lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 45)

1nen joutsenlampi
Suurten tekolampien kaivaminen aloitettiin Aulangolla talvella 1885. Joutsenlampena tunnettu lampi kaivettiin ensimmäisenä Suvussuo-nimiseen paikkaan, jonka eversti Standertskjöld oli edellisenä kesänä Aulangonvuorella käydessään huomannut lammelle sopivaksi. Lampi kaivettiin miestyövoimalla ja lapioilla, mutta turpeen ja mudan pois kuljettamisessa käytettiin hevosajoneuvoja. Kaivettu maa levitettiin tasoitukseksi ja maanparannukseksi metsään ja puistoalueelle. Kivistä rakennettiin reunuksia ja kiviaitoja. Joutsenlampeen tehtiin myös tekosaari, jonne rakennettiin lintuhuvila.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

2nen Joutsenlampi ja Rosendal
"2nen Joutsenlampi" eli Metsälampi valmistui entisen Linnasuon paikalle Joutsenlammen ja Aulangonjärven väliin jäävälle alueelle 1880-luvun lopulla. Lammen rannalle istutettiin hopeapajua ja rannat kivettiin, samoin kuin vähän aikaisemmin rakennetulla Joutsenlammella. Metsälammen pohjoispäähän rakennettiin kuvan goottilaistyylinen paviljonki, jota ympäröivään Ruusulaaksoon istutettiin jalopuita ja myös ruusuja, mutta ilmeisesti ruusut menestyivät siellä huonosti ja hävisivät nopeasti. Ruusulaakson paviljongin edessä oli laituri, josta saattoi lähteä soutelemaan lammelle. Metsälammen eteläpäässä oli vielä toinen, pienempi paviljonki.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Asuinrakennus Lukiokadun ja Itäisen Linnankadun kulmassa
Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa Furuhjelm. Tilanomistaja Georg Uschakoff osti tontin vuonna 1890, ja hän rakennutti tontille lisäksi kaksikerroksisen tiilitalon puiston puolelle.
1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä monet Hämeenlinnan puiset empirerakennukset "muodistettiin" uusimalla niiden ulkoasu nikkarityyliseksi. Arkkitehti F. W. Lagerström piirsi vuonna 1890 kulman puurakennuksille runsain yksityiskohdin koristellun pinnan, jossa käytettiin listoja, sorvattuja konsoleita ja ikkunakehysteitä sekä pilastereita. Rakennuksia yhdistää komea kivirakenteinen pyörökaariportti. Lukiokadun puoleiseen sivuun Lagerström piirsi kaksi sivurisaliittia, ulkonemaa, joista toiseen liittyi katuovi katoksineen. Uusrenessanssia edustava tiilinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1891…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Lagerström, F. W.

Aulangon järvi
Näkymä Aulangonvuoren rinteeltä kohti Aulangonjärveä on 1800-luvun lopulta, jolloin näkötornia ja vuorelta alas vieviä kiviportaita ei vielä ollut rakennettu. Postikorttikuvassa näkyy hyvin Aulangonjärven rantapuisto, joka oli eversti Standertskjöldin aikana puistomaisena hoidettua aluetta. Aulangonjärveen työntyvälle niemelle oli raivattu aukio, jonka keskellä oli soikionmuotoinen hiekkakenttä. Hiekkapolut kiersivät aukiota, ja niiden ympärille oli kylvetty nurmikko ja istutettu puita. Luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu avarampien näkymien saavuttamiseksi.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Aulangon niemi
Lusikkaniemi on yksi Aulangon tunnetuimmista maamerkeistä ja valokuvatuimmista kohteista. Niemi on saanut nimensä lusikkamaisesta muodostaan, joka Aulangonvuorelta alas katsellessa näkyy selvästi. Tässä postikortissa Lusikkaniemestä on käytetty nimeä Aulangon niemi. Myös Hiidenniemi-nimitys tunnetaan varhaisemmilta ajoilta. Mahdollisesti niemessä on esihistoriallisena aikana sijainnut uhripaikka.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Aulangon paviljonki
Karlbergin tilan uuden omistajan Hugo Standertskjöldin ensimmäisiä töitä 1880-luvulla oli uuden tien tekeminen Aulangonvuoren laelle, joka oli jo vanhastaan ollut upean näköalansa vuoksi suosittu retkikohde. Standertskjöld rakennutti vuoren laelle myös kaksi näköalapaviljonkia maiseman ihailijoita varten. Toinen niistä purettiin ilmeisesti jo varhain, mutta kuvan paviljonki säilyi 1930-luvulle asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Graniittitorni
Aulangon teitä, polkuja ja lampia raivattaessa jäi yli paljon kaikenlaista kiviainesta. Kaupunginpuistossa oli jo "rauniolinna", ja ehkä se innoitti Hugo Standertskjöldiä vastaavanlaisen, mutta paljon suuremman linnakkeen rakentamiseen Aulangollekin. Aulangon graniittilinnan rakennustöistä kertoi sanomalehti Hämäläinen vuonna 1887 seuraavasti: "Läntiselle vierteelle rakennetaan muutamia graniti-penkereitä, 2,000 sylen pitkiä. Sen ohessa rakennetaan kolme tornia näköalan katselemista varten, nekin granitista. Suurin niistä, jonka pitäisi valmistuvan tässä kuussa, tulee olemaan 100 jalkaa korkea sekä 30 jalkaa läpimitaten. Huipun rajalle tehdään tykki-ikkunoita, joihin pikku-kanuunoita sovitetaan. Niillä hälyytetään sitte Hämeenlinnaa joka kerta kuin Karlbergissa vietetään jotain nimi- tai syntymäpäivää."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Hämeenlinna
Piirretyssä sommitelmakortissa 1890-luvulta on kuvattuna Hämeenlinnan Pitkäsilta ja Keinusaaren empirerakennukset, näkymä Kaupunginpuistosta Hämeen linnaa kohti sekä Aulangonvuoren paviljonki Aulangonjäven maisemissa. Kuvan keskellä on Venäjän lipun ohella punakeltainen Suomen suuriruhtinaskunnan lippu. Virallista suuriruhtinaskunnan lippua ei ollut, mutta kuvan punakeltaista lippua suosivat etenkin ruotsinkieliset. Lippujen edessä on Hämeen vaakuna.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Hämeenlinna
Kasviaiheisilla piirroksilla koristeltu sommitelmakortti Hämeenlinnan nähtävyyksistä on lähetetty 1890-luvulla joulukorttina Turusta. Kuvien aiheina ovat näkymä Kaupungipuistosta kohti Hämeen linnaa, Keinusaaren lääninsairaala ja kruununmakasiini sekä Aulangonvuoren paviljonki taustallaan Lusikkaniemi ja Aulangonjärvi.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Hämeenlinna
Hämeen linnan päälinnan eteläpuolella kuvan oikeassa reunassa on 1740-luvulla rakennettu kruununleipomon rakennus ja sen jatkona päävartio. Kruununleipomo rakennettiin keskiaikaisen kehämuurin päälle, niin että muuri muodosti osan sen etelänpuoleisesta seinästä. Kaksikerroksisen rakennuksen alakerrassa oli kuusi valtavaa leivinuunia ja yläkerrassa kuivausullakko. Kruununleipomon jatkeena on 1770-luvulta peräisin oleva päävartiorakennus. Päälinnassa ja kehämuurirakennuksissa toimi kuvan ottamisen aikaan naisvangeille tarkoitettu Hämeenlinnan kuritushuone ja työvankila. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa Hämeen lääninvankilan päädystä. Vankila-alue oli ympäröity hirsistä tehdyllä aidalla, joka purettiin vuonna 1897 tiilimuurin tieltä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1897
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2