lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 29)

Vanajanlinnan neito
Armas Toivo Tarvaksen (1883–1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runon kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Hämeen linnan rakentamisen aikoihin 1200-luvulle. Birger-jaarlin nuorin poika rakastuu hämäläisneitoon, Vanan-impeen, vastoin isänsä ja sukunsa tahtoa. Nuorten rakastavaisten kohtalo on onneton, niin kuin vanhoissa tarinoissa yleensä. Tämän runon ei kuitenkaan tiedetä pohjautuvan hämäläisiin kansantarinoihin.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Tarvas, Armas Toivo

Tulviva Linnanpuisto
Hämeen linnan ja kaupungin keskustan välinen alue oli vetistä maastoa, joka viime vuosisadan alkupuolella peittyi kevättulvien aikana kokonaan veden alle. Ennen Vanajaveden säännöstelyä vesi saattoi nousta aina Tampereentielle asti. Linnan ja kaupungin välinen alue on suurelta osin täyttömaata. Nykyiset puistoalueet Linnanpuistoon on perustettu vuonna 1968.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Tavastehus år 1710
Ruotsissa painetussa postikortissa on kuva-aiheena Hämeen linna. Kuva on peräisin 1700-luvun alun ruotsalaisesta suurteoksesta Suecia Antiqua et Hodierna. Teos sisältää Erik Dahlbergin piirrosten pohjalta tehtyjä kuparikaiverruskuvia 1600-luvun Ruotsista, myös Suomen puolelta mm. juuri Hämeen linnasta. Vuonna 1639 perustettu Hämeenlinnan kaupunki sijaitsi 1770-luvulle asti linnan pohjoispuolella. Hämeen linna sai nykyisen asunsa 1700-luvun aikana oltuaan isonvihan aikana venäläisten hallinnassa. Sodan jälkeen Hämeen linnasta tehtiin Suomen armeijan päävarikko. Päälinnassa toimi siihen aikaan viljavarasto, ja armeijan käyttöön rakennettiin kruununleipomo. Tornien välisiä siipiosia korotettiin, jolloin etelä- ja itätornit jäivät kattorakennelmien alle. Seuraavat korjaustyöt tehtiin kuningas Kustaa III:n aikana 1770-luvulla, jolloin linnaa alettiin kehittää linnoituksena.Tällöin rakennettiin päävartio, läntinen kehämuurirakennus ja linnan ympärille tehtiin vallit ja vallihaudat.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1911

Hanna Karti selvittelee pro gradu -tutkielmassaan Hämeen linnan palkollisten ja käsityöläisten määrän muutosta Ruotsin ja Venäjän välisen sodan aikana 1500-luvun loppupuolella. Tampereen yliopiston tutkielmatietokanta.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
2009
Tekijä:
Karti, Hanna

Novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311
Historiantutkija Julius Ailio (1872–1933) käsittelee artikkelissaan Hämeen ja Novgorodin suhteita 1000-luvun alkupuolella. Ailio keskittyy erityisesti novgorodilaisten vuonna 1311 Hämeeseen tekemään hävitys- ja ryöstöretkeen. Häme oli tuohon aikaan jo joutunut Ruotsin vaikutuspiiriin, joten retki oli myös Ruotsia vastaan tähdätty isku. Novgorodilaisen kronikan antamien tietojen pohjalta Ailio päättelee retken tapahtuneen kevättalvella vuonna 1311. Kronikan mukaan novgorodilaiset hävittivät Vanain linnan esilinnan ja piirittivät päälinnaa kolme vuorokautta. Ailion mukaan kronikan Vanain linna tarkoittaa Janakkalan Hakoisten linnaa.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Ailio, Julius

Näköala puistosta - Hämeenlinna
Saksassa painettu koristeellinen postikortti on Knackstedt & Naether -yhtiön tuotantoa. Yhtiö alkoi vuonna 1899 julkaista Souvenir Border Cards -sarjaa, jossa kauniisti koristeltu kehys yhdistettiin maisemakuvaan. Tämän kortin kuva-aiheena on usein kuvattu maisema Kaupunginpuiston rinteeltä Vanhankaupunginlahden yli kohti kasarmialuetta ja Hämeen linnaa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Maisema Kaupunginpuistosta
Kaupunginpuiston rakennustöiden aikana puiston etelärinnettä pengerrettiin ja sinne tasoitettiin tukimuurilla reunustettuja terasseja, joille moni puistossa kävijä pysähtyi ihailemaan etelään päin avautuvaa maisemaa kohti linnaa, kaupunkia ja Linnankasarmeja. Tämä oli myös hyvin suosittu kuvauspaikka valokuvaajien ja maisemamaalareiden keskuudessa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Kuvaelmia Suomen maakunnista V : Hämeenmaa
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen maakunnista, johon Lindgren kirjoitti Satakuntaa, Hämettä ja Uuttamaata käsittelevät osat. Sarjan viidentenä osana ilmestyneessä kuvaelmassaan Hämeenmaasta Lindgren kuvailee aluksi luonnon kauneudella runsaasti varustetun Hämeen järviä, vuoria ja muita luonnonoloja. Hän selvittelee myös hämäläisen heimon luonteenlaatua, samoin kuin Hämeen historiaa valloitusretkineen. Myös vuodenkierto töineen ja juhlapäivineen sekä hämäläisten muinaisusko tulevat esitellyiksi. Lopuksi Lindgren käsittelee vielä Hämeen paikkakuntia otsikolla Hämeen kunnallinen jako. Hämeenlinnan kaupungissa oli 1860-luvulla mm. "lääni-virasto, gymnasi eli lukio, yli- ja alialkeiskoulu... ynnä posti-konttori, kaksi apoteekia, lasaretti ja ojennushuone".
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1864
Tekijä:
Lindgren, A. W.

Kaupunki
Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa otetussa kuvassa näkyy vasemmalla etualalla Vanhankaupunginlahti. Hämeen linnan ja puiston välisellä Hämeenlinnan vanhan kaupungin paikalla on Linnankasarmien alue. Alueen vanhin rakennus on ns. Kenraalin talo, jossa oli jo 1830-luvulla kruununapteekin henkilökunnan asuntoja. Pääosa kuvassa näkyvistä rakennuksista on kuitenkin tehty 1850-luvun puolivälin jälkeen venäläistä sotaväkeä varten. Kasarmien valmistuminen vapautti kaupunkilaiset raskaasta majoitusvelvollisuudesta. 1870-luvulla varuskunta-alueen pohjoisosaan nousi kaksi uutta puista asuinrakennusta, jolloin Kaupunginpuiston puoleisesta osasta kehittyi puistomainen sotilasasuntoalue.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
n. 1900

Kaupunki
Hämeenlinnan kirkon tornista kohti pohjoista otettua kuvaa hallitsee vuonna 1888 valmistunut Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus. Matalat puutalot ympäröivät uljasta koulukartanoa. Taustalla Vanajaveden länsipuolella näkyy Hämeen linna ja lääninvankila ja itärannalla Hämeenlinnan höyrysahan rakennuksia.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2