Selaa aineistoja (yhteensä 101)

Hämeenlinna - Läntinen Viertotie
Läntinen Viertotie johti Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin 1900-luvun alussa. Tie tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotie on vanha nimitys rakennetun kaupunkialueen ulkopuolisille maanteille, joilta vaadittiin kestävyyttä vilkkaan liikenteen tai raskaiden kuormien takia. Vuoteen 1908 asti viertoteiden hoito oli Hämeenlinnassa pääosin valtion vastuulla, vaikka kaupunki osallistuikin kustannuksiin. Talvisessa postikortissa Läntisen Viertotien kaupungin puoleisessa päässä häämöttää vuonna 1900 valmistunut ortodoksinen sotilaskirkko. Tien oikealla puolella on Suomenkasarmien aidattu alue ja vasemmalla puolella näkyy vanhan hautausmaan kiviaitaa. Kiviaidan rakensi tykistösotamies Eerik Rask Suomen sodan jälkeen vuonna 1809, ja se purettiin Turuntien leventämisen yhteydessä 1900-luvun puolimaissa. Hautausmaan laidassa puiden takana on Nordenswan-suvun empiretyylinen hautakappeli. Turuntie tuli nimeksi tälle Hämeenlinnasta länteen johtavalle valtaväylälle vuonna…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Böök, A. Th.

Pikku-Parkki
Kivisellä Pyövelinmäellä tehtiin jo 1840-luvulla kallioiden räjäytystöitä ja maaston tasaamisia, joista kertyi runsaasti kiviä käytettäväksi puiston rakennelmissa. Kiviä käytettiin mm. pitkiin kiviaitoihin, jotka rajasivat puistoa sen länsi- ja luoteispuolella. Kuvassa näkyy puiston länsilaidan kiviaitaa Tampereelle johtavan tien laidassa ns. Pikku-Parkin kohdalla olevassa ylämäessä. Pikku-Parkiksi kutsuttiin Tampereentien länsipuolelle jäävää aluetta, johon jo 1800-luvun lopulla syntyi harvahkoa esikaupunkiasutusta puiston kohdalle. Nykyään alue kuuluu Puistonmäen kaupunginosaan.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
Böök, A. Th.

Pitkä silta - Hämeenlinna
Vanhin tunnettu silta Vanajaveden yli sijaitsi 1600-luvulla linnan pohjoispuolella, suunnilleen nykyisen rautatiesillan kohdalla. Seuraava silta rakennettiin linnan ja Hätilänniemen välille 1740-luvulla. Ensimmäinen silta nykyiselle siltapaikalle Keinusaaren ja keskikaupungin välille valmistui vuonna 1794, jolloin sillan rakennustyöt olivat kestäneet yli kahdeksan vuotta. Uuden sillan rakentaminen tuli jälleen ajankohtaiseksi 1870-luvulla, ja senaatti tarjosi sillan rakentamista ja ylläpitoa kaupungin tehtäväksi. Kuvassa näkyvä puinen Pitkäsilta, Lääninsillaksikin kutsuttu, valmistui kuitenkin valtion kustannuksella vuonna 1878 ja palveli niin kaupungin kuin lääninkin asukkaita aina vuoteen 1909 asti. Viljamakasiini ja lääninsairaalan rakennukset sillan takana Keinusaaressa ovat arkkitehti C. L Engelin käsialaa ja peräisin 1830- ja 1840-luvuilta.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1904
Tekijä:
Böök, A. Th.

Pikku-Parkki
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Hämeenlinnan kaupunginpuiston eli Parkin 1800-luvun puolivälissä. Viime vuosisadan alun postikortissa näkyy tien reunassa Parkin länsilaidan kiviaitaa. Postikortin on lähettänyt kirjailija Hilja Haahti isäpuolelleen senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskiselle vuonna 1902.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
Böök, A. Th.

Katumajärvi, Niemelän torppa
Niemelän torppa sijaitsi Mäskälän Paavolassa Katumajärven itäpuolella. Paavola kuului osana Katisten kartanoon. Niemelän torpan rakennusryhmä oli rakennettu perinteiseen länsisuomalaiseen umpipihamalliin. Torppa tyhjeni asukkaistaan vuonna 1907. Vuonna 1933 tontin osti lehtori Sigrid Dahlström ja hän rakennutti sille Niemelän kesähuvilan. Kuvan taustalla oikeassa reunassa näkyvät Tuomarinsaari ja Mantereenlinna.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Fieandt, Nanna von

Katumajärvi Manteren vuorelta
Katumajärven rannalla Mantereenvuorella oli 1900-luvun alkuvuosina hieno näköalapaikka. Vasemmalla näkyy Tuomarinsaari ja kuvan keskelle oikealta ulottuu Pitkäniemi. Kortissa on käsinkirjoitettu teksti: Tämän valokuvan on Ipi itse ottanut. Ipi oli Valborg von Fieandtin lempinimi. Hänen isänsä kaupunginlääkäri Karl von Fieandt rakennutti Onnela-nimisen huvilan Katumajärven rantaan Paavolankulmalle vuonna 1899.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Fieandt, Valborg von

Hämeenlinna - Suomalaiset kasarmit
1900-luvun alussa keskustasta Läntiselle Viertotielle (nyk. Turuntielle) kuljettiin Kuivansillan yli. Vasemmalla kuvassa näkyy Suomenkasarmien puurakennuksia. Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, ns. vanha sotaväki. Hämeenlinnaan sijoitettiin 7. tarkk'ampujapataljoona, jonka kasarmialue rakennettiin 1882–1883 Kuivansillan länsipuoliselle alueelle, jossa aiemmin sijaitsivat puutarhuri Vikmanin ja kaupungin apteekkarien kasvi- ja yrttitarhat. Kasarmien suunnittelutyöstä vastasi pääasiassa arkkitehti August Boman. Keskuspihan ympärillä oli neljä samanlaista U:n muotoista komppaniarakennusta, joista yksi on säilynyt nykypäiviin. Pataljoonan komentajan ja komppanianpäälliköiden asuintalot sijaitsivat rivissä kasarmialueen itäreunassa. Suomalaisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen vuonna 1901 kasarmialue jäi venäläisen sotaväen käyttöön.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans. A. Hanson)

Hämeenlinna - Rautatiesilta
Hämeenlinnan 1870-luvulla rakennettu rautatiesilta on tässä postikortissa kuvattuna Vanajaveden länsirannan puolelta 1900-luvun alkuvuosina. Alkuperäinen rautatiesilta oli käännettävä, mutta sen kääntökoneisto vaurioitui kansalaissodan aikaisessa räjäytysyrityksessä. Tämä aiheutti haittaa laivaliikenteelle, mutta asiaa pohdittiin kuitenkin muutama vuosi, ennen kuin rautatiehallitus päätti rakennuttaa uuden sillan. Uudesta sillasta ei tullut enää kännettävää, mutta se oli sen verran vanhaa korkeampi, että suuremmatkin laivat pääsivät kulkemaan sen alitse. Uusi silta valmistui vuonna 1924.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905
Tekijä:
H. A. H. (Hans A. Hanson)

Hämeenlinna- Katumajärven rantapuisto
Katumajärven ympäristö kuului 1900-luvun alkupuolella vielä Vanajan kuntaan. Jo 1800-luvun lopulla Katumajärven rannoille alkoi muodostua huvila-asutusta. Pitkälläniemellä on kaksi vanhaa huvilaa, Koivisto ja Hongisto. Koivisto on ilmeisesti 1870-luvulta ja Hongisto 1880-luvulta. Lehtori Edvard Palander osti Hongiston huvilan 1889. Ensimmäisen rantahuvilan Paavolan alueelle rakennutti kaupunginlääkäri Karl von Fieandt vuonna 1899.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans A. Hanson)

Hämeenlinna - Suomalainen Tyttökoulu
Pikkutorin laidan puinen empiretalo on alun perin rakennettu asuinkäyttöön vuonna 1832, heti Hämeenlinnan palon jälkeen. Vuosina 1886–1888 Fredrika Wetterhoffin työkoulun kutomo-osasto toimi talossa, jonka silloin omisti Fredrikan isä, laamanni G. A. Wetterhoff. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun perustajat ostivat rakennuksen Wetterhoffin perillisiltä, ja vuonna 1888 taloon siirtyi kymmenen vuotta aiemmin perustettu tyttökoulu. Vuonna 1897 rakennettiin Hallituskadun puolelle puinen lisärakennus, johon mahtui kaksi luokkahuonetta. Tyttökoulu siirtyi vuonna 1904 suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiölle, ja pian tarvittiin taas lisätilaa. Yhteiskoulun tontille mahtui vielä jugendtyylinen kivirakennus, jossa koulutyö alkoi syksyllä 1907.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans A. Hanson)
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2