lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 101)

Asunto-olosuhteet Hämeenlinnan kaupungissa v. 1908
Asumisen ahtaus ja asuntojen huono kunto oli yleistä varsinkin alemmissa sosiaaliryhmissä vielä 1900-luvun alkupuolella niin Hämeenlinnassa kuin muissakin kaupungeissa. Pienimmissä, vain yhden huoneen käsittävissä asunnoissa asui keskimäärin 2,8 ihmistä. Kaupunginlääkäri Viktor Manner selvittää tässä teoksessa Hämeenlinnan vuoden 1908 asumisoloja monenlaisten tilastojen avulla. Tilastojen perusteella hän toteaa asuntojen olevan ylimalkaan hyvin pieniä ja perin puutteellisia, "mikäli taloudenpitoon tarvittaviin ja yleensä vaadittaviin mukavuuksiin tulee." Asuinolojen tarkastaminen kuului kaupungin terveyshoitolautakunnan tehtäviin, kunnes vuonna 1931 Hämeenlinnaan perustettiin erityinen asuntotarkastajan toimi.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1909
Tekijä:
Manner, Viktor

Aulango
Karlbergin ja Aulangon omistaja eversti Hugo Standertskjöld alkoi 1880-luvun puolivälissä panna toimeen "suurenmoisia kaunistustöitä Karlbergin kartanon seuduilla". Aulangonvuoren huipulle tehtiin uusi tie kartanosta ja rakennettiin kaksi kaunista huvimajaa vuonna 1886. Postikortin kuvassa on toinen näistä huvimajoista. Koristeellisesta paviljongista avautui kaunis näköala kohti kuvan taustalla näkyvää Aulangonjärveä ja Lusikkaniemeä ja aina naapuripitäjiin asti. Nykyisin samalla paikalla sijaitsee vuonna 1934 rakennettu kaksikerroksinen näköalatasanne.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Aulangon Niemi
Vuosisadan vaihteessa Suomessa julkaistiin ns. kuutamokortteja vastalauseena ensimmäisen sortokauden (1899–1905) venäläistämispyrkimyksille. Näkymä Aulangonvuorelta Lusikkaniemeä kohti on tässä sovitettu tummemman värityksen ja kuun avulla öiseen tunnelmaan.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Evo - Rautjärvien välinen joki
Ylinen, Keskinen ja Alinen Rautjärvi sijaitsevat Lammilla nykyisellä Evon luonnonsuojelualueella noin 14,5 kilometrin päästä Lammin taajamasta pohjoiseen. Järvistä on käytetty myös nimityksiä Ylimmäinen, Keskimmäinen ja Alimmainen Rautjärvi. Alinen Rautjärvi on näistä pinta-alaltaan suurin, noin 49 ha ja sen rantaviivan pituus on 3,8 km. Aliseen Rautjärveen laskee Ylisen Rautjärven ja Keskisen Rautjärven kautta Saukonoja koillisesta ja Luutajoki pohjoisesta. Järvien väliselle kannakselle perustettiin 1850-luvulla Evon metsäopisto, ja metsäopetuksen perinteitä jatkaa samalla paikalla edelleen Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikkö.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1908
Tekijä:
Rainio, Yrjö E.

Evo
Iso-Evon kruunun liikamaa määrättiin vuonna 1856 kruununpuistoksi. Evon metsäopisto perustettiin 1858 ja se toimi vuoteen 1908, jolloin korkein metsäopetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Vuodesta 1876 Evolla toimi myös metsäkoulu, joka jatkoi edelleen metsäopiston siirryttyä Helsinkiin. Kuvassa on Evon metsäopiston päärakennus, joka oli valmistunut vuonna 1863. Alun perin yksikerroksinen rakennus on tässä jo korotettuna 1890-luvulla tehdyn korjauksen jälkeen. Vanha koulutalo paloi laskiaisena 1956, ja sen paikalla on nykyään muistokivi. Taustalla näkyy osa oppilasrakennusta, jota kutsuttiin nimellä Pitkä pytinki tai Pitkälä. Tulipalo tuhosi myös Pitkälän 4.11.1941. Evon oppilaitosalueen säilynyttä vanhaa rakennuskantaa vuodelta 1861 edustavat ruokalarakennus ja Niemelän asuinrakennus, jotka on suunniteltu intendentinkonttorissa. Entinen postitalo on vuodelta 1876 ja oppilasasuntolat Rustholli ja Saarela vuodelta 1892.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905
Tekijä:
Laine, H. K.

Hämeen linnan vallihauta
Hämeen linnaa ympäröivä kivetty vallihauta on peräisin 1770-luvulta. Se rakennettiin silloin osana Axel Magnus von Arbinin laatimaa Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaa. Vallihaudan seinämät rakennettiin luonnonkivistä ilman laastia, ja reunojen tukemisessa käytettiin myös mm. hirsiä ja risukimppuja. Kaivanto on molemmista päistään yhteydessä Vanajaveteen. Linnan vallihautoja on kunnostettu 2010-luvulla ja työt jatkuvat luultavasti vielä useamman vuoden.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900-1909

Hämeenlinna
Enok Rytkönen kuvasi Hämeen linnan vuonna 1906 veden yli Vanajaveden itärannalta. Linnassa ja sitä ympäröivissä rakennuksissa toimivat tuolloin naisvankila ja lääninvankila. Päälinnaa ja 1700-luvun kehämuurirakennuksia oli ryhdytty muuttamaan vankilakäyttöön jo vuonna 1837 arkkitehti C. L. Engelin johdolla. Seuraavat muutokset tehtiin 1880-luvulla, jolloin naisvankilalle saatiin lisätilaa korottamalla kehämuurirakennuksia. Linnan pohjoispuolelle rakennettiin lisäksi 77-paikkainen päiväsellirakennus naisvankeja varten. Päiväselliosasto purettiin 1970-luvulla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna -  Tori
Hämeenlinnan torin itälaidalle, kaavan mukaiselle paikalle valmistui arkkitehti Louis Jean Desprez'n suunnittelema kirkkorakennus vuonna 1798. Alun perin kirkko oli pyöreä torniton rakennus, mutta 1800-luvun aikana se sai kellotornin ja muutettiin perinteisemmäksi ristikirkoksi. 1900-luvun alun postikortissa ei ole vielä Toripuistoa eikä paviljonkeja, jotka valmistuivat vuonna 1911. Toria ei myöskään ole vielä kivetty, vaan kirkon edessä levittäytyy pelkkä hiekkakenttä. Vasemmalla torin pohjoislaidalla näkyvät lääninhallituksen empirerakennus ja puutalo, jossa toimi Kaupunginhotelli vuoteen 1929 asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Asema
Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui vuonna 1862. Rataosuuden asemien arkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli myös Hämeenlinnan ensimmäisen punatiilisen asemarakennuksen. Asemarakennuksen ensimmäinen kerros oli tarkoitettu asemapalveluille ja toisessa kerroksessa oli rautatievirkailijoiden asuntoja. Sisäänkäynti ja III-IV luokan odotushuone sijaitsivat rakennuksen korkeammassa keskiosassa. I-II luokan odotushuone oli rakennuksen toisessa päässä. Siihen liittyi myös erillinen naisten odotushuone, johon kuului kuusikulmainen erkkeriosa. Asemaravintola sijaitsi odotushuoneiden välissä. Rakennuksen eteläpäädyssä oli korkea torni. Hämeenlinnan alkuperäinen asemarakennus tuhoutui kansalaissodassa 26. huhtikuuta 1918.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Asema
Lyseon lehtori E. W. Palander (1845–1914) kuvasi Hämeenlinnan ensimmäisen vuonna 1862 valmistuneen asemarakennuksen tornin puoleisesta päästä vuosisadan vaihteen tienoilla. Aseman viereen eteläpäädyn lähelle rakennettiin vielä myöhemmin puinen tavara-asema, joka toimi myös tullirakennuksena. Lähistöllä oli myös yksi puinen asuinrakennus ja vajoja. Asema-aukion etelä- ja pohjoispuolelle istutettiin puita ja pensaita puistikoiksi. Kuvassa näkyy osa etelänpuoleista lehmuspuistoa, joka on edelleen alkuperäisellä paikallaan.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1903
Tekijä:
Palander, E.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2