lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 401)

Katumajärvi, Niemelän torppa
Niemelän torppa sijaitsi Mäskälän Paavolassa Katumajärven itäpuolella. Paavola kuului osana Katisten kartanoon. Niemelän torpan rakennusryhmä oli rakennettu perinteiseen länsisuomalaiseen umpipihamalliin. Torppa tyhjeni asukkaistaan vuonna 1907. Vuonna 1933 tontin osti lehtori Sigrid Dahlström ja hän rakennutti sille Niemelän kesähuvilan. Kuvan taustalla oikeassa reunassa näkyvät Tuomarinsaari ja Mantereenlinna.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Fieandt, Nanna von

Katumajärvi Manteren vuorelta
Katumajärven rannalla Mantereenvuorella oli 1900-luvun alkuvuosina hieno näköalapaikka. Vasemmalla näkyy Tuomarinsaari ja kuvan keskelle oikealta ulottuu Pitkäniemi. Kortissa on käsinkirjoitettu teksti: Tämän valokuvan on Ipi itse ottanut. Ipi oli Valborg von Fieandtin lempinimi. Hänen isänsä kaupunginlääkäri Karl von Fieandt rakennutti Onnela-nimisen huvilan Katumajärven rantaan Paavolankulmalle vuonna 1899.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Fieandt, Valborg von

Lammin kirkko
Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko on kuvattu tähän postikorttiin eteläseinustan asehuoneen puolelta. Asehuoneen oven yläpuolella on pyöreä ikkuna ja päätykolmiossa ulkoinen saarnastuoli, josta voitiin saarnata kesäaikaan ja lukea esim. viranomaisten tiedonantoja tai muita kuulutuksia. Kuvassa näkyvä kellotapuli rakennettiin kansalaissodassa palaneen tapulin tilalle. Uusi kellotapuli muistuttaa palanutta tapulia, mutta sen alaosa rakennettiin kuitenkin puun sijasta graniitista, Kellotapuli on kolminivelinen ja pohjaltaan nelikulmainen. Kahdella sivulla on pyörökaariset pariovet kirkkorakennuksen pääoven kohdalla, joten avattuina ne muodostavat kirkon porttikäytävän. Tapulin sivuseinissä on kaksi pientä pyörökaarista ikkunaa. Puisen kellohuoneen kaikilla sivuilla on parioviset ääniluukut ja kellotornin huipulla kahdeksankulmainen lyhty, jonka katon ylin osa on sipulinmuotoinen. Tulipalon jälkeen tapuliin saatiin uudet kellot Viipurista Papulan kasarmin lakkautetusta…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1938
Tekijä:
Foto Iffland

IMG_0019.pdf
Lammi oli maatalousvaltainen pitäjä aina 1970-luvun puoliväliin asti. Vuonna 1910 ammatissa toimivasta lammilaisista 90 prosenttia sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vuoteen 1970 mennessä tämä osuus oli pudonnut 50 prosenttiin, ja vuonna 1990 enää noin 28 prosenttia lammilaisesta työvoimasta toimi alkutuotannossa. Vuosisadan alkupuolella maataloudessa koettiin kaksi suurta murrosta. Ensimmäisenä tapahtui torppien ja mäkitupien itsenäistyminen kansalaissodan jälkeen, jolloin Lammille syntyi nelisensataa uutta maatilaa. Karjalaisen siirtoväen asutustoiminnan myötä syntyi vielä 164 uutta tilaa. Värillisen postikortin kuvassa on 1940-luvun alun idyllistä maalaismaisemaa jostakin Lammin kylästä. Punamullalla maalattu maatilan päärakennus ulkorakennuksineen sijaitsee mäenkumpareella, jota viljapellot ympäröivät. Kuvan maatilaa tai kylää ei ole toistaiseksi tunnistettu..
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1944
Tekijä:
Foto Niinivaara

Hämeenlinna - Suomalaiset kasarmit
1900-luvun alussa keskustasta Läntiselle Viertotielle (nyk. Turuntielle) kuljettiin Kuivansillan yli. Vasemmalla kuvassa näkyy Suomenkasarmien puurakennuksia. Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, ns. vanha sotaväki. Hämeenlinnaan sijoitettiin 7. tarkk'ampujapataljoona, jonka kasarmialue rakennettiin 1882–1883 Kuivansillan länsipuoliselle alueelle, jossa aiemmin sijaitsivat puutarhuri Vikmanin ja kaupungin apteekkarien kasvi- ja yrttitarhat. Kasarmien suunnittelutyöstä vastasi pääasiassa arkkitehti August Boman. Keskuspihan ympärillä oli neljä samanlaista U:n muotoista komppaniarakennusta, joista yksi on säilynyt nykypäiviin. Pataljoonan komentajan ja komppanianpäälliköiden asuintalot sijaitsivat rivissä kasarmialueen itäreunassa. Suomalaisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen vuonna 1901 kasarmialue jäi venäläisen sotaväen käyttöön.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans. A. Hanson)

Hämeenlinna - Rautatiesilta
Hämeenlinnan 1870-luvulla rakennettu rautatiesilta on tässä postikortissa kuvattuna Vanajaveden länsirannan puolelta 1900-luvun alkuvuosina. Alkuperäinen rautatiesilta oli käännettävä, mutta sen kääntökoneisto vaurioitui kansalaissodan aikaisessa räjäytysyrityksessä. Tämä aiheutti haittaa laivaliikenteelle, mutta asiaa pohdittiin kuitenkin muutama vuosi, ennen kuin rautatiehallitus päätti rakennuttaa uuden sillan. Uudesta sillasta ei tullut enää kännettävää, mutta se oli sen verran vanhaa korkeampi, että suuremmatkin laivat pääsivät kulkemaan sen alitse. Uusi silta valmistui vuonna 1924.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905
Tekijä:
H. A. H. (Hans A. Hanson)

Hämeenlinna- Katumajärven rantapuisto
Katumajärven ympäristö kuului 1900-luvun alkupuolella vielä Vanajan kuntaan. Jo 1800-luvun lopulla Katumajärven rannoille alkoi muodostua huvila-asutusta. Pitkälläniemellä on kaksi vanhaa huvilaa, Koivisto ja Hongisto. Koivisto on ilmeisesti 1870-luvulta ja Hongisto 1880-luvulta. Lehtori Edvard Palander osti Hongiston huvilan 1889. Ensimmäisen rantahuvilan Paavolan alueelle rakennutti kaupunginlääkäri Karl von Fieandt vuonna 1899.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans A. Hanson)

Hämeenlinna - Suomalainen Tyttökoulu
Pikkutorin laidan puinen empiretalo on alun perin rakennettu asuinkäyttöön vuonna 1832, heti Hämeenlinnan palon jälkeen. Vuosina 1886–1888 Fredrika Wetterhoffin työkoulun kutomo-osasto toimi talossa, jonka silloin omisti Fredrikan isä, laamanni G. A. Wetterhoff. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun perustajat ostivat rakennuksen Wetterhoffin perillisiltä, ja vuonna 1888 taloon siirtyi kymmenen vuotta aiemmin perustettu tyttökoulu. Vuonna 1897 rakennettiin Hallituskadun puolelle puinen lisärakennus, johon mahtui kaksi luokkahuonetta. Tyttökoulu siirtyi vuonna 1904 suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiölle, ja pian tarvittiin taas lisätilaa. Yhteiskoulun tontille mahtui vielä jugendtyylinen kivirakennus, jossa koulutyö alkoi syksyllä 1907.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans A. Hanson)

Hämeenlinna - Puiston ravintola
Lääninarkkitehti C. A. Edelfelt suunnitteli Kaupunginpuistoon sveitsiläistyylisen puistoravintolan, joka avattiin vuonna 1861 toukokuussa Floran päivänä. Edelfelt oli myös yksi ravintolahanketta ajaneen Parkkiyhtiön perustajista. Puistoravintola sijaitsi puiston itärinteessä. Rakennuksessa oli ravintolasali, kaksi kabinettia, keittiö ja tarjoilutiskillä varustettu kassahuone sekä kapea veranta. Leveät portaat johtivat kohti rantaa kävelytielle ja laiturille. Ravintolan pihalla oli kasvi-istutuksia ja koristeuurna. Rakennuksen edessä pylvään päässä näkyy peilipallo. Ravintolan pohjoispuolella oli keilarata. Puistoravintolan suosio vaihteli eri vuosikymmeninä, kunnes se ränsistyneenä purettiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans. A. Hanson)

Hämeenlinna - Rantapuisto
Rantapuistoa kaunistettiin istutuksilla 1890-luvulla ja uudelleen vuoden 1904 jälkeen. Tässä kuvassa puisto näyttää kovin autiolta, joten kuva on luultavasti otettu ennen lehtori A. Th. Böökin istutustoimia 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Puiston laidassa olevan laivasataman liikenne oli vilkkaimmillaan 1860-luvulla, ja laivaliikenteen uusi nousukausi koettiin 1900-luvun alkuvuosina. Rantapuiston satamalaituri oli vaatimaton ja puusta rakennettu, vaikka sitä laajennettiinkin vuonna 1901. Hämeenlinnan höyrylaiva osakeyhtiö aloitti toimintansa vuonna 1900. Yhtiö rakennutti heti kaksi uutta höyrylaivaa, Kangasalan ja Innon. Vuonna 1908 liikenteeseen saatiin vielä edellisiä suurempi Pälkäne-laiva. Laivarantaan rakennettiin satamakonttori vuonna 1911, joten tässä kuvassa sitä ei vielä ole. Pieni rakennus kuvan vasemmassa laidassa on yksi kaupungin yleisistä kaivoista. Ennen kaupungin vesijohtolaitoksen valmistumista 1910-luvulla kaivoja oli useita eri puolilla kaupunkia. Taustalla…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900–1909
Tekijä:
H. A. H. L. (Hans A. Hanson, Lübeck)
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2