Selaa aineistoja (yhteensä 402)

Aulangon puistoa
Lemmenluolana tunnettu pieni kivinen rakennus sijaitsee hotellin lounaispuolella lähellä Vanajaveden rantaa. Lemmenluola on rakennettu jo eversti Hugo Standertskjöldin aikana, jolloin se oli myös sisustettu patsain ja kasvein. Myös rakennuksen ulkoseinän syvennyksissä oli kreikkalaistyylisiä patsaita. Luolan ulkopuolella kasvoi kuusia. Aikoinaan luolan yläpuolella kasvoi visakoivu, jonka vieressä oli hevosenkengän muotoinen penkki. Luolarakennus on säilynyt nykypäiviin asti. Säilynyt on myös luolan seinällä oleva allas ja sen yläpuolella oleva leijonan päätä esittävä veistos.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Aulangon puistoa - Lemmenluola
Aulangon hotellin ja rannan välisellä alueella on jo Hugo Standertskjöldin aikana rakennettu, pohjamuodoltaan nelikulmainen luola. Kivirakennuksen sisällä sanotaan olleen aikanaan saniaisia ja liljoja Venuksen kuvien kera. Katosta riippui punaista valoa antava lamppu. Takaosaan oli sijoitettu sypressejä ja seiniin vettä suihkuttavat jalopeuran päät. Polut Lemmenluolan yläpuolelta kaartuivat alas kohti rantaa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Aulangon puistoa - Ravintola
Karlbergin kartano puistoineen siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen vuonna 1926. Seuraavana vuonna perustettiin Matkailukeskus Karlberg-Aulanko Oy, jolle kaupunki vuokrasi päärakennuksen ja muutamia sivurakennuksia. Vanhaan päärakennukseen avattiin hotelli-ravintola. Karlbergin päärakennus tuhoutui kuitenkin jo seuraavana vuonna tulipalossa. Samalle paikalle rakennettiin uusi, arkkitehti Matti Välikankaan suunnittelema hotelli- ja ravintolarakennus. Aulangon suosio matkailukohteena kasvoi kuitenkin niin, että kymmenen vuotta myöhemmin rakennus oli jo käynyt liian pieneksi. Se purettiin ja pystytettiin uudestaan Tyrvännön Heralaan. Vuonna 1938 valmistui nykyinen funktionalistinen hotellirakennus, jonka arkkitehteina olivat Märta Blomstedt ja Matti Lampén.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1928, viimeistään 1932

Aulangon rantatie
Karlbergin kartanoa ympäröivän puiston suunnitelmia ei ole säilynyt. Kartanon puutarhureina toimineiden ruotsalaisten veljesten, Erik ja Karl Zetterlöfin arvellaan vaikuttaneen suuresti puiston ja puutarhan muotoutumiseen. Erik Zetterlöf tuli everstin palvelukseen vuonna 1898, ja häntä seurasi Karl, joka oli puutarhamestarina vuosina 1897–1913. Karl Zetterlöf loi myös Karlbergin mittavat kasvihuoneet. Pääpuutarhurin lisäksi kartanossa työskenteli kesäisin sekä suomalaisia että ruotsalaisia puutarha-apulaisia ja -oppilaita.
Avainsanat:
, ,

Aulangon tekosaarten kioski
Eversti Hugo Standertskjöldin aikana Aulangon puistoon kaivettiin kaksi lampea ja niistä kertyneestä irtomaasta tehtiin Mäntykärkeen Vanajaveden rannan lähelle kaksi tekosaarta. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa tekosaarille johtavaa siltaa. Tekosaarten kohdalle rakennettiin 1930-luvulla funkkistyylinen kioski. Kioskin lähellä oli uimaranta ja pukeutumiskoppeja uimareita varten. Täällä Mäntykärjen pohjoiskulmassa sijaitsi everstin aikana yksi Aulangon lukuisista huvimajoista.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Aulangonvuori
Aulangonvuoren juurelta otetussa kuvassa näkyy vuonna 1907 valmistunut graniittinen portaikko, joka mutkittelee vuoren jyrkkää rinnettä ylös. Portaita on kaikkiaan 322 kappaletta. Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Aulangonvuoren päällä sijainnut puinen paviljonkirakennus, jonka paikalle 1930-luvulla rakennettiin betoninen näköalatasanne.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Aulanko
Maaherra Rehbinder oli jo 1850-luvulla rakennuttanut tien Sairiosta Aulangonjärven rantaan ja aloittanut siellä puiston rakennuttamisen. Puistotyöt jäivät Rehbinderilta kesken, mutta eversti Standertskjöld jatkoi hoidetun puistoalueen rakentamista Aulangonvuoren alapuolelle Aulangonjärven niemeen. Hiekkapolut kiersivät niemen keskelle raivattua aukiota rantapuistossa. Niemen kärjessä oli huvimaja ja kiviportaat rantaan ja laiturille. Graniittiset portaat Aulangonvuorelta alas rakennettiin vuonna 1907. Portaat johtavat vuoren huipulla sijaitsevan näkötornin luota alas Karhuluolalle, jossa on kuvanveistäjä Rober Stigellin karhuperhettä esittävä patsas.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Aulanko
Tammikuussa 1928 tulipalossa tuhoutuneen Karlbergin päärakennuksen paikalle rakennettiin nopeassa tahdissa klassistinen ja hyvin maisemaan sopiva puinen ravintola-hotelli, joka avattiin jo vuoden 1928 kesäkuussa. Rakennus oli arkkitehti Matti Välikankaan suunnittelema, samoin kuin kuvassa näkyvä vuonna 1933 valmistunut ravintolan laajennusosa, puolipyöreä ruokasali rakennuksen länsipäässä. Kuvassa näkyy myös ravintolan edustapuistoa, jossa on Standertskjöldin ajalta peräisin oleva suihkulähde. Puiston istutukset olivat yksinkertaisemmat kuin everstin aikana, mutta puistoa hoidettiin edelleen huolellisesti. Ruukuissa kasvatettiin kesäisin palmuja, agaveja ja kaktuksia ja nurmikentillä oli runsaita kukkaistutuksia. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Karlbergin kartanon koristeellinen kylpylaitos eli eversti Standertskjöldin aikana rakennettu saunarakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Aulanko - Hotelli
Vuonna 1936 Hämeenlinnan kaupunki myi Aulangon hotellin ympäristöineen Suomen Matkailijayhdistykselle, joka perusti yhdessä Oy Alkoholiliike Ab:n ja Suomen Höyrylaiva Oy:n kanssa Aulanko-osakeyhtiön. Uusi yhtiö rakennutti vuonna 1938 uudenaikaisen suurhotellin, jonka suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Matti Lampén ja Märta Blomstedt. Hotellin moderni, funktionalistinen arkkitehtuuri herätti paljon kiinnostusta, myös ulkomailla. Hotellirakennus ja sen sisustus oli suunniteltu kokonaistaideteokseksi huonekaluja, tekstiileitä ja astioita myöten. Hotellihuoneita uudessa päärakennuksessa oli 56, ja niissä oli yhteensä 83 vuodepaikkaa. Jokaisella huoneella oli oma parveke, josta aukeni kaunis näköala kohti Vanajavettä. Ravintolasaliin mahtui kerralla jopa 760 ruokailijaa, ja ravintolaan liittyi myös laaja ulkoterassi. Hotellin huippukoneistetut keittiötilat ja leipomo edustivat alan uusinta tekniikkaa. Aulanko olikin aikoinaan todellinen loistohotelli, jossa lomailu oli mahdollista vain…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1938
Tekijä:
Heikkinen, A. V.

Aulanko - Joutsenlampi
Aulangon omistaja Hugo Standertskjöld rakennutti 1880-luvun puolivälissä puistometsän soistuneisiin kohtiin kaksi tekolampea, Joutsenlammen ja Metsälammen. Molempien tekolampien rantaan rakennettiin mm. venelaiturit, jotka olivat muodoltaan neliömäisiä aitauksia. Laitureihin oli kiinnitetty veneitä, jotka kuka tahansa puistossa vierailija sai ottaa käyttöön ja lähteä lammelle soutelemaan.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2