lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 401)

Aulangon metsä
Aulangon puistometsän korkein kohta on Aulangonvuori, joka oli aikoinaan osa hämäläisten muinaislinnojen ketjua. Vuoren kolmeen suuntaan jyrkästi viettävät rinteet tekivät siitä helposti puolustettavan suojapaikan. Vuoren laki on n. 150 metriä merenpinnan yläpuolella ja n. 70 metrin korkeudella viereisen Aulangonjärven pinnasta. Aulangonvuori oli tunnettu näköalapaikka jo varhain 1800-luvulla, jolloin kuvernööri Rehbinder teetti sinne ensimmäisen tien 1800-luvun puolivälissä. Aulangon alueen uusi omistaja Hugo Standertskjöld aloitti 1880-luvulla puistotyöt kunnostamalla vuorelle johtavaa tietä ja rakentamalla sinne kaksi paviljonkia maiseman ihailijoille. Näkötorni ja portaat Aulangonvuorelle rakennettiin kuitenkin vasta 1907.
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Aulangon näköalatasanne<br />
Aulangonvuorella näkötornin juurella on Matti Välikankaan suunnittelema näköalatasanne, josta aukeaa maisema kohti Aulangonjärveä. Kaksikerroksinen betoniterassi valmistui vuonna 1934 samalla paikalle, jossa aikaisemmin sijaitsi koristeellinen puusta rakennettu paviljonki. Terassin alatasanteella on taiteilija Lennart Segerstrålen maalama metsästysaiheinen seinämaalaus. Segerstråle suunnitteli myös Aulangon opastekylttejä 1930-luvulla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1934

Aulangon niemi
Lusikkaniemi on yksi Aulangon tunnetuimmista maamerkeistä ja valokuvatuimmista kohteista. Niemi on saanut nimensä lusikkamaisesta muodostaan, joka Aulangonvuorelta alas katsellessa näkyy selvästi. Tässä postikortissa Lusikkaniemestä on käytetty nimeä Aulangon niemi. Myös Hiidenniemi-nimitys tunnetaan varhaisemmilta ajoilta. Mahdollisesti niemessä on esihistoriallisena aikana sijainnut uhripaikka.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Aulangon Niemi
Vuosisadan vaihteessa Suomessa julkaistiin ns. kuutamokortteja vastalauseena ensimmäisen sortokauden (1899–1905) venäläistämispyrkimyksille. Näkymä Aulangonvuorelta Lusikkaniemeä kohti on tässä sovitettu tummemman värityksen ja kuun avulla öiseen tunnelmaan.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Aulangon paviljonki
Karlbergin tilan uuden omistajan Hugo Standertskjöldin ensimmäisiä töitä 1880-luvulla oli uuden tien tekeminen Aulangonvuoren laelle, joka oli jo vanhastaan ollut upean näköalansa vuoksi suosittu retkikohde. Standertskjöld rakennutti vuoren laelle myös kaksi näköalapaviljonkia maiseman ihailijoita varten. Toinen niistä purettiin ilmeisesti jo varhain, mutta kuvan paviljonki säilyi 1930-luvulle asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Aulangon puistoa - Lemmenluola
Aulangon hotellin ja rannan välisellä alueella on jo Hugo Standertskjöldin aikana rakennettu, pohjamuodoltaan nelikulmainen luola. Kivirakennuksen sisällä sanotaan olleen aikanaan saniaisia ja liljoja Venuksen kuvien kera. Katosta riippui punaista valoa antava lamppu. Takaosaan oli sijoitettu sypressejä ja seiniin vettä suihkuttavat jalopeuran päät. Polut Lemmenluolan yläpuolelta kaartuivat alas kohti rantaa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Aulangon puistoa - Ravintola
Karlbergin kartano puistoineen siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen vuonna 1926. Seuraavana vuonna perustettiin Matkailukeskus Karlberg-Aulanko Oy, jolle kaupunki vuokrasi päärakennuksen ja muutamia sivurakennuksia. Vanhaan päärakennukseen avattiin hotelli-ravintola. Karlbergin päärakennus tuhoutui kuitenkin jo seuraavana vuonna tulipalossa. Samalle paikalle rakennettiin uusi, arkkitehti Matti Välikankaan suunnittelema hotelli- ja ravintolarakennus. Aulangon suosio matkailukohteena kasvoi kuitenkin niin, että kymmenen vuotta myöhemmin rakennus oli jo käynyt liian pieneksi. Se purettiin ja pystytettiin uudestaan Tyrvännön Heralaan. Vuonna 1938 valmistui nykyinen funktionalistinen hotellirakennus, jonka arkkitehteina olivat Märta Blomstedt ja Matti Lampén.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1928, viimeistään 1932

Aulangon puistoa
Karlbergin kartanon hyvin hoidetussa edustapuistossa oli veistoksilla koristellun suihkulähteen ympäristössä runsaita kukkaistutuksia. Kesäksi puistoon tuotiin myös mm. ruukuissa kasvavia palmuja ja agaveita. Puiston hoitaminen vaati paljon työtä ja varoja, joten Karlbergin siirryttyä 1920-luvulla kaupungin omistukseen istutukset vähenivät ja yksinkertaistuivat nopeasti ja puiston polkuverkostoakin karsittiin.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Aulangon puistoa
Karlbergin kartanon ja Vanajaveden rannan väliin jäävässä puistossa oli edelleen 1920-luvulla hyvinhoidettuja käytäviä, tasaista ruohikkoa ja upeita kukkaistutuksia. Lämpiminä kesäpäivinä saattoi levähtää mukavilla penkeillä puiden alla suojassa auringolta. Etualan pienten ruukkupuiden taakse jää puiston suihkulähde. Hopeapajut reunustavat Vanajaveden rantaviivaa seurailevaa kävelytietä, ja taustalla näkyy vuonna 1924 valmistunut järven ylittävä rautatiesilta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Aulangon puistoa
Lemmenluolana tunnettu pieni kivinen rakennus sijaitsee hotellin lounaispuolella lähellä Vanajaveden rantaa. Lemmenluola on rakennettu jo eversti Hugo Standertskjöldin aikana, jolloin se oli myös sisustettu patsain ja kasvein. Myös rakennuksen ulkoseinän syvennyksissä oli kreikkalaistyylisiä patsaita. Luolan ulkopuolella kasvoi kuusia. Aikoinaan luolan yläpuolella kasvoi visakoivu, jonka vieressä oli hevosenkengän muotoinen penkki. Luolarakennus on säilynyt nykypäiviin asti. Säilynyt on myös luolan seinällä oleva allas ja sen yläpuolella oleva leijonan päätä esittävä veistos.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2