisen sotilaskirkon rakennukseen vuonna 1924. Myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto toimi saman talon yläkerrassa vuosina 1926-1977. Kaupunginkirjastossa 1950-luku oli kasvavien kirjamäärärahojen ja sen myötä myös kasvavien lainauslukujen aikaa. Samaan aikaan perustettiin ensimmäiset toimet, joihin valittavilta edellytettiin kirjastoalan ammattipätevyyttä. Ensimmäisiä koulutettuja kirjastoammattilaisia Hämeenlinnassa olivat Erkki Kemiläinen, Asta Pekonen, Seija Salomaa ja Saara Raakkula. Lastenosaston osastonhoitajana vuonna 1954 aloittanut Asta Pekonen toimi myös kirjastonjohtajana vuosina 1959–1974 .