lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 127)

Om skolväsendets utveckling i Tavastehus
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun vuosikertomuksen yhteydessä keväällä 1922. Idestam aloittaa esitelmänsä 1600-luvulla perustetuista Hämeenlinnan pedagogiosta ja triviaalikoulusta ja tarkastelee lyhyesti myös kaikkia 1700- ja 1800-luvuilla kaupungissa toimineita kouluja. Pääosa esitelmästä käsittelee kuitenkin ruotsalaisen yhteiskoulun perustamisvaiheita ja koulun kahtakymmentä ensimmäistä toimintavuotta. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Svenska samskolan i Tavastehus lakkautettiin vuonna 1928.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Idestam, Leonard

Syksyn karisteita
Syksyn karisteita sisältää kertomukset Pappilan Hele, Kaunis Kati eli Munkkimuija, Matti jäi, Tiinan jouluaatto, Malli, Imatra, Entinen kappalaisentila ja sen asukkaat, Pikku Erkki ja Joululahjat.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Yrjö-Koskinen, Theodolinda

Oeconomisk beskrifning öfwer Kulsiala församling
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta käytännöllisiin talouskysymyksiin. Palanderin väitöskirja käsitteli väittelijän kotiseurakunnan Kulsialan eli Tyrvännön taloudellisia oloja. Palander aloittaa tekstinsä kiitoksilla ja kiittää erityisesti Lahdentaan kartanon omistajaa sotaneuvos Otto Ernst Boijea, jonka toimeenpanemia uudistuksia maanviljelyn, puutarhaviljelyn ja karjatalouden alalla hän myös innokkaasti esittelee. Palander kuvaa Tyrvännön luonnonoloja ja maatalouden tilaa mm. luettelemalla Vanajavedestä saatavat kalat, seudun puulajit, viljalajit ja muut viljelykasvit. Hän tekee myös käytännön ehdotuksia olojen parantamiseksi. Väitöskirja on ilmestynyt myös suomenkielisenä käännöksenä vuonna 1975.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1767
Tekijä:
Palander, Lars

Undersökning, om Nyland och Tavastehus län 1
Hyödyn ajan väitöskirjoihin kuuluu myös Hans Henric Johnin (k. 1822) vuonna 1789 laatima kirjoitus, joka käsittelee Uudenmaan ja Hämeen läänin taloudellisia oloja. Myös John teki väitöskirjansa professori Pehr Adrian Gaddin johdolla Turun akatemiassa. Hans Henric John oli Harvialan kartanon vuokraajan poika ja viljeli myöhemmin Kirstulan kartanoa Hattulassa kuolemaansa asti. Väitöskirja alkaa Uudenmaan ja Hämeen läänin sijainnin, maaperän ja vesistöjen esittelyllä. John käsittelee myös mm. alueen ilmastoa, metsävaroja ja maanviljelysoloja. Väitöskirja on Uudenmaan ja Hämeen lääniä käsittelevän väitöskirjasarjan ensimmäinen osa. Toisen osan julkaisi Samuel Gabriel Mellenius ja kolmannen Carl Bergman.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1789
Tekijä:
John, Hans Henric

Valikoima runoelmia
Paavo Cajanderin elinaikana hänen runojaan julkaistiin lähes pelkästään erilaisissa kokoomajulkaisuissa, kuten Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa. Vuonna 1898 ilmestyi kuitenkin Kansanvalistusseuran kustannuksella pieni kirjanen, johon oli koottu parikymmentä aiemmin muualla julkaistua runoa. Kokoelman aloittaa Cajanderin tunnetuin runo Isänmaalle, joka on paremmin tunnettu nimellä Maljanesitys isänmaalle (Yks voima sydämehen kätketty on...). Cajanderin koko runotuotanto koottiin kirjaksi runoilijan kuoleman jälkeen.
Avainsanat:
Julkaisuaika:
1898
Tekijä:
Cajander, Paavo

Pikku kertoelmia
Pikku kertoelmia ilmestyi vuonna 1878 J. A. Hahnssonin kustantamana. Se sisältää alkuperäiset kertomukset Pitkänniemen synty ja Rikas köyhänäkin, mukaelmat Katri, Tekla ja Kalastaja-Lassi sekä suomennoksen Onnen kukkaset. Kertomus Pitkänniemen synnystä perustuu Hämeenlinnan seudulta peräisin olevaan kansantarinaan. Tarina kertoo Katumajärven Pitkäniemen synnystä kahden mahtavan hämäläisen, Aimon ja Kammon, välisen taistelun tuloksena.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1878
Tekijä:
Hahnsson, Theodolinda

Tawastehus slott : en romans från Birger Jarls af Bjelbo tidehwarf
Vapaaherratar Gustafva Sofia Hjärne (1780–1860) oli Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita ja Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherranakin toimineen Gustaf Hjärnen puoliso. Hän julkaisi vuonna 1831 pienen romanttisen runoteoksen Tawastehus slott, jota myytiin Hämeenlinnan suuressa tulipalossa samana vuonna kodittomaksi jääneiden hyväksi. Kansantarinaan pohjautuva runo sijoittuu Birger-jaarlin aikaan ja kertoo jaarlin kauniista sisaresta Hildegardista, joka rakastuu hämäläiseen heimopäällikköön Ruhoon. Rangaistukseksi Hildegard teljetään linnan vankikomeroon, jonne hän menehtyy. Hildegardia pelastamaan rientänyt Ruho haavoittuu taistelussa ja kuolee rakastettunsa vierelle.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1831
Tekijä:
Hjärne, Gustafva Sofia

Tervehdyssanoja armollisimmalla luvalla 30 p. Toukokuuta v. 1890 seppelöidyille sadalle seitsemällekymmenelle neljälle filosofian maisterille
Paavo Cajander kirjoitti paljon runoja tilaustyönä erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Vuonna 1890 Cajander sai vakinaisen nimityksen suomen kielen lehtorin virkaan Helsingin yliopistossa. Samana vuonna hän kirjoitti juhlarunon yliopiston maisteripromootioon. Runon lisäksi teos sisältää promovoitavien maistereiden ja riemumaistereiden luettelon. Maistereiden joukossa on myös useita Hämeenlinnan historiasta tuttuja nimiä, mm. kirjailija Theodolinda Hahnssonin poika Hannu Hahnsson ja lehtori Nantti Sainio, jonka murha aiheutti suuren kohun Hämeenlinnassa vuonna 1892.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Cajander, Paavo

Hämeenlinna, Aulanko
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimittama matkaopas 1930-luvun lopulta esittelee kaupungin historiaa ja nähtävyyksiä runsaan kuvituksen kera. Arkkitehtuuri ja merkittävät rakennukset ovat erityisesti esillä. Aulanko oli 1930-luvulla merkittävä matkailukohde, joten se saa paljon huomiota myös matkaoppaassa. "Missä muualla voi matkustaja yhdellä kertaa nähdä niin vaihtelevaa ja runsasta luonnonkauneutta kuin Aulangolla?" kysyy kirjoittaja. Aulangon suosiota lisäsi vielä entisestään vuonna 1938 valmistunut uusi suurhotelli, jota oppaassa kehutaan Suomen komeimmaksi hotellirakennukseksi. Matkaopas käväisee myös Hattulan Pyhän ristin kirkolla ja Parolan leijonan luona sekä luettelee alueen muinaislinnat. Matkailijaa varten on suunniteltu valmiita retkeilyreittejä jalan, polkupyörällä tai autolla kuljettaviksi. Kaupunginhotelli, Lotta-kahvila, Skogsterin tavaratalo ja muutamat muutkin paikalliset yritykset ovat saaneet vielä mainostilaa oppaan lopusta. Matkaoppaaseen…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1939
Tekijä:
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osasto

Itämaalaisia haaveiluja
Kääntäjänä ja kielinerona paremmin tunnetun hämeenlinnalaisen Valfrid Hedmanin ainoa painettu runokokoelma ilmestyi vuonna 1906. Kokoelma sisältää Hedmanin omien itämaalaishenkisten runojen lisäksi muutamia käännöksiä mm. espanjan-, italian- ja turkinkielisistä runoista.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Hedman, Valfrid
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2