lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 127)

Undersökning, om Nyland och Tavastehus län 1
Hyödyn ajan väitöskirjoihin kuuluu myös Hans Henric Johnin (k. 1822) vuonna 1789 laatima kirjoitus, joka käsittelee Uudenmaan ja Hämeen läänin taloudellisia oloja. Myös John teki väitöskirjansa professori Pehr Adrian Gaddin johdolla Turun akatemiassa. Hans Henric John oli Harvialan kartanon vuokraajan poika ja viljeli myöhemmin Kirstulan kartanoa Hattulassa kuolemaansa asti. Väitöskirja alkaa Uudenmaan ja Hämeen läänin sijainnin, maaperän ja vesistöjen esittelyllä. John käsittelee myös mm. alueen ilmastoa, metsävaroja ja maanviljelysoloja. Väitöskirja on Uudenmaan ja Hämeen lääniä käsittelevän väitöskirjasarjan ensimmäinen osa. Toisen osan julkaisi Samuel Gabriel Mellenius ja kolmannen Carl Bergman.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1789
Tekijä:
John, Hans Henric

Tutkinnon Aineita
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1817
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Tutkindo Kuolewaisuudesta
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1817
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Terveys- ja sairashoidolliset olot Hämeenlinnan kaupungissa
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Manner selvitys julkaistiin painettuna samana vuonna. Ajankohtaisia asioita kaupungin terveydenhuollossa tuolloin olivat vesijohto- ja viemärityöt sekä kaupunginsairaalan laajennus. Manner esittelee terveyden- ja sairaanhoidon tilanteen historiallista taustaa vasten, esim. väestö- ja kuolleisuustilastoja teoksessa on yli sadan vuoden ajalta. Teoksen liitteenä on terveydenhuoltoon liittyviä virallisia ohjeita, mm. Hämeenlinnan kaupungin terveyshoitosäännöt vuodelta 1903.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1909
Tekijä:
Manner, Viktor

Terveydenhoito-järjestelmä Hattulan kunnalle
"Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollinen Asetus, koskien terveydenhoitoa Suomessa" astui voimaan 1.7.1880. Kaupungeissa oli nimettävä terveydenhoitolautakunta ja vahvistettava terveydenhoitojärjestys. Maaseudulla terveydenhoidon valvonta ja toimeenpano kuului kunnallislautakunnalle. Hämeen läänin kuvernööri vaati 1800-luvun lopulla myös maaseudun kuntia laatimaan ehdotuksen terveydenhoitojärjestykseksi, joka kuvernöörin oli vielä vahvistettava. Hattulan kunnan terveydenhoito-järjestelmän ensimmäisessä luvussa käsitellään yleisen terveydenhuollon valvontaa, joka siis Hattulassakin oli asetuksen mukaisesti kunnallislautakunnan vastuulla. Kunnallislautakunnan avuksi valittiin jokaisesta kyläkunnasta kylän suuruuden mukaan yksi tai useampi tarkastusmies kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tarkastusmiesten tehtävänä oli valvoa käytännössä oman kylänsä terveysoloja, esim. seurata tartuntatautitilannetta omalla alueellaan, ja raportoida toimistaan ja havainnoistaan kunnallislautakunnalle.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1896

Terveydenhoito- ja rakennusohjesääntö Hauhon pitäjälle
Vuonna 1880 annettu terveydenhoitoasetus velvoitti kunnat pitämään silmällä terveyden- ja sairaanhoitoa, terveydenhoidosta annettujen asetusten noudattamista ja myös yleistä puhtaanapitoa. Hauhon pitäjässäkin yleinen terveydenhoito ja sen valvonta oli asetuksen määräysten mukaisesti kunnallislautakunnan asiana. Kunnallislautakunnan asiantuntemus terveysasioissa oli maalaiskunnissa yleensä vähäistä, joten asetus määräsi myös, että terveydenhoitoa koskevia asioita käsiteltäessä oli piiri- tai kunnanlääkärillä ja kirkkoherralla oikeus olla läsnä kunnallislautakunnan kokouksissa. Hauholla kunnallislautakunnan alaisuudessa toimi rakennus- ja terveydenhoitolautakunta, johon valittiin jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten tuli olla ”rakennusjärjestystä ja terveydenhoitoa harrastavia, kokeneita ja ymmärtäväisiä miehiä”. Hauho oli jaettu piireihin, joihin nimettiin ”katsantomies” valvomaan käytännössä terveysoloja omassa piirissään ja raportoimaan mahdollisista ongelmista…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1895

Tervehdyssanoja armollisimmalla luvalla 30 p. Toukokuuta v. 1890 seppelöidyille sadalle seitsemällekymmenelle neljälle filosofian maisterille
Paavo Cajander kirjoitti paljon runoja tilaustyönä erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Vuonna 1890 Cajander sai vakinaisen nimityksen suomen kielen lehtorin virkaan Helsingin yliopistossa. Samana vuonna hän kirjoitti juhlarunon yliopiston maisteripromootioon. Runon lisäksi teos sisältää promovoitavien maistereiden ja riemumaistereiden luettelon. Maistereiden joukossa on myös useita Hämeenlinnan historiasta tuttuja nimiä, mm. kirjailija Theodolinda Hahnssonin poika Hannu Hahnsson ja lehtori Nantti Sainio, jonka murha aiheutti suuren kohun Hämeenlinnassa vuonna 1892.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Cajander, Paavo

Telefooni luettelo Hämeenlinnan kaupungista ja sen ympäristöstä
Vuonna 1902 yli kahdella sadalla hämeenlinnalaisella yksityishenkilöllä, liikkeellä ja virastolla oli puhelin käytössään. Hämeenlinnan puhelinnumeroiden lisäksi luetteloon sisältyvät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Lammin, Leppäkosken, Maatialan, Rengon, Tyrvännön, Toijalan, Tuuloksen, Luopioisten ja Urjalan keskusasemiin liitetyt puhelinnumerot.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1902

Tawastehus slott : en romans från Birger Jarls af Bjelbo tidehwarf
Vapaaherratar Gustafva Sofia Hjärne (1780–1860) oli Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita ja Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherranakin toimineen Gustaf Hjärnen puoliso. Hän julkaisi vuonna 1831 pienen romanttisen runoteoksen Tawastehus slott, jota myytiin Hämeenlinnan suuressa tulipalossa samana vuonna kodittomaksi jääneiden hyväksi. Kansantarinaan pohjautuva runo sijoittuu Birger-jaarlin aikaan ja kertoo jaarlin kauniista sisaresta Hildegardista, joka rakastuu hämäläiseen heimopäällikköön Ruhoon. Rangaistukseksi Hildegard teljetään linnan vankikomeroon, jonne hän menehtyy. Hildegardia pelastamaan rientänyt Ruho haavoittuu taistelussa ja kuolee rakastettunsa vierelle.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1831
Tekijä:
Hjärne, Gustafva Sofia

Syksyn karisteita
Syksyn karisteita sisältää kertomukset Pappilan Hele, Kaunis Kati eli Munkkimuija, Matti jäi, Tiinan jouluaatto, Malli, Imatra, Entinen kappalaisentila ja sen asukkaat, Pikku Erkki ja Joululahjat.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Yrjö-Koskinen, Theodolinda
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2