Selaa aineistoja (yhteensä 58)

Sargrenin talo
Entisen Kariston talon vieressä, Raatihuoneenkadun alkupäässä on lehtori J. E. Sargrenin rakennuttama asuintalo. Lehtori Sargren oli merkittävä henkilö Hämeenlinnassa sekä koulutoimen että kunnalliselämän piirissä. Rakennus oli jo valmistuttuaan "vanhahtava"; se edusti 1800-luvun lopun klassismia. Voimakkaasti ulospäin työntyvä keskiuloke jakoi julkisivun kahteen osaan. Kummallakin sivulla oli kolme symmetrisesti sijoitettua ikkunaa. Vesilistan yläpuolella kiersi rapattujen kasettien nauha. Rungon vasemmalla sivulla oli pieni siipi sisäänkäynteineen. Oikealle puolelle oli piirretty koristeellinen portti. Sargrenit muuttivat pois Hämeenlinnasta vuonna 1905, ja rakennus siirtyi tämän jälkeen pääasiassa liike-elämän käyttöön. Kauppias Karl Nieminen piti siinä vaatetusliikettä vuoteen 1918 asti. Hänen aikanaan itäpäätyyn lisättiin kellarihuoneisto. Niemisen jälkeen talon omisti kauppias Johan Helenius. Vuonna 1925 rakennusta jatkettiin elokuvateatterisiivellä G. W. Nybergin piirustusten…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Helenius, August

Sähkökeskusasema
Kauppaneuvos Bogdanoff ehdotti hämeenlinnalaisille sähkölaitoksen perustamista jo vuonna 1887, mutta kaupunkilaiset eivät vielä innostuneet asiasta. Kymmenen vuotta myöhemmin kansalaiskokous jo vaati valtuustoa vihdoin toimimaan. (Naapurikaupunki Tampereella sähköisiä katuvaloja oli saatu ihailla jo vuodesta 1889.) Toukokuussa 1899 "sähköhuonetta" alettiin lopulta rakentaa raatihuoneen tontille ja saman vuoden lokakuussa ensimmäiset sähkövalot jo syttyivät kaupungissa. Sähködynamo sai käyttövoimansa höyryturbiinista, joka oli tuotu Ruotsista. Höyrypannu oli tilattu Englannista. Laitos kehitti aluksi virtaa vain katuvalaistukseen.
Kun kaupunkilaiset vaativat sähköä myös sisävalaistukseen, vanha sähkölaitos vuokrattiin 1908 Sähkö-Osakeyhtiö AEG:lle ja laitokseen hankittiin uudet tehokkaammat laitteet. Laitos lunastettiin kuitenkin kaupungille takaisin 1918, kun sähköntuotossa oli edelleen ongelmia. Kun teollisuus alkoi sähköistyä, Hämeenlinna liittyi 1921 Hämeen Sähkö-Osakeyhtiöön.…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1899
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Saaristen koulu
Saaristen koulu eli Vanha koulu on ensimmäinen kaupungin itse rakennuttama talo ja Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Kaupungin kansakoulu oli tähän asti toiminut vuokratiloissa. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880. Kansakoulua varten varattiin tontti n:o 122 Saaristenkadun varrelta ja samalla ostettiin viereinen, seppä Lindströmille kuulunut tontti nro 123. Tontin ja rakentamisen rahoittajana oli osaksi Anniskeluosakeyhtiö. Koulujen rakentamisesta oli säädetty vuoden 1866 kansakouluasetuksessa. Kaikki 1880-luvulla syntyneet kansakoulutalot olivatkin sitten suuria puurakennuksia, joiden pohjakaava perustui sivukäytäväjärjestelmään ja julkisivut olivat nikkarityylisiä. Hämeenlinnan kansakoulutalo, yksikerroksinen puutalo, jossa oli 9 luokkahuonetta valmistui 1881. Rakennusmestarina oli H. Wathin. "Uljaimpia rakennuksia koko kaupungissa" hehkutti Hämäläinen-lehti. Vuonna 1882 koulun tontille valmistui myös tiilinen ulkohuonerakennus, jossa olivat halkovaja ja…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1881
Tekijä:
Caween, Alfred

Rytkosen_kirjakauppa.pdf
Kirjakauppias Enok Rytkönen (1874–1960) rakennutti vuonna 1910 torin laidalle lääninhallituksen ja Kaupunginhotellin väliin kolmikerroksisen klassistisen kivitalon. Rakennuksen piirsi hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren, joka suunnitteli myös viereisen Toripuiston paviljonkirakennukset. Rytkösen kirjakauppa oli uuden talon katutasossa, ja kahdessa ylemmässä kerroksessa oli Kaupunginhotellin huoneita. Kaupunginhotellin käytössä oli myös viereinen, vuonna 1832 rakennettu empirerakennus, josta osa oli purettu kirjakaupan tieltä. Lindgrenin piirustus sisältää myös julkisivumuutoksia tähän empiretaloon. Tontin rakennukset purettiin 1960-luvun alussa, ja paikalle rakennettiin vakuutusyhtiö Pohjolan moderni liiketalo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910
Tekijä:
Lindgren, Armas

Rengon kunnalliskoti
Vuoden 1923 alusta voimaan tullut uusi köyhäinhoitolaki uudisti merkittävästi kuntien köyhäinhoitoa. Uusi laki velvoitti mm. rakentamaan kunnalliskoteja. Rengossa kunnalliskotia hankittiin ensi alkuun yhdessä naapurikuntien kanssa, mutta päädyttiin lopulta kuitenkin oman laitoksen rakentamisen kannalle. Kunnalliskodin tontti ostettiin vuonna 1925, ja kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kunnalliskodin piirustukset alkuvuodesta 1927. Rakennusurakka annettiin Kalle Ihamäelle, ja vielä kesken rakentamisen taloon päätettiin mm. asentaa keskuslämmitys. Rakennus valmistui syksyllä 1929. Loppuvuosi kului kunnalliskodin kalustamiseen: hankittiin mm. rautaiset sängyt, mutta pöydät ja tuolit teetettiin oman kylän puusepillä, "sillä toivottiin ne tulevan vahvemmat kuin tehtaassa tehdyt". Vihkiäisiä päästiin viettämään 26. tammikuuta 1930, ja kunnalliskodin ensimmäisenä johtajattarena aloitti peräti yhdentoista hakijan joukosta valituksi tullut Hilma Viinanen. Päärakennuksessa tehtiin vuonna 1938…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1938
Tekijä:
Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennustoimisto

Raatihuone, julkisivu
Hämeenlinnan raatihuone rakennettiin vuosina 1885–1887. Arkkitehtina oli Alfred Caween, jonka näkemyksiin oli vaikuttanut opintomatka Ranskaan ja Italiaan vuonna 1876. Raatihuoneesta tuli kookas kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen kivirakennus, jonka alimman kerroksen julkisivu vuorattiin rustikaharkotuksella. Yläkerros rapattiin sileäksi. Julkisivun jakaa vaakatasossa kahteen osaan kerrosnauha ja takorautainen parveke. Sisätiloissa juhlasalin sekä aula- ja porrastilojen maalaus ja muu koristelu on rikasta ja värikästä. Raatihuoneessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari, huutokauppasali, pormestarin ja kaupunginviskaalin huoneet sekä poliisikamari ja kaupungin vankila. Pian talon valmistumisen jälkeen juhlasalista tuli kaupungin kulttuurielämän keskipiste. Kun kirkon korjaustyöt vuonna 1892 alkoivat, Raatihuoneen juhlasali oli myös seurakunnan tilaisuuksien pitopaikka. Talon suojissa pidettiin myyjäisiä, arpajaisia ja…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1884
Tekijä:
Caween, Alfred

Palokunnantalo, julkisivu
Hämeenlinnan vapaapalokunta perustettiin vuonna 1873. Tuolloin neljäkymmentä kaupunkilaista halusi perustaa vapaaehtoisen "palosammutus- ja korjausjoukkion" avuksi yleiselle palokunnalle. Palokaluston hankkimiseksi kerättiin rahaa mm. järjestämällä iltahuveja, arpajaisia ja keräyksiä. Uuden palokunnan ensimmäinen sammutuskohde oli syyskuussa 1873 Hämeensaaressa. Palokunnantalon rakennusrahastoon oli vuonna 1892 saatu kerättyä huveilla ja lahjoituksilla 8360 markkaa. Rakennuspaikaksi saatiin kaupungin omistaman Raatihuoneen tontin rannanpuoleinen osa. Paikkaa ei pidetty hyvänä, koska rinne oli jyrkkä; rakentaminen tulisi kalliiksi. Talo rakennettiin kuitenkin tälle paikalle vuosina 1892–1893. Rikkaasti jäsennellyn talon ensimmäinen kerros on tiilinen. Alakerrassa sijaitsivat ajoneuvo- ja kalustovajat sekä miehistön oleskelutilat. Hirrestä rakennettuun yläkertaan tulivat juhlasali ja muut vastaavat tilat. Keskellä sijaitseva juhlasaliosa on sivuja korkeampi. Sisäpihan puolella on…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1892
Tekijä:
Caween, Alfred

Palanderin talo (Lukiokatu 4)
Nykyään Palanderin talona tunnetun rakennuksen rakennutti vuonna 1861 tarkka-ampujapataljoonan kapteeni Anselm Grahn. Grahn muutti pian kuitenkin perheineen pois Hämeenlinnasta ja myi talon vuonna 1873 lehtori Magnus Gaddille, jonka aikana rakennuksen julkisivut vuorattiin uusrenessanssityyliin ja maalattiin öljymaalilla. Myös pärekatto korvattiin asfalttihuovalla. Rakennuspiirustukset vuodelta 1875 liittyvät juuri tähän muutostyöhön. Lehtori Gadd rakennutti myös koristeellisen portin ja uuden aidan tontin ympärille. Lehtori E. W. Palanderin aikana talossa toimi myös Hämeen Sanomien kirjapaino ja konttori vuosina 1884–1890. Palanderit muuttivat Helsinkiin vuonna 1904, ja talon seuraava omistaja oli piirilääkäri Karl Johan von Fieandt, jonka perhettä asui talossa aina vuoteen 1968 asti. Osa talosta oli 1920-luvulta lähtien ensin Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin, myöhemmin Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunnan omistuksessa. Piharakennukset ovat suojeluskuntapiirin ajalta 1920- ja…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1875

Pakkahuone
Pakkahuoneet olivat varastotiloja, joissa tullattavat tavarat odottivat tarkastamista ja tullimaksun määräämistä. Tullimaksun maksamisen jälkeen lasti purettiin ja siirrettiin pakkahuoneeseen jälkitarkastusta varten. Tämän pakkahuoneen rakentamisesta Hämeenlinnaan ei ole varmaa tietoa. Jos se on rakennettu, se on sijainnut mahdollisesti rautatieasemalla. Kuvassa on teksti: "Fasad mot station." Kuvassa on leima: Arkitektbyrå, Alexandersgatan 24, Helsingfors.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1889
Tekijä:
Lindberg, K. L.

Nikolai Homilkan talo
Entisen sotilaan Nikolai Homilkan jälkikäteen tehdyssä rakennusluvan anomuksessa on kauniisti laveerattu piirustus yksinkertaisesta satulakattoisesta mökistä. Pieneen kaksikamariseen taloon liittyi lähes seinään kiinni rakennettu sivurakennus, jossa oli kamari ja taloustiloja. Talo oli vuoraamaton hirsirakennus ja vailla koristeellisia yksityiskohtia. Homilkan talo sijaitsi tontilla numero 172, joka laskettiin 1860-luvulla kuuluvaksi Myllymäen kaupunginosaan. Nykyisin tontti olisi Kaurialan puolella, suunnilleen Lukiokadun ja Armas Launiksen kadun risteyksessä. Vuokratonttien rakennukset olivat keskikaupungin rakennuksia vaatimattomampia. Kaupungin vuokratonttialueiden Myllymäen, Linnanniemen ja 1910-luvulta lähtien rakennetun Sairion rakennuskanta muodostui paljolti samanlaiseksi. Kaupungin rakennusjärjestykset eivät pitäneet vuokratonteilla. Valtuusto hyväksyi siksi 1899 rahatoimikamarin ja terveyslautakunnan ehdotuksen, että rakennukset oli vuokratonteilla sijoitettava kadun…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1861
Tekijä:
Degenaer, P. E.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2