Selaa aineistoja (yhteensä 101)

Hämeenlinna
Monikuvakortissa on näkymiä Hämeenlinnasta kahdessatoista pikkukuvassa, jotka kortin lähettäjä on numeroinut ja nimennyt. Pikkukorteissa on kuvattuna mm. Hämeen linna, Pitkäsilta, Kaupunginpuisto, Karlbergin kartano ja Aulangonjärven Lusikkaniemi. Kortit ilmestyivät myös erillisinä, ja osa niistä on digitoituna Lydiassa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna
Keinusaaren rannasta otetussa kuvassa erottuvat Hämeenlinnan keskustan maamerkkeinä kirkontorni ja lyseorakennus. Vanajaveden yli kuljetaan vielä puurakenteista Pitkääsiltaa pitkin. Uusi silta tälle paikalle rakennettiin vuonna 1909. Rantakadun itäpuolella, nykyisen Ystävyydenpuiston paikalla oli vuosisadan alkupuolella taloja. Kuvan vasemmassa reunassa olevassa talossa toimi 1890-luvun alusta lähtien Gust. R. Fältmarsin tupakkatehdas. Rakennus siirtyi Fältmarsin perillisiltä kaupungin omistukseen 1950-luvulla. Fältmarsin talon oikealla puolella sijaitsevan rakennuksen suunnitteli 1880-luvulla lääninarkkitehti C. A. Caween oman perheensä asuintaloksi. Arkkitehti perheineen asui talossa 1910-luvulle asti. Myöhemmin 1950-luvulla rakennus tuli tunnetuksi Verkatehtaan johtajan mukaan Amberlan talona. Rantakadun ja järven välissä olevat talot purettiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Hämeenlinna
Valtionarkkitehti C. L. Engelin suunnittelemat Hämeenlinnan lääninsairaalan empiretyyliset rakennukset valmistuivat Keinusaaren rantaan vuosina 1840–1844. Sairaalan sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Myös päärakennusta laajennettiin tämän kuvan ottamisen jälkeen vuonna 1929. Vuonna 1838 käyttöön otettu kruununmakasiinin rakennus on samoin intendentinkonttorissa Engelin johdolla suunniteltu. Rakennus toimi valtion viljavarastona aina vuoteen 1925 asti, jolloin siihen muutti puolustusvoimien nahkaverstas. Vuodesta 1952 lähtien vanhassa viljamakasiinissa on toiminut Hämeenlinnan taidemuseo. Vanajaveden yli kuljettiin 1900-luvun alkuvuosina vielä puusta rakennettua Pitkäsiltaa pitkin.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1908

Hämeenlinna
Viime vuosisadan alun kuvassa Keinusaaren rannassa, Pitkänsillan eteläpuolella on 1800-luvun puolivälissä rakennettu hevosuittolaituri. Pinellan puistosta suurin osa oli vuokrattuna Hämeenlinna verkatehtaalle. Verkatehtaan johtajia varten rakennettiin rannan tuntumaan kaksi huvilaa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Kuvassa näkyy huviloista pienempi ja vanhempi, joka vaurioitui tulipalossa ja purettiin 1970-luvulla. Uudempi, vuonna 1906 valmistunut huvila puuttuu vielä kuvasta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Hämeenlinna
Kevättulvat olivat Hämeenlinnassa jatkuvana riesana 1900-luvun alkupuolella. Linnanpuisto joutui säännöllisesti keväisin veden alle, ja vesi nousi usein myös Niittykadun ja Tampereentien varrella sijaitsevien asuinrakennusten ympärille, niin että veneet ja lankkusillat piti ottaa käyttöön, jotta rakennuksista päästiin ulos. Kuvassa oleva talo on ilmeisesti yksi arkkitehti Henrik Helinin 1890-luvulla suunnittelemista työläisten asuintaloista, jotka muodostivat Alku-nimisen asunto-osakeyhtiön. Alku-yhtiö oli perustettu vuonna 1892 Niittykadun ja Koulukadun väliselle tontille Tampereentien varrelle. Tulvat ja tulipalot haittasivat yhtiön toimintaa vakavasti, mutta se toimi kuitenkin aina vuoteen 1923 asti, jolloin ajuri Heiniö osti tontin ja tulipaloilta säästyneet rakennukset.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1904
Tekijä:
Palander, E.

Hämeenlinna
Torin länsilaidalla, silloisen Läntisen Linnankadun varrella oli vielä 1900-luvun alkuvuosina matalia puutaloja. Vasemman reunan empiretyylinen puutalo oli rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Se tunnettiin kaupungissa 1900-luvun alussa Nybergin perillisten talona. Kauppias G. A. Nyberg oli kuollut vuonna 1894, ja hänen leskensä myi talon ja tontin vuonna 1913 Kansallisosakepankille, joka oli vuokrannut talosta liikehuoneiston kolme vuotta aikaisemmin. Talo purettiin ja sen paikalle rakennettiin kansallisromanttista tyyliä edustava pankkitalo. Nybergin perilliset omistivat myös viereisen kaksikerroksisen kivitalon, jossa toimi vuosisadan ensimmäisellä kymmenellä Enok Rytkösen kirjakauppa, kunnes Rytkönen rakennutti oman talon torin eteläsivustalle lääninhallituksen viereen. Pankkitalon rakentamisen yhteydessä tätä vuonna 1891 rakennettua taloa kavennettiin ja se riisuttiin uusrenessanssikoristeistaan, mutta purkutuomion se sai vasta 1980-luvun alussa. Torin toisessa…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna
Kauppias Fr. Kiuttu myi huhtikuussa 1888 kauppaliikkeensä G. R. Söderlundille toimittuaan Hämeenlinnassa kauppiaana 20 vuotta. Söderlundin kangaskauppa ja räätälinliike toimi Kasarmikadun ja Hallituskadun kulmatontilla nro 60 olevassa puutalossa 1900-luvun alkuvuosiin asti. Söderlundilla oli tarjolla mm. "jaquettia, capesia, gummi-sadekappoja, trikoita ja doffeleita" eli kaikenlaisia kankaita ja vaatteita sekä miehille että naisille. Söderlundilla myytiin myös mm. lastenvaunuja sekä katto-, seinä- ja jalkalamppuja. Vuodesta 1906 lähtien samalla paikalla toimi Aukusti Laurilan sekatavarakauppa. Söderlundia vastapäätä, Kasarmikadun toisella puolella tarjosi Maija Nyberg ravintola Wäinölässä "huoneita, ruokaa ja virvoitusjuomia matkustavaisille". Ilmeisesti tämä yritys ei ollut pitkäikäinen, mutta se oli toiminnassa ainakin vuonna 1904.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna -  Tori
Hämeenlinnan torin itälaidalle, kaavan mukaiselle paikalle valmistui arkkitehti Louis Jean Desprez'n suunnittelema kirkkorakennus vuonna 1798. Alun perin kirkko oli pyöreä torniton rakennus, mutta 1800-luvun aikana se sai kellotornin ja muutettiin perinteisemmäksi ristikirkoksi. 1900-luvun alun postikortissa ei ole vielä Toripuistoa eikä paviljonkeja, jotka valmistuivat vuonna 1911. Toria ei myöskään ole vielä kivetty, vaan kirkon edessä levittäytyy pelkkä hiekkakenttä. Vasemmalla torin pohjoislaidalla näkyvät lääninhallituksen empirerakennus ja puutalo, jossa toimi Kaupunginhotelli vuoteen 1929 asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Asema
Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui vuonna 1862. Rataosuuden asemien arkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli myös Hämeenlinnan ensimmäisen punatiilisen asemarakennuksen. Asemarakennuksen ensimmäinen kerros oli tarkoitettu asemapalveluille ja toisessa kerroksessa oli rautatievirkailijoiden asuntoja. Sisäänkäynti ja III-IV luokan odotushuone sijaitsivat rakennuksen korkeammassa keskiosassa. I-II luokan odotushuone oli rakennuksen toisessa päässä. Siihen liittyi myös erillinen naisten odotushuone, johon kuului kuusikulmainen erkkeriosa. Asemaravintola sijaitsi odotushuoneiden välissä. Rakennuksen eteläpäädyssä oli korkea torni. Hämeenlinnan alkuperäinen asemarakennus tuhoutui kansalaissodassa 26. huhtikuuta 1918.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Asema
Lyseon lehtori E. W. Palander (1845–1914) kuvasi Hämeenlinnan ensimmäisen vuonna 1862 valmistuneen asemarakennuksen tornin puoleisesta päästä vuosisadan vaihteen tienoilla. Aseman viereen eteläpäädyn lähelle rakennettiin vielä myöhemmin puinen tavara-asema, joka toimi myös tullirakennuksena. Lähistöllä oli myös yksi puinen asuinrakennus ja vajoja. Asema-aukion etelä- ja pohjoispuolelle istutettiin puita ja pensaita puistikoiksi. Kuvassa näkyy osa etelänpuoleista lehmuspuistoa, joka on edelleen alkuperäisellä paikallaan.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1903
Tekijä:
Palander, E.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2