lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 401)

Venäläisen sotilaskirkon kellojen nosto kirkontorniin keväällä 1900
Ortodoksinen Pyhän Aleksanteri Nevskin sotilaskirkko valmistui vuonna 1900 Pikkutorille kaupungin keskustan länsireunalle. Kirkkoa varten tilattiin kymmenen kelloa Pietarista. Kellot valettiin enimmäkseen kuparista, jota saatiin armeijan käytöstä poistetusta metalliromusta. Kellojen pinnat koristettiin ornamenteilla, ikoneilla ja psalmien säkeillä. Kelloihin merkittiin myös valimon nimi ja kellon paino. Kirkonkellojen siunaus ja nosto kellotorniin tapahtui keväällä 1900, ja kirkkorakennus vihittiin käyttöön 22. lokakuuta samana vuonna. Itsenäistymisen jälkeen rakennus jäi valtion haltuun. Yhtenä vaihtoehtona oli kirkon muuttaminen luterilaiseksi varuskuntakirkoksi, mutta lopulta vuonna 1924 täydellisesti muuttuneessa rakennuksessa avattiin Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Vuosina 1922–1923 valtio myi ja luovutti ortodoksisen kirkon kelloja mm. Vesilahden, Tyrvään, Sundin ja Tervon luterilaisille seurakunnille.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900

Wetterhoffin työkoulu vuosisadan vaihteessa
Fredrika Wetterhoff perusti vuonna 1885 Hämeenlinnaan nuorille tytöille tarkoitetun käsityökoulun. Aluksi koulu toimi Hämeenlinnan rouvasväenyhdistyksen vuokralaisena, sen jälkeen mm. laamanni Wetterhoffin talossa Pikkutorin varrella. Työkoulua varten vuokrattiin vuonna 1890 silloisen Panimokadun varrelta Vanajaveden rannalta 1860-luvulla rakennettu kaksikerroksinen tiilitalo. Kolme vuotta myöhemmin Fredrika Wetterhoff osti tämän talon koulun pysyväksi toimipaikaksi. Hän korjautti rakennusta uuteen tarkoitukseen sopivaksi. Sinne sijoitettiin kutomo- ja luokkahuoneiden lisäksi johtajan asunto, oppilasasuntoja, värjäämö- ja pesuhuoneet, puusepän työpaja ja myymälä. Kuvassa talo on vielä alkuperäisessä asussaan kaksikerroksisena, 1920-luvulla se korotettiin kolmikerroksiseksi. Kuvassa vasemmalla on hattupäinen johtajatar Fredrika Wetterhoff itse (k. 1905), pihalla ja parvekkeella on koulun oppilaita.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Kevättulva Hämeenlinnassa
Hämeenlinnan keskustan ja Myllymäen välinen notkelma joutui kevättulvien aikaan veden valtaan, samoin kuin linnan ja kaupungin välinen aluekin. Melojan takana Myllymäen alarinteessä näkyy Suomen 7. Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan kasarmeja ja muita rakennuksia, jotka rakennettiin suomalaista sotaväkeä varten 1880-luvulla. Tämän vuoksi varuskunta-alueen nimeksi vakiintuikin Suomenkasarmit. Alueen itälaidassa olevat puurakennukset olivat upseerien asuintaloja. Miehistörakennukset olivat näiden takana laajan suorakaiteenmuotoisen pihan ympärillä. Ennen varuskunta-alueen rakentamista kasarmien paikalla oli puutarhuri Vikmanin ja kaupungin apteekkarien yrttitarhat ja puutarhat.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Hämeenlinnan VPK:n 40-vuotisjuhla Aulangolla 19.7.1913.
Hämeenlinnan vapaaehtoinen palosammutus- ja korjausjoukkio oli perustettu vuonna 1873, niinpä se sai juhlia jo neljäkymmenvuotisjuhliaan Aulangolla vuonna 1913. Palokuntalaisten yhteiskuva on otettu Aulangonvuoren paviljongilla, jonka Hugo Standertskjöld rakennutti vuonna 1886.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1913

Oppitunti Hämeenlinnan ruotsalaisessa yhteiskoulussa
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus aloitti toimintansa 1.9.1901. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Ruotsalainen yhteiskoulu toimi Rantatorin varrella puutalossa, jonka paikalla on nykyään Keskustalo. Sieltä koulu muutti Niittykadun ja Linnankadun kulmaan. Yhteiskoulu lakkautettiin vuonna 1928.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinnalaisnaisia noin vuonna 1900
Nuoret hämeenlinnalainaiset on kuvattu talvisessa maisemassa viime vuosiadan alussa. Edessä vasemmalla rouva Aino Suolahti, oikealla neiti Hilma Aakkula.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900–1909

Teetarjoilua Anniskeluyhtiössä 1900-luvun alussa
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan anniskeluosakeyhtiö rakennutti vuonna 1899 jugendtyylisen talon Raastuvankadulle. Anniskeluyhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa kaupungissa. Voitoista jyvitettiin 2/3 kaupungin kassaan. Kivisessä liiketalossa on kaksi kerrosta ja kellaritilat. Suuret viinikellarit ja viinakauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa oli konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola ja asuintiloja. Anniskeluyhtiön toiminta päättyi vuonna 1919 voimaan astuneeseen kieltolakiin.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Rytkösen kirjakaupan myyjättäret vuonna 1910
Enok Rytkönen (1874–1960) sai kirjakauppaoikeudet Hämeenlinnassa vuonna 1900, kun A. Alopaeuksen kirjakauppa oli ajautunut konkurssiin. Vuonna 1910 Rytkönen rakennutti torin pohjoislaidalle lääninhallituksen ja Kaupunginhotellin väliin kolmikerroksisen klassistisen kivitalon. Rytkösen kirjakauppa oli katutasossa, ja kahdessa ylemmässä kerroksessa oli Kaupunginhotellin huoneita. Rytkösen kirjakaupan myyjättäret on kuvattu vuonna 1910 ilmeisesti pian uuden liikkeen avaamisen jälkeen. Vasemmalla kuvassa on kirjakauppias Enok Rytkösen käly, neiti Thyra Wendelin (k. 1913).
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910

W. Sokoloffin herkku- ja hedelmätavarakaupan myyjättäret 1900-luvun alussa
Venäläissyntyinen kauppias Vasili Sokoloff perusti hedelmä-, herkku- ja siirtomaatavaroidenkaupan Hämeenlinnaan vuonna 1897. Sokoloffin kauppaliike sijaitsi Hallituskadulla tontilla nro 56. Rakennus on purettu, mutta nykyään talo olisi suurin piirtein Hallituskatu 11:n kohdalla, Sibeliuksen syntymäkodin naapurissa. Hämeenlinnan liikehakemistossa vuodelta 1911 Sokoloffin kauppaa mainostettiin mm. näin: "Lukemattomia ovat ne eri lajit mitä tälle alalle kuuluu ; tuskinpa voi ajatellakaan nautintotavaraa, jota ei tämän liikkeen harvinaisen monipuoliset varastot tarjoaisi."
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinnan lyseo 1890-luvulla
Hämeenlinnan suomalainen normaalilyseo perustettiin vuonna 1873. Normaalilyseo siirrettiin vuonna 1887 Helsinkiin, mutta Hämeenlinnan lyseo jatkoi toimintaansa. Kiertolaisvuosien jälkeen lyseo sai vihdoin oman koulutalon, kun uusrenessanssityylinen "lyceekartano" valmistui kesäkuussa 1888 Itäisen Linnankadun varrelle, Tähtipuiston kohdalle. Rakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksen nuori arkkitehti Magnus Schjerfbeck yliarkkitehti Georg Wileniuksen johdolla. Uuden rakennuksen juhlalliset vihkiäiset pidettiin syyskuun 17. päivänä 1888. Isoja ja korkeita oppisaleja eli luokkia oli alun perin kahdeksan, ja lyseorakennus ylittikin valmistuttuaan silloiset tilavaatimukset. Koulun juhlasalia kehuttiin yhdeksi maan kauneimmista koulutiloista.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2