lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 80)

Kirjastotalo, pohjapiiros, 1. ja 2. kerros
Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887 kaavasta kirkko jätettiin pois ja senaatti huomautti asiasta, jolloin kirkkorakennus palautettiin kaavaan. Mahtava bysanttilaisvaikutteinen ortodoksikirkko korkeine torneineen nousi pikkutorin keskelle vuonna 1901. Piirustukset oli tehnyt N. A. Schultz, ja rakennustöistä huolehti Venäjän sotalaitos. Kirkko oli vain sotilaskäytössä. Kirkko valmistui aikana, jolloin hyökkäys Suomen itsehallintoa vastaan oli juuri alkanut. Kaupunkilaisille kirkosta tulikin vihatun vallan symboli. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1923 kirkontorneihin ja kupoliin kiinnitettiin köydet, joiden avulla ne kaadettiin ja kirkko muutettiin klassististyyliseksi kaupunginkirjastoksi Bertel Strömmerin suunnitelman pohjalta. Kirjasto toimi rakennuksessa aina vuoteen 1983 asti,…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Strömmer, Bertel

Evo
Postikortin kuvassa on ilmeisesti Evon metsäopiston silta, joka yhdisti Evon opiston vanhan ja uuden puolen alueet toisiinsa. Kuvan ottamisaikana, 1920-luvulla, oppilaitoksen nimenä oli Evon metsäkoulu. Myös Huokausten sillaksi kutsutulla paikalla "tyttöjä tansseista saatellessa erottiin joko hymyssä suin tai kyynel silmäkulmassa".
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1923-1925
Tekijä:
Kuusela, Kalle

Evo
Evon metsäoppilaitoksen oppilaat olivat nimenneet Alisen Rautjärven hiekkarannat Rivieraksi. Järven pohjoisrannan puoleinen tie johtaa Evon metsäkoululta yleiselle maantielle. Rivieran männikkö on syntynyt luontaisesti 1830-luvun metsäpalon jälkeen. Männikköä hoidettiin toistuvilla harvennuksilla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923–1925
Tekijä:
Kuusela, Kalle

Gaddin talo
Lehtori Magnus Gadd rakensi asuintalokseen ison nikkarityylisen puurakennuksen vuosina 1877–1881 Kymnaasikadun (nyk. Lukiokatu) varrelle. Myöhemmin rakennusta vielä laajennettiin, niin että parhaimmillaan Lukiokadun puolella oli 19 ikkunan rivi. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Alfred Caween. Gaddin talossa eli "Katintalossa" oli vuosien mittaan monenlaista toimintaa. Siellä oli eri aikoina vuokralla mm. kansakoulu, lyseo ja alakouluseminaari, minkä vuoksi taloa nimitettiin myös "Katinkouluksi". Myös kaupunginkirjasto toimi Gaddin talossa pitkään, vuosina 1906–1923. Jo aiemmin samassa korttelissa toiminut historiallinen museo laajeni taloon vuonna 1931. Rakennuksen länsipää purettiin vuonna 1937 valmistuneen keskuskansakoulun tieltä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1926, viimeistään 1936

Hämeen linna ja Linnanpuisto
Vuonna 1904 perustettu Hämeenlinnan puistovaliokunta työskenteli ahkerasti Hämeenlinnan monien puistojen kunnostamisen ja kaunistamisen puolesta. Lehtori A. Th. Böökin johtama valiokunta kiinnitti huomionsa myös Linnanpuistoon, joka aina kevättulvien aikaan joutui veden valtaan. Kaupungista linnalle johtava Linnantie oli ollut yksi ns. viertoteistä, joiden ylläpitokustannuksista vastasi valtio kaupungin suorittamaa vuosittaista korvausta vastaan. Vuonna 1908 tehtiin kuitenkin sopimus, jonka mukaan kaupunki otti huolehtiakseen myös viertoteiden kiveämisesta ja kunnossapidosta valtion maksamaa kertakorvausta vastaan. Puistovaliokunta näki Linnantien osana Pitkänsillan pielestä lähtevää "kävelimöä" ja halusi korottaa Linnantietä ja tehdä siitä esplanadin istuttamalla tien molemmille reunoille puukujanteet. Tässä postikorttikuvassa puut ovat jo kasvaneet ja Linnantie on kivetty. Reitti linnalle näyttää tulvasta huolimatta olevan hyvässä kunnossa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku?

Hämeenlinna - Aulangon puistoa
Vanajaveden ranta Karlbergin kartanon ja Aulangon kohdalla oli jo Standertskjöldin aikana tuettu graniittimuurilla. Kävelytie rakennettiin seurailemaan rantaviivaa ja tien varrella oli valkoisia antiikin kuvapatsaiden kopioita. Runsaat kukkaistutukset koristivat kävelytien reunaa puiston puolella. Rantamuuri purettiin tai jäi täyttömaan alle jo 1930-luvulla. Muutkin Standertskjöldin aikaiset elementit ovat myöhemmin puistosta hävinneet. Patsaat ovat kadonneet, polut linjattu uudelleen ja kukkaistutukset poistettu.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinna - etelärantaa
Lapset ovat soutelemassa lähellä Vanajaveden rantaa Hämeenlinnan keskustan kohdalla tässä 1920-luvun puolivälin paikkeilla kuvatussa postikortissa. Taustalla näkyy Rantatorin takana Palokunnankadun varren rakennuksia, mm. Palokunnantalo ja Wetterhoffin kotiteollisuusopiston rakennus ennen vuonna 1929 tehtyä korotusta kolmikerroksiseksi. Palokunnantalon takana on Raatihuone ja sen vieressä Kämärin talo. Vasemmassa yläkulmassa näkyy vuonna 1915 valmistunut Kansallisosakepankin talo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1925, viimeistään 1927

Hämeenlinna - Karlbergin kartano
Karlbergin kartanon barokkityylinen päärakennus sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen hotellirakennus. Rakennusta ympäröi hyvinhoidettu puisto. Kartanon edustapuistoon oli istutettu mm. palmuja, sypressejä ja seetripuita. Puistokäytävät oli reunustettu punertavilla simpukankuorilla, ja samettimaiselle ruohomatolle oli sijoitettu suuria lasipalloja heijastelemaan valonsäteitä. Pääportaiden edustaa koristi komea suihkulähde. Päärakennuksen pohjoispuolella oli tukimuurilla korotettu pieni edustuspiha, jossa oli puoliympyrän muotoinen hiekkakenttä, runsaita kukkaistutuksia ja ruukuissa kasvavia palmuja ja agaveita.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1927

Hämeenlinna - Kaupungin puisto
Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä asuinrakennuksia ja kasarmeja 1910-luvun aikana. Parhaiten erottuu lähellä rantaa, puisten asuintalojen takana sijaitseva kolmikerroksinen punatiilinen varuskunnan henkilökunnan asuinrakennus. Linnankasarmien alueelle nousi 1910-luvulla myös miehistörakennus, esikunta, ampumarata ja maneesi sekä useita varastoja, jotka kaikki jäävät kuvassa puiden taakse. Samantyylisiä venäläisten sotilasrakennuksia pystytettiin samalla vuosikymmenellä myös Suomenkasarmien ja Poltinahon kasarmien alueelle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinna - Linnantie
Nykyinen Kustaa III:n katu tunnettiin 1980-luvun loppuun asti Linnantienä. Linnantie kulki Linnanpuiston läpi Hämeen linnan portille. Linnanpuiston vanhimpia istutuksia ovat Linnantietä reunustavat puut. Muuta puustoa tai muitakaan istutuksia puistossa ei vielä 1930-luvulle tultaessa ollut, vaan alue oli alavaa tulvavedelle altista vesijättömaata ja rantaniittyä. Avoin leveä oja kulki Niittykadun suuntaisesti puiston poikki ja laski Vanajaveteen.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2