lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 80)

Wetterhoffin työkoulu
Fredrika Wetterhoff osti vuonna 1893 työkouluaan varten oman rakennuksen Vanajaveden rannasta silloisen Panimokadun varrelta. Rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Postikortissa on kuvattuna rakennus Palokunnankadulta lännestä päin ennen vuonna 1922 tehtyä itäpäädyn korotusta. Koko rakennus korjattiin kolmikerroksiseksi vuonna 1929. Vasemmalla kuvassa näkyy Ruotsalaisen yhteiskoulun seinää.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1921

Wetterhoff, fasadi Panimokadulle
Fredrika Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1885 Rouvasväen yhdistyksen tiloissa. Kun tilaan ei mahtunut kangaspuita, Fredrika siirsi koulun kotiinsa. Oppilaita oli aluksi kahdeksan. Vuonna 1890 käsityökoulua varten vuokrattiin Vanajaveden rannalta talo, jonka Wetterhoff osti kolme vuotta myöhemmin koulun toimipaikaksi. Talossa oli aikaisemmin ollut mm. yleinen sauna, joten korjauksia oli tehtävä: yläkertaan rakennettiin kutomosalit, johtajattaren asunto ja oppilasasuntoja. Alakertaan tuli luentosali, oppilashuoneita, värjäystilat, puusepänverstas ja myymälä.
Koulun vanhin tiilirakenteinen osa oli asuinrakennuksena ilmeisesti jo 1860-luvulla, jolloin tontti oli J. F. Lönnholzin hallussa. Vuodelta 1878 on säilynyt ulkoasun muutospiirustus. Arkkitehti Lambert Pettersson suunnitteli vuonna 1922 muutoksen, jossa rakennuksen itäosaa korotettiin yhdellä kerroksella. Muutostyö valmistui vuonna 1925, ja vuonna 1929 myös Palokunnankadun puoleinen osa korotettiin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Pettersson, Lambert

Vanha kenttä
Urheilukentän perustaminen oli viime vuosisadan alussa esillä Hämeenlinnan valtuustossa useaan otteeseen, ennen kuin syksyllä 1910 valtuutetut vihdoin päättivät kentän rakentamisesta ns. saunatontille, Hämeensaareen vievän tien varteen. Seuraavan vuoden kesäkuussa vietettiin jo avajaisia, sopivasti juuri ennen kaupungissa järjestettyjä valtakunnallisia soitto- ja laulujuhlia. Kun Kaurialan kaupunginosaan valmistui uusi urheilukenttä 1930-luvun lopulla, Hämeensaaren kentästä alettiin yleisesti puhua Vanhana kenttänä. Uudet tielinjaukset halkoivat vanhan kentän 1980-luvun alussa, ja Paasikiventien rakentamisen yhteydessä kentän paikalle rakennettiin pysäköintialue ja puisto. Kuvan taustalla näkyy Rantatorin pohjois- ja itäreunan rakennuksia, mm. Palokunnantalo ja Wetterhoffin työkoulu.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1923–1928

Vanajan kunnan köyhäinhoidon ohjesääntö
Uusi köyhäinhoitolaki astui voimaan Suomessa 1.6.1922. Vanajan kunnan köyhäinhoitosääntö uudistettiin samana vuonna, ja maaherra vahvisti uudet säännöt tammikuussa 1923. Vastuu Vanajan kunnan köyhäinhoidosta kuului valtuuston valitsemalle köyhäinhoitolautakunnalle. Kunnalliskodin valvonnasta taas vastasi lautakunnan nimittämä kolmijäseninen johtokunta. Vanajan kunta oli jaettu kuuteen köyhäinhoitopiiriin, joissa käytännön toimista vastasivat ns. piirimiehet. Julkiset hoidolleantokokoukset eli entiset vaivaishuutokaupat olivat uusien sääntöjen mukaan ehdottomasti kiellettyjä. Köyhäinhoidon piirimiehiä opastettiin muutenkin jo 1920-luvulla ”osoittamaan inhimillistä osanottoa puutteenalaista kohtaan, kiinnittäen huomiota paitsi hetkellisen hädän lievittämiseen myöskin köyhyyden ja kurjuuden syiden ehkäisemiseen”.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923

Uimahuone Aulangolla
Suunnilleen Karlbergin kartanon päärakennuksen kohdalla Vanajaveden rannassa sijaitsi pieni uimahuone, jonne päästiin kaitein koristeltua silta pitkin. Uimahuone oli rakennettu jo 1800-luvun lopulla eversti Standertskjöldin aikana silloisen barokkikartanon edustapuiston rantaan. Antiikin aiheita kuvaavat patsaat vartioivat rantatien varrella kulkijoita myös uimahuoneen kohdalla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Tyrväntö: Juhannustulilta
Tyrvännön juhannusperinteisiin kuului tulien polttaminen mäensyrjissä ja veden päällä. Tulien äärellä pyörittiin piiriä ja laulettiin, valvottiin aamupuoleen ja katseltiin auringonnousua. Tytöt tekivät juhannusyönä taikoja naimaonnen varmistamiseksi. Sulhanen ilmaantui unessa, kun nukkui juhannusyönä yhdeksän erilaista kukkaa tyynyn alla. Myös solmittiin rukiin oraisiin erivärisiä rihmoja, lakaistiin yöllä yksinään kolmen tien risteystä tai käytiin sialta tiedustelemassa mahdollisista kihloista. Juhannustulilta palatessa nuoret toivat mukanaan lehviä ja kukkia, joilla koristeltiin pihamaat ja rakennukset. Kuvan juhannuksenviettäjien joukossa näkyy myös ylioppilaita, luultavasti Tyrvännön huviloilla kesäänsä viettäviä kaupunkilaisnuoria tai talojen ja kartanoiden kesävieraita. Kesävieraat olivat useimmiten sivistyneistöä, virkamiehiä tai muita kulttuurihenkilöitä. Tyrvännön varsinainen huvilakulttuuri sai alkunsa 1900-luvun alkuvuosina, ja tunnettuja kesätyrväntöläisiä olivat mm.…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Turuntie ja Kuivasilta
Hämeenlinnan keskustasta länteen päin johtavan tien nimeksi tuli vuonna 1924 Turuntie (entinen Läntinen Viertotie). Heti Kuivansillan jälkeen vasemmalla oli Suomenkasarmien varuskunta-alue, jonne 1910-luvulla oli rakennettu vanhojen puurakennusten täydennykseksi myös punatiilisiä kasarmeja. Sillan kaupunginpuoleisessa päässä on oikealla Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu ja sitä vastapäätä osoitteessa Turuntie 1 vuonna 1883 rakennettu puutalo, jossa 1920-luvulla toimivat mm. E. Stierin jälkeläisten valokuvaamo, Vallisen ruumisarkkuliike ja Johannes Vuoren leipomo.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1927

Suojamäki, julkisivu
Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten. Rakennusmestariksi tuli Anton Färm, joka oli rakentanut mm. kirkonkylän ns. Alakoulun. Rakentamisrahat ja -tarvikkeet olivat tiukassa, jopa työssä jääneet lastutkin huutokaupattiin. Suuri osa rakennusrahasta hankittiin arpajaisilla. Talon kustannusarvio oli n. 500 000 mk. Puinen suojeluskuntatalo valmistui 1928. Sen nimeksi tuli Suojamäki. Talossa oli kaikkiaan 18 huonetta, mm. suuri juhlasali, jonka permannolle mahtui 200 henkeä. Salin takaosassa oli parvi istuinriveineen. Näyttämö oli tilava (8,5 x 7 m), samoin ravintola- ja ruokailutilat. Keittiö- ja huonetiloja oli riittävästi esikunnalle, kokouksia varten jne. Seuraavana vuonna vietettiin vielä urheilukentän vihkiäisiä. Vihkiäiskisan tähtivieras "Pälkäneen hirveksi" kutsuttu Väinö Sipilä kehui…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Survonen, Toivo E.

Skogsterin liiketalo
Anders Gustaf Skogster (1866–1952) perusti vuonna 1905 osakeyhtiön, joka osti talon ja tontin Hämeenlinnan kirkon takaa Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmasta. Tontille Skogster rakennutti uudenaikaisen tavaratalon, jonka piirustukset laati arkkitehti Selim A. Lindqvist. Upeaa jugendtyylistä rakennusta kutsuttiin kaupungissa liikepalatsiksi. Tavaratalossa oli mm. kangas-, rautakauppa- ja sekatavaraosastot sekä räätäliliike. Liike harjoitti myös tukkumyyntiä. Skogster rakennutti tontilleen myös perheensä asuintalon, joka nykyään tunnetaan Piparkakkutalo-nimisenä ravintolana. Skogster rakennutti vielä vuonna 1912 Raatihuoneenkadun puolelle ns. rakennusyhtiö Pohjan talon, jonka arkkitehtina toimi Armas Lindgren. Rakennusosakeyhtiö Pohja oli Skogsterin tytäryhtiö.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
n. 1926

Selostus Karlbergista
Julkaisussa Hämeenlinnan kaupungin, Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan maalaiskunnan asettama toimikunta kannattaa maatalouskorkeakoulun sijoittamista Karlbergin kartanon alueelle Hämeenlinnaan. Perusteluiden mukaan sijaintia maaseudulla puolsivat vuorovaikutus käytännön maatalouden kanssa ja maanviljelijöitä saatava tunnustus. Toimikunta korosti kartanon olemassa olevan rakennuskannan sopivuutta maatalouskorkeakoulun tarkoituksiin. Hyvinä puolina nähtiin myös Aulangonvuori sekä alueella sijaitsevat suuret puisto- ja istutusalueet. Myös sijaintipaikan hyviä liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudulle kehuttiin. Tällä katsottiin olevan suuri merkitys, sillä alan erikoiskirjastot ja -kokoelmat sijaitsivat siellä. Maatalouskorkeakoulua ei työryhmän suotuisasta arviosta huolimatta koskaan perustettu Karlbergin kartanoon. Sen sijaan eversti Hugo Standertskjöld myi Karlbergin eli Aulangon Hämeenlinnan kaupungille vuonna 1926 ja kehitys kohti matkailukeskusta alkoi.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1926
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2