lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 127)

Hämeenläänin metsästysseura : sen sudenjahdit y. m. toiminta
Hämeenlinnassa perustettiin metsästysseura 24. tammikuuta 1873 nimellä Jaktföreningen i Tavastehus län. Vuonna 1896 vahvistetuissa suomenkielisissä säännöissä seuran nimeksi tuli Hämeenläänin Metsästysseura. Seuran alueen oli tarkoitus kattaa koko lääni, mutta käytännössä toiminta rajoittui Hämeenlinnan seudulle. Toiminnan tavoitteena oli edistää hyödyllisen metsänriistan karttumista muun muassa vahingollisia petoeläimiä hävittämällä. Lehtori A. Th. Böökin kirjoittamassa metsästysseuran 25-vuotishistoriikissa painottuvatkin erityisesti seuran sudenjahdit. Hämeenläänin metsästysseuran jäseniä 1800-luvun puolella olivat myös maankuulu karhunkaataja Eerikki Heinäkangas Hauholta ja yhtä kuuluisa sääksmäkeläinen Kustaa Kokko, joiden muistosanat Böök lausuu teoksen viimeisessä luvussa. Hämeenläänin metsästysseura toimii edelleen ja on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut metsästysseura ja vanhin hämeenlinnalainen edelleen samalla nimellä toimiva yhdistys.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1901
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura v. 1910-1915
Lehtori A. Th. Böök, Hämeenlinnan eläinsuojelusseuran puheenjohtaja, kirjoitti jälleen viisivuotiskatsauksen seuran toimintaan vuonna 1915, jolloin tämä Hämeenlinnan vanhimpiin kuuluva yhdistys vietti 40-vuotisjuhlaansa. Seuran säännöt oli uudistettu vuonna 1914. Tärkein muutos säännöissä oli, että seura saattoi perustaa "haaraosastoja" maaseudulle. Ensimmäinen maaseutuosasto perustettiin naapurikuntaan Hattulaan. Eläinsuojelusseuran järjestämä toukokuinen Sylvia-juhla Kaupunginpuistossa oli kuluneella kaudella kasvattanut suosiotaan, ja juhlaan osallistui vuosittain yli tuhat koululaista Hämeenlinnan kansakouluista ja myös ympäristön maalaiskansakouluista.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Böök, A. Th.

Vanhankansan tapoja ja taikoja ym. sivistyshistoriallisia pikkutietoja Keski-Hämeestä 1800 luvulta
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök esittelee tässä kirjassa Keski-Hämeestä, erityisesti synnyinseudultaan Padasjoelta peräisin olevia vanhoja tapoja ja tarinoita. Ne liittyivät yleensä pyhäpäiviin, mutta myös muihin tapahtumiin ja toimintoihin, kuten häihin, kalastukseen tai metsästykseen. Tapoihin sisältyi usein taikauskoa, sillä toimimalla jollakin erityisellä tavalla uskottiin saavutettavan haluttu asia tai vaihtoehtoisesti estettävän ei-toivottu tapahtuma. Tiettyjen ilmiöiden taas saatettiin katsoa olevan merkki tulevasta. Kirjassa on myös useita lyhyitä kuvauksia historiallisista tapahtumista, kuten Suomen sodasta, keisari Aleksanteri II:n Suomen vierailusta tai Kerpeikkarina tunnetun sarjamurhaaja Juhani Aataminpojan veriteoista ja tuomitsemisesta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Böök, A. Th.

Valikoima runoelmia
Paavo Cajanderin elinaikana hänen runojaan julkaistiin lähes pelkästään erilaisissa kokoomajulkaisuissa, kuten Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa. Vuonna 1898 ilmestyi kuitenkin Kansanvalistusseuran kustannuksella pieni kirjanen, johon oli koottu parikymmentä aiemmin muualla julkaistua runoa. Kokoelman aloittaa Cajanderin tunnetuin runo Isänmaalle, joka on paremmin tunnettu nimellä Maljanesitys isänmaalle (Yks voima sydämehen kätketty on...). Cajanderin koko runotuotanto koottiin kirjaksi runoilijan kuoleman jälkeen.
Avainsanat:
Julkaisuaika:
1898
Tekijä:
Cajander, Paavo

Tervehdyssanoja armollisimmalla luvalla 30 p. Toukokuuta v. 1890 seppelöidyille sadalle seitsemällekymmenelle neljälle filosofian maisterille
Paavo Cajander kirjoitti paljon runoja tilaustyönä erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Vuonna 1890 Cajander sai vakinaisen nimityksen suomen kielen lehtorin virkaan Helsingin yliopistossa. Samana vuonna hän kirjoitti juhlarunon yliopiston maisteripromootioon. Runon lisäksi teos sisältää promovoitavien maistereiden ja riemumaistereiden luettelon. Maistereiden joukossa on myös useita Hämeenlinnan historiasta tuttuja nimiä, mm. kirjailija Theodolinda Hahnssonin poika Hannu Hahnsson ja lehtori Nantti Sainio, jonka murha aiheutti suuren kohun Hämeenlinnassa vuonna 1892.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Cajander, Paavo

Runoelmia 1/2
A. V. Koskimies kokosi ja toimitti painosta Paavo Cajanderin koko runotuotannon runoilijan kuoleman jälkeen vuonna 1914. Runoelmia-nimellä julkaistu teos sisältää myös Cajanderin käännöksiä mm. J. L. Runebergin, Z. Topeliuksen ja monien ulkomaalaistenkin runoilijoiden tuotannosta. Teoksen aloittaa A. V. Koskimiehen kirjoittama lyhyt Cajanderin elämäkerta.
Avainsanat:
, , , ,
Tekijä:
Cajander, Paavo

Några upplysningar om Hauho härad år 1571
Ruotsin valtakunnassa perittiin sotien takia ylimääräisiä veroja. Suurimpia näistä olivat ns. Elfsborgin lunnaat, jotka perittiin veroina vuonna 1571, kun Ruotsin valtio joutui lunastamaan Elfsborgin linnan sen vallanneilta tanskalaisilta. Lunnaat kerättiin myös Suomessa vuoden 1571 elokuussa papiston ja nimismiesten tekemien omaisuusluetteloiden perusteella. Omaisuudeksi laskettiin hopea, messinki, tina ja kupari painon mukaan sekä karjasta hevoset, lehmät, härät, lampaat, vuohet, siat ja mullikat. Veron määrä oli kymmenen prosenttia omaisuuden arvosta. Hauhon kihlakuntaan (härad) kuuluivat 1570-luvun alussa Hauhon lisäksi myös Lammi ja Tuulos. C. A. Collinin pienessä julkaisussa tarkastellaan varallisuuden määrää näiden kolmen pitäjän eri kylissä vuonna 1571 näiden ns. hopeaveroluetteloiden pohjalta.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1881
Tekijä:
Collin, C. A.

Suomenmaan kansanpukuja I.  Hämeenmaa
Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin kansanelämää sekä tapakulttuuria Hämeessä 1800-luvulla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1867
Tekijä:
Ekman, R. W.

Rengon seurakunnan hautakirjoitukset ja muistomerkit
Kustaa Viljami Elovaara toimi Rengon seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1929–1946. Hän laati vuonna 1931 numerojärjestyksessä etenevän luettelon seurakuntansa hautausmaan muistomerkeistä ja niissä olevista muistolauseista. "Kunnioitus menneitä polvia kohtaan, hellien verisiteiden vaaliminen ja kalmistojen synnyttämä hartaudellinen hiljentyminen" innoittivat kirkkoherraa luettelon laatimisessa. Kaikki numeroidut hautapaikat on julkaisussa käyty läpi nimettömistä puuristeistä pitäjän merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Kirjassa on myös joitakin kuvia ja lopussa vielä aakkosellinen nimihakemisto. Varsinkin 1800-luvulla, mutta joskus vielä 1900-luvun alkupuolellakin hautakiveen tai ristiin oli tapana kirjoittaa lyhyt muistolause. Liikuttavimpia näistä ovat pienten lasten hautakirjoitukset, kuten tämä puolivuotiaana kuolleen Anni-tytön rautapeltiseen muistomerkkiin kaiverrettu teksti: "Nyt ompi Anni poissa hän muutti Taivaaseen, siel ilon asunnoissa on Anni pienoinen."
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1931
Tekijä:
Elovaara, K. V.

Hämeenlinnan kaupungin sairashuone 1886–1895
Hämeenlinnan kaupungin sairashuoneen kymmenvuotishistoriikin laati lääketieteen ja kirurgian tohtori Louis Gratschoff, joka toimi sairashuoneen lääkärinä vuosina 1891–1897. Kaupungin sairaalarakennus sijaitsi Koulukadulla ja sisälsi seitsemän potilashuonetta. Alun perin Hämeenlinnan kuumelasarettina aloittanut sairashuone muuttui kuvatun jakson aikana enemmän yleisen sairaalan suuntaan, ja sen nimikin muuttui Hämeenlinnan kaupungin sairashuoneeksi. Historiikin tilasto-osa sisältää tiedot sairashuoneella hoidetuista potilaista ja heidän "ulkonaisista ja sisällisistä taudeistaan". Lisäksi Gratschoff esittelee tilastoja mm. sairashuoneen tuloista ja menoista ja suoritetuista leikkauksista sekä luettelee sairaalan haavurikalustoon kuuluvat instrumentit.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1896
Tekijä:
Gratschoff, Louis
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2