lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 127)

Terveydenhoito-järjestelmä Hattulan kunnalle
"Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollinen Asetus, koskien terveydenhoitoa Suomessa" astui voimaan 1.7.1880. Kaupungeissa oli nimettävä terveydenhoitolautakunta ja vahvistettava terveydenhoitojärjestys. Maaseudulla terveydenhoidon valvonta ja toimeenpano kuului kunnallislautakunnalle. Hämeen läänin kuvernööri vaati 1800-luvun lopulla myös maaseudun kuntia laatimaan ehdotuksen terveydenhoitojärjestykseksi, joka kuvernöörin oli vielä vahvistettava. Hattulan kunnan terveydenhoito-järjestelmän ensimmäisessä luvussa käsitellään yleisen terveydenhuollon valvontaa, joka siis Hattulassakin oli asetuksen mukaisesti kunnallislautakunnan vastuulla. Kunnallislautakunnan avuksi valittiin jokaisesta kyläkunnasta kylän suuruuden mukaan yksi tai useampi tarkastusmies kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tarkastusmiesten tehtävänä oli valvoa käytännössä oman kylänsä terveysoloja, esim. seurata tartuntatautitilannetta omalla alueellaan, ja raportoida toimistaan ja havainnoistaan kunnallislautakunnalle.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1896

Terveydenhoito- ja rakennusohjesääntö Hauhon pitäjälle
Vuonna 1880 annettu terveydenhoitoasetus velvoitti kunnat pitämään silmällä terveyden- ja sairaanhoitoa, terveydenhoidosta annettujen asetusten noudattamista ja myös yleistä puhtaanapitoa. Hauhon pitäjässäkin yleinen terveydenhoito ja sen valvonta oli asetuksen määräysten mukaisesti kunnallislautakunnan asiana. Kunnallislautakunnan asiantuntemus terveysasioissa oli maalaiskunnissa yleensä vähäistä, joten asetus määräsi myös, että terveydenhoitoa koskevia asioita käsiteltäessä oli piiri- tai kunnanlääkärillä ja kirkkoherralla oikeus olla läsnä kunnallislautakunnan kokouksissa. Hauholla kunnallislautakunnan alaisuudessa toimi rakennus- ja terveydenhoitolautakunta, johon valittiin jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten tuli olla ”rakennusjärjestystä ja terveydenhoitoa harrastavia, kokeneita ja ymmärtäväisiä miehiä”. Hauho oli jaettu piireihin, joihin nimettiin ”katsantomies” valvomaan käytännössä terveysoloja omassa piirissään ja raportoimaan mahdollisista ongelmista…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1895

Selostus Karlbergista
Julkaisussa Hämeenlinnan kaupungin, Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan maalaiskunnan asettama toimikunta kannattaa maatalouskorkeakoulun sijoittamista Karlbergin kartanon alueelle Hämeenlinnaan. Perusteluiden mukaan sijaintia maaseudulla puolsivat vuorovaikutus käytännön maatalouden kanssa ja maanviljelijöitä saatava tunnustus. Toimikunta korosti kartanon olemassa olevan rakennuskannan sopivuutta maatalouskorkeakoulun tarkoituksiin. Hyvinä puolina nähtiin myös Aulangonvuori sekä alueella sijaitsevat suuret puisto- ja istutusalueet. Myös sijaintipaikan hyviä liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudulle kehuttiin. Tällä katsottiin olevan suuri merkitys, sillä alan erikoiskirjastot ja -kokoelmat sijaitsivat siellä. Maatalouskorkeakoulua ei työryhmän suotuisasta arviosta huolimatta koskaan perustettu Karlbergin kartanoon. Sen sijaan eversti Hugo Standertskjöld myi Karlbergin eli Aulangon Hämeenlinnan kaupungille vuonna 1926 ja kehitys kohti matkailukeskusta alkoi.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1926

Juhla-opas Kansallismielisen nuorisoliiton vuosikokoukseen ja kesä-juhlaan 11.–14.VI.1909
Kansallismielinen nuorisoliitto oli Suomalaisen puolueen (vanhasuomalaiset, suomettarelaiset) yhteydessä toiminut nuorisojärjestö. Suomalainen puolue oli yksi Suomen autonomian ajan puolueista ja vuonna 1918 perustetun Kansallisen Kokoomuksen edeltäjä. Kansallismielinen nuorisoliitto järjesti kesällä 1909 vuosikokouksensa ja kesäjuhlansa Hämeenlinnassa. Juhlien opaskirja sisältää juhlaohjelman ja poliittisten kirjoitusten ohella katsauksen Hämeenlinnan historiaan. Oppaassa esitellään myös vierailijoidelle tarjottavia palveluja hintatietietoineen. Kirjasen lopussa on paikallisten liikkeiden ja yritysten mainoksia ja ilmoituksia,
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1909

Hämeenlinnan suomalainen säästöpankki 1910-30/V-1930
Hämeenlinnaan oli perustettu ensimmäinen säästöpankki jo vuonna 1846. Kaupungin suomenmielisten keskuudessa oltiin kuitenkin 1900-luvun alkuvuosina hyvin tyytymättömiä pankin toimintaan ja katsottiin, että etenkin Suomalaisen puolueen jäsenten oli vaikea saada luottoa vanhasta säästöpankista. Joukko suomenmielisiä päätyikin sitten neuvottelemaan uuden säästöpankin perustamisesta kaupunkiin. Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin perustava kokous pidettiin 10.11.1909, ja pankki aloitti toimintansa seuraavan vuoden toukokuussa Nybergin perikunnan talossa torin alareunassa. Perustajajäsenten joukossa olivat mm. tehtailija J. F. Alanko, kustantaja Arvi A. Karisto, lehtori Ernesti Suolahti, kirjapainon omistaja Kusti Laurila ja pastori Verneri Vartia. Vuonna 1914 pankki päätyi Raatihuoneen länsipuolelle Bogdanoffin perikunnan taloon, jonka pankki osti itselleen tontteineen vuonna 1916. Tämän kaksikymmenvuotishistoriikin ilmestyessä oli juuri päästy muuttamaan samalle paikalle valmistuneeseen…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1930

Hämeenlinna tammikuun 19 p:nä 1639-1939 : juhlaviikko kesäkuun 18-25 p:nä 1939
Hämeenlinnan kaupungin perustamisesta tuli kuluneeksi 300 vuotta tammikuussa 1939. Syntymäpäiväjuhlan kunniaksi vietettiin juhlaviikkoa 18.–25. tammikuuta ja kaupungin "nuori polvi" sai juhlan muistona oheisen juhlajulkaisun omakseen. Julkaisu alkaa kuvitteellisella kurkistuksella elämään Hämeenlinnan vanhassa kaupungissa 1600-luvulla. Lisäksi teos sisältää hämäläisrunoilijoiden juhlaa varten kirjoittamia runoja sekä valokuvia 1930-luvun Hämeenlinnasta.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1939

Hämeen heimojuhlat : Hämeenlinnassa 16-17 kesäk. 1934
Hämeen heimoliitto perustettiin vuonna 1924 edistämään Hämeen henkistä ja taloudellista kehitystä lähinnä kotiseutuhengen vaalimisen merkeissä. Liiton ensimmäisiä heimojuhlia vietettiin perustamisen yhteydessä Hämeenlinnassa kesällä 1924. Vuonna 1934 heimoliitto järjesti historiansa neljännet suurjuhlat, jälleen Hämeenlinnassa. Kaksipäiväisten juhlien ohjelmassa oli puheiden ja kokousten ohella mm. näytelmiä, erilaisia musiikkiesityksiä sekä palokunta- ja liikuntanäytöksiä. Hämeenlinnan Toripuistossa paljastettiin juhlien yhteydessä runoilija Paavo Cajanderin muistopatsas.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1934

Hämeenlinnan osote-kalenteri 1931-1932
Hämeenlinnan viides ja viimeinen osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1931, jolloin edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut kahdeksan vuotta. Tässä kalenterissa ei enää luetella kaupungin taloja omistajatietoineen niin kuin kaikissa aikaisemmissa kalentereissa. Henkilöluettelon lisäksi kalenteri sisältää ilmoittajien luettelon sekä luettelot virastoista ja kouluista sekä seuroista ja yhdistyksistä. Esipuheen mukaan henkilöiden osoitteet on poimittu vuoden 1931 henkikirjoista.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1931

Hämeenlinnan osote-kalenteri 1915-1916
Hämeenlinnan kolmas (esipuheen mukaan toinen) osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1915. Edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut tällä kertaa vain kaksi vuotta. Kalenterin alussa on jälleen luettelo kaupungin taloista ja talonomistajista sekä vuokratonteista ja niiden omistajista. Sen jälkeen seuraa varsinainen aakkosellinen osoiteluettelo, joka sisältää n. 3000 osoitetta. Hämeenlinnan liike- ja ammattiluettelon lisäksi luetellaan myös Riihimäen liikkeitä. Lisäksi kalenteri sisältää luettelot valtion, kunnan ja seurakunnan virastoista ja virkamiehistä sekä paikallisista seuroista ja yhdistyksistä. Pika-ajurien ja automobiilien taksat löytyvät osoitekalenterin loppupuolelta. Kauppaliikkeiden, pankkien ja muiden yritysten omat ilmoitukset on sijoitettu teoksen alkuun ja loppuun. Seuraavan kalenterin oli määrä ilmestyä jälleen kahden vuoden päästä, mutta sen ilmestyminen siirtyi vuoteen 1923.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1915

Hämeenlinnan messut 18.6.-25.6.1939
Hämeenlinnan kaupunki vietti vuonna 1939 perustamisensa 300-vuotisjuhlaa. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys järjesti saman vuoden kesäkuussa kahdeksanpäiväiset messut, joilla kaikki paikkakunnan ”huomatuimmat” liikkeet esittelivät palveluitaan ja tuotteitaan. Messujen tarkoitus oli ”antaa Hämeenlinnan elpyvälle käsityö- ja teollisuusliikkeelle uutta virikettä tuotannon kehittämiseen ja laajentamiseen ja ennen kaikkea kiinnittää suuren yleisön huomio paikkakunnan tuottajien kykyyn tarjota tarvitsijoille kunnollista tavaraa”. Messupaikkana toimi edellisenä vuonna valmistunut Keskuskansakoulun rakennus Lukiokadun varrella. Messuluettelo sisältää näytteilleasettajien luettelon lisäksi paljon ilmoituksia sekä laajan katsauksen Hämeenlinnan liike-elämän, teollisuuden ja rakennustoiminnan historiaan kaupungin perustamisesta alkaen. Messujulkaisussa kerrotaan myös ensimmäisistä käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen järjestämistä messuista vuonna 1933.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1939
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2