lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 401)

Uimahuone Aulangolla
Suunnilleen Karlbergin kartanon päärakennuksen kohdalla Vanajaveden rannassa sijaitsi pieni uimahuone, jonne päästiin kaitein koristeltua silta pitkin. Uimahuone oli rakennettu jo 1800-luvun lopulla eversti Standertskjöldin aikana silloisen barokkikartanon edustapuiston rantaan. Antiikin aiheita kuvaavat patsaat vartioivat rantatien varrella kulkijoita myös uimahuoneen kohdalla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Tyrväntö - Suotaala
Tyrvännön Suotaalan kylä lienee ollut olemassa jo rautakaudella. Asiakirjoissa Suotaala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1483. Muista tyrväntöläiskylistä poiketen Suotaala ei ole syntynyt kartanon ympärille, vaan on ollut nimenomaan talonpoikaiskylä. Kylässä oli hyvin hoidettuja ja vauraita tiloja, jotka pysyivät paikoillaan vuosisatoja. Suotaala oli 1800-luvun lopulle asti tiivis ryhmäkylä, mutta isojaon seuraksena suurin osa taloista siirrettiin kauemmas kylänraitin varrelta. Kyläkeskukseen jäivät vain Mattilan ja Anttilan talot. Keskellä Tyrväntöä sijaitsevasta Suotaalasta tuli kirkonkylä, kun sinne rakennettiin 1700-luvun loppuvuosina Tyrvännön kappeliseurakunnan kirkko. Vanha kirkko oli sijainnut Lepaalla. Suotaala oli myös Tyrvännön kuntakeskus, vaikka varsinainen kunnatalo sinne valmistuikin vasta vuonna 1942. Oma kunnallishallinto lakkasi, kun kunta liiitettiin Hattulaan vuoden 1971 alussa. Kuva Suotaalan kylänraitista on otettu 1920-luvulla Elolankärjestä kirkolle päin.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Tyrväntö - Kirkonkylä
Tyrvännön kappeliseurakunnan kirkko sijaitsi vanhastaan Lepaalla, keskellä kartanon aluetta. Kun tämä kirkko oli päässyt huonoon kuntoon, Tyrväntöön ryhdyttiin 1770-luvulla puuhamaan uutta kirkkoa keskemmälle pitäjää, aluksi Vanajaveden rannan tuntumaan Suotaalan Puisniemeen. Kirkon paikka kuitenkin vaihtui, ja kirkonrakentaja Matti Åkerblomin rakentama puinen ristikirkko valmistui Suotaalan Kirkkomäelle, jonka alkuperäinen nimi oli Huoritunmäki. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin vielä keskeneräisessä kirkossa syksyllä 1799. Virallisesti kirkko ja kirkkomaa vihittiin käyttöön 6.2.1803. Seurakunnan vähävaraisuuden vuoksi tyrväntöläiset olivat saaneet kuninkaalta poikkeusluvan rakentaa puisen kirkkorakennuksen kivikirkon sijasta. Huoritunmäellä oli ennestään tilattomien mäkitupalaisten ja käsityöläisten mökkejä, ja alueen asutus laajeni etenkin 1800-luvulla. Kirkon ympäristöä alettiin sittemmin nimittää Kirkkoahoksi. Vanha kuva Tyrvännön kirkon ympäristöstä on otettu pohjoisen…

Tyrväntö - Kirkkomäeltä länteen
Tyrvännön seurakunnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Suotaalan kylään. Kuva on otettu Kirkkomäen rinteeltä kohti Elolankärkeä, jossa näkyvä rakennus valmistui vuonna 1907 raittiustaloksi. 1920-luvulla talossa toimi pitkään puhelinkeskus ja myös Tyrvännön kunta piti siellä toimistoaan ja kokouksiaan ennen oman kunnantalon valmistumista. Sittemmin seurantalo siirtyi Tyrvännön maamiesseuran omistukseen. Se on edelleen paikallaan Tyrvännöntien varrella. Toinen Elolankärjessä näkyvä rakennus on vuosisadan vaihteessa valmistunut kirjapainonomistaja Puromiehen huvila Leppäranta. Piispa Jaakko Gummerus taas vietti vuosina 1916–1936 kesiään Saarennon huvilassa taustalla näkyvässä Lammassaaressa. Viereisessä niemessä sijiatsivat Suolahden suvun huvilat Petäys ja Kariniemi.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Tyrväntö: Juhannustulilta
Tyrvännön juhannusperinteisiin kuului tulien polttaminen mäensyrjissä ja veden päällä. Tulien äärellä pyörittiin piiriä ja laulettiin, valvottiin aamupuoleen ja katseltiin auringonnousua. Tytöt tekivät juhannusyönä taikoja naimaonnen varmistamiseksi. Sulhanen ilmaantui unessa, kun nukkui juhannusyönä yhdeksän erilaista kukkaa tyynyn alla. Myös solmittiin rukiin oraisiin erivärisiä rihmoja, lakaistiin yöllä yksinään kolmen tien risteystä tai käytiin sialta tiedustelemassa mahdollisista kihloista. Juhannustulilta palatessa nuoret toivat mukanaan lehviä ja kukkia, joilla koristeltiin pihamaat ja rakennukset. Kuvan juhannuksenviettäjien joukossa näkyy myös ylioppilaita, luultavasti Tyrvännön huviloilla kesäänsä viettäviä kaupunkilaisnuoria tai talojen ja kartanoiden kesävieraita. Kesävieraat olivat useimmiten sivistyneistöä, virkamiehiä tai muita kulttuurihenkilöitä. Tyrvännön varsinainen huvilakulttuuri sai alkunsa 1900-luvun alkuvuosina, ja tunnettuja kesätyrväntöläisiä olivat mm.…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Tyrvännön Suojeluskunta 1918
Tyrvännön kuntakokous katsoi 18. syyskuuta 1917 "yksimielisesti suotavaksi ja toivottavaksikin suojeluskunnan perustamisen kunnan alueelle". Lokakuussa Lepaan puutarhaopistolaisten keskuudessa alettiin pitää harjoituksia pomologi Olavi Collanin ja puutarhuri Jussi Ritarin johdolla, ja joulukuussa tyrväntöläiset tekivät päätöksen suojeluskunnan perustamisesta. Kansalaissotaan osallistui 24 Tyrvännön suojeluskuntalaista. He muodostivat myös kantajoukon, kun järjestetty suojeluskuntatoiminta alkoi sodan jälkeen. Alkuaikoina jäseniä oli 40–50, myöhemmin 70–80. Tyrvännön suojeluskunta kuului alkuvaiheessa ratsujoukkueena Hauhon ja Luopioisten alueeseen, myöhemmin polkupyöräjoukkueena Hattulan ja Kalvolan alueeseen. Tyrvännön suojeluskunnan ensimmäinen paikallispäällikkö oli Jussi Ritari. Häntä seurasivat August Koski, Otto Reijonen ja Aatto Mattila. Toiminnan päätavoite oli maanpuolustustahdon ja isänmaallisen hengen lujittaminen, mutta myös sotilastaitojen ja urheilukunnon kehittäminen.…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1918

Tuulos
Tuuloksen monikuvakortti 1900-luvun alusta kuvaa pitäjän nähtävyyksiä. Kortin lähettäjä "Liisa" kertoo kuva-aiheista seuraavasti: "Tällä kortilla näet palasen Tuulosta, nim. kirkon ja sen vieressä huvila 'Turvala'. Sen alla järven ja lopuksi osan Syrjäntaustan kylää. Koulusta otettiin kuva myös, mutta se ei tullut tähän korttiin ja se oli vähän vahinko."
Syrjäntaka on kylä Tuuloksessa ja Tuuloksen entinen kuntakeskus. Kylä paloi lähes kokonaan kansalaissodan loppuvaiheissa käydyssä Syrjäntaan taistelussa. Järvikuva lienee Suolijärveltä. Tuuloksen kirkon rakennuttamisen aloitti todennäköisesti Sairialan kartanon herra Knut Posse 1480-luvulla. Pyhälle Birgitalle omistetun harmaakivikirkon arvellaan valmistuneen viimeistään vuonna 1520. Kellotapulin rakensi Martti Jaakonpoika vuonna 1780. Vain 200-paikkainen Tuuloksen kirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Turvala on Sairialan kylässä sijaitseva huvila, jonka edustava päärakennus on peräisin 1870-luvulta.…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1909

Tuulos
Postikorttikuvassa on Tuuloksen Sairialan kylän rakennuksia Suolijärven länsipuolella, nykyisen Luopioistentien varrella. Suolijärven takana näkyy Toivaalan kylässä kolme Eerolan taloa ja aivan metsänreunassa Rapoo. Kuvan vasemmassa alanurkassa on Tuuloksen Ruuttahuone eli palokalustovarasto, joka siirrettiin myöhemmin Oksalan kankaalle. Tien toisella puolella on Fihlmanin talo ja sen vieressä Järvinen (nykyinen Olenius). Seuraavana on 1880-luvulla rakennettu Mannerin talo, myöhemmin Ojalana tunnettu. Omistajien joukossa ovat olleet mm. K. J. Tuominen, ja Konsta Laurila, jonka suvun omistuksessa nykyään Sannala-niminen talo edelleen on. Äärimmäisenä oikealla on Lempilän talo, joka on rakennettu vuonna 1905. Seppä Aaro Hymaderin jälkeen talon omistivat Lyyli ja Eeva Ranta, joiden sukulainen on myös nykyinen omistaja Heikki Mäntylä.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1920-luku

Tuulos - Toivaala
Toivaalan kylä sijaitsee Tuuloksessa Suolijärven itäpuolella. Ensimaininta Toivaalasta vanhoissa asiakirjoissa on vuodelta 1433. Toivaalan keskiaikainen kylätontti sijaitsee Eerolan tilan mailla. Postikorttikuvassa 1900-luvun alun Toivaalan kylä on kuvattuna Suolijärven toiselta rannalta, Sairialan kylän puolelta. Toivaalan kylätien varrella on näihinkin päiviin säilynyt tiivis ryhmäkylä, jonka muodostaa 1700-luvulla kolmeksi eri tilaksi jaettu Eerolan tila. Toivaalan kylästä Eerolan talosta olivat kotoisin kunnallisneuvos ja kansanedustaja Albert Eerola (1874–1950) ja hänen veljensä agronomi ja kirjailija Eero Eerola (1884–1939). Naapuritilat ovat Iso-Eerola (Alhainen) ja Setälä-Eerola. Oikeassa ylänurkassa näkyy Rapoon tilan päärakennus. Rapoon isäntäparina 1900-luvun alussa olivat Kustaa ja Maria Rapoo. Kustaa Rapoo sai surmansa tupaan ammutusta luodista kansalaissodan aikana, minkä jälkeen tilaa ryhtyi hoitamaan Hilja-tytär miehensä Mikko Kaloisen kanssa. Rapooseen valmistui…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1916

Tuulos - Sairijalan joki
Suolijärven pohjoispäästä lähtevä Sairialanjoki kulkee läpi Sairialan, Tuuloksen vanhan, keskiaikaisen kyläkeskuksen. Tuuloslampien, Kylänjoen, Leheen ja Kopsjoen kautta vesireitti jatkuu Pyhäjärveen. Sairialan kylä on Tuuloksen vanhinta asutusseutua, samoin kuin naapurikylät Toivaala ja Juttila. Kylän ohi kulki vanha maantie, joka yhtyi Syrjäntakana Yliseen Viipurintiehen. Sairialan kylässä on Tuuloksen keskiaikainen harmaakivikirkko, joka on omistettu Pyhälle Birgitalle.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1916
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2