lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 114)

Hämeenlinnan lyseo
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen koulurakennus sai kolmikerroksiset lisäsiivet molempiin päätyihinsä vuonna 1936. Lisärakennukset oli suunnitellut rakennushallituksen arkkitehti G. A. Wigström jo 1920-luvun lopulla. Rakentaminen kuitenkin viivästyi 1930-luvun lamavuosien vuoksi. Tammikuussa 1937 käyttöön otettuihin siipirakennuksiin mahtui yksitoista uutta luokkahuonetta. Talvi- ja jatkosodan aikana lyseorakennuksessa toimi sotasairaala.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1937
Tekijä:
Aaltonen, Albin

Aro & Railo puunjalostusliike: [Hinnasto], 1931
Puunjalostusliike Aron & Railon valikoimissa oli vuonna 1931 mm. yli kaksikymmentä erilaista vaateripustinmallia, saapasrenkejä, leikkuulautoja ja pyykkipoikia.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1931
Tekijä:
Aro & Railo puunjalostusliike

Karlbergin kartanon rantapuisto
Signe Brander kuvasi Karlbergin kartanon rantapuiston yläviistosta varmaankin kartanon itäpäädyn tornista vuonna 1912. Rannassa näkyy kartanon venelaituri ja toisen laiturin päässä sijaitseva uimahuone. Kuvan keskellä olevan ison visakoivun taakse jää kivinen lemmenluola, jonka molemmin puolin polut kaartuvat kohti rantaa. Luolan takana on puinen, hevosenkengän muotoinen penkki. Kuvan taustalla vasemmalla häämöttää Hämeen linnan siluetti. Juna on ilmeisesti juuri ylittänyt vanhan rautatiesillan, joka peittyy osittain savuun.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Brander, Signe

Hattula - Pyhän ristin kirkko
Suurin piirtein lounaan suunnasta otetussa ilmakuvassa näkyvät keskiaikainen Hattulan Pyhän ristin kirkko ja kirkkopiha. Kirkkopihaa ympäröi harmaakiviaita, johon liittyy kaksi porttirakennusta ja kellotapuli. Oikeassa reunassa on kirkon etelänpuoleinen porttirakennus ja sen takana kirkon seinustalla asehuone. Porttirakennukset ovat keskiajalta, vaikkakin etelänpuoleinen on osittain rakennettu uudelleen 1700-luvulla, samoin kuin asehuoneen etelä- ja länsiseinä. Kirkkopihan taustalla näkyy Hurttalan kylän rakennuksia ja peltoja Vanajaveden rannassa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Bremer, Wäinö

Lammin kirkko
Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko on kuvattu tähän postikorttiin eteläseinustan asehuoneen puolelta. Asehuoneen oven yläpuolella on pyöreä ikkuna ja päätykolmiossa ulkoinen saarnastuoli, josta voitiin saarnata kesäaikaan ja lukea esim. viranomaisten tiedonantoja tai muita kuulutuksia. Kuvassa näkyvä kellotapuli rakennettiin kansalaissodassa palaneen tapulin tilalle. Uusi kellotapuli muistuttaa palanutta tapulia, mutta sen alaosa rakennettiin kuitenkin puun sijasta graniitista, Kellotapuli on kolminivelinen ja pohjaltaan nelikulmainen. Kahdella sivulla on pyörökaariset pariovet kirkkorakennuksen pääoven kohdalla, joten avattuina ne muodostavat kirkon porttikäytävän. Tapulin sivuseinissä on kaksi pientä pyörökaarista ikkunaa. Puisen kellohuoneen kaikilla sivuilla on parioviset ääniluukut ja kellotornin huipulla kahdeksankulmainen lyhty, jonka katon ylin osa on sipulinmuotoinen. Tulipalon jälkeen tapuliin saatiin uudet kellot Viipurista Papulan kasarmin lakkautetusta…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1938
Tekijä:
Foto Iffland

Rengon kunnalliskoti
Vuoden 1923 alusta voimaan tullut uusi köyhäinhoitolaki uudisti merkittävästi kuntien köyhäinhoitoa. Uusi laki velvoitti mm. rakentamaan kunnalliskoteja. Rengossa kunnalliskotia hankittiin ensi alkuun yhdessä naapurikuntien kanssa, mutta päädyttiin lopulta kuitenkin oman laitoksen rakentamisen kannalle. Kunnalliskodin tontti ostettiin vuonna 1925, ja kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kunnalliskodin piirustukset alkuvuodesta 1927. Rakennusurakka annettiin Kalle Ihamäelle, ja vielä kesken rakentamisen taloon päätettiin mm. asentaa keskuslämmitys. Rakennus valmistui syksyllä 1929. Loppuvuosi kului kunnalliskodin kalustamiseen: hankittiin mm. rautaiset sängyt, mutta pöydät ja tuolit teetettiin oman kylän puusepillä, "sillä toivottiin ne tulevan vahvemmat kuin tehtaassa tehdyt". Vihkiäisiä päästiin viettämään 26. tammikuuta 1930, ja kunnalliskodin ensimmäisenä johtajattarena aloitti peräti yhdentoista hakijan joukosta valituksi tullut Hilma Viinanen. Päärakennuksessa tehtiin vuonna 1938…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1938
Tekijä:
Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennustoimisto

Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiön nimiluettelo v. 1935
Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiön vuonna 1935 julkaisemassa luettelossa on 833 puhelinnumeroa Hämeenlinnan kaupungin alueelta. Puhelinyhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä, ja akkosellinen luettelo sisältää myös katuosoitteet. Myös maaseutukeskusasemiin liitetyt numerot ovat mukana luettelossa ja ilmoitussivujen määrä on entisestään lisääntynyt.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1936
Tekijä:
Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiö

Hinnasto N:o 3
Hämeenlinnan verkatehtaan valmistamien puku- ja kappakankaiden, sheviottien ja diagonaalien ym. kankaiden hintaluettelo tuli voimaan tammikuun 17. päivänä 1938. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Verkatehtaan hintaluettelo myös vuodelta 1939. Hämeenlinnan verkatehdas oli perustettu vuonna 1895 ja se oli toiminnassa aina vuoteen 1963.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1938
Tekijä:
Hämeenlinnan Verkatehdas Oy

Lammin suojeluskuntatalo
Lammin ensimmäinen suojeluskuntatalo on tässä postikortissa kuvattuna pellolta läheltä Tirmulan tienhaaraa. Suojeluskunta osti Rikhard Huovilalta vuonna 1924 tontin Niipalan kylästä ns. Wilbergin mäeltä. Oman talon aikaansaamiseksi kerättiin ahkerasti lahjoitusvaroja ja pidettiin talkoita, joissa mm. kuljetettiin Evolta edullisesti hankittuja tuulen kaatamia runkoja rakennuspuiksi. Ison hirsirakennuksen piirustukset oli laatinut hämeenlinnalainen rakennusmestari V. Ansas, ja talon rakentamisesta vastasi rakennusmestari ja kirvesmies J. K. Helminen. Uusi suojeluskuntatalo vihittiin käyttöön Tapaninpäivänä vuonna 1925. Rakennus ehti palvella suojeluskunnan kokoontumis- ja koulutuspaikkana vain yhdeksän vuotta, ennen kuin se tuhoutui tulipalossa syyskuussa 1934. Samalla paikalle, vaikkakin julkisivu tielle päin, rakennettiin uusi suojeluskuntatalo, Turvan talo, joka valmistui syyskuussa 1935.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1926, viimeistään 1934
Tekijä:
Hannula, Pentti

Aulanko - Hotelli
Vuonna 1936 Hämeenlinnan kaupunki myi Aulangon hotellin ympäristöineen Suomen Matkailijayhdistykselle, joka perusti yhdessä Oy Alkoholiliike Ab:n ja Suomen Höyrylaiva Oy:n kanssa Aulanko-osakeyhtiön. Uusi yhtiö rakennutti vuonna 1938 uudenaikaisen suurhotellin, jonka suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Matti Lampén ja Märta Blomstedt. Hotellin moderni, funktionalistinen arkkitehtuuri herätti paljon kiinnostusta, myös ulkomailla. Hotellirakennus ja sen sisustus oli suunniteltu kokonaistaideteokseksi huonekaluja, tekstiileitä ja astioita myöten. Hotellihuoneita uudessa päärakennuksessa oli 56, ja niissä oli yhteensä 83 vuodepaikkaa. Jokaisella huoneella oli oma parveke, josta aukeni kaunis näköala kohti Vanajavettä. Ravintolasaliin mahtui kerralla jopa 760 ruokailijaa, ja ravintolaan liittyi myös laaja ulkoterassi. Hotellin huippukoneistetut keittiötilat ja leipomo edustivat alan uusinta tekniikkaa. Aulanko olikin aikoinaan todellinen loistohotelli, jossa lomailu oli mahdollista vain…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1938
Tekijä:
Heikkinen, A. V.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2