Selaa aineistoja (yhteensä 9)

Kertomus Aulangon ritarista julkaistiin jatkokertomuksena Hämäläinen-sanomalehdessä vuonna 1863. Kertomus perustuu ilmeisesti paikkakunnalla tunnettuun kansantarinaan. Tapahtumat sijoittuvat 1400-luvun lopulle, jolloin venäläiset ryöstivät Hämettä. Ritari Iivari Klaunpoika ja Maunu Kalpanen ovat rakastuneet samaan Elina-neitoon Katumaanjärven rannalta. Ritari yrittää petoksella päästä eroon kilpakosijastaan, mutta joutuu yhdessä Elinan kanssa venääläisten vangiksi. Mäskälän Matin avulla Maunu pelastaa Elinan vankeudesta ja petollinen ritari syöstään Aulanginvuorelta alas. Kertomus on digitoituna Wikiaineistossa.

"Maakirjakartat ja niitä seuranneet verollepanokartat tarjoavat korvaamattoman apuneuvon kurkistaa kyläyhteisöön ja maankäyttöön aikana, jolloin isojako ei vielä ollut ehtinyt hajottaa kyläyhteisöä ja kyläraitin varteen rakennettuja taloja erilleen. Kartoista nähdään, missä käytettiin sarkajakoa, missä yleisintä oli peltojen lohkojako tai muunlainen nautinta, ja mikä oli kasken merkitys alkavalle uudistilalle. Talojen omistusten lisäksi kartoista selviää myös alueen tiestö ja vesiyhteydet." (Heikki Rantatupa: Johdanto - Maakirjakartat ja verollepanomittaukset 1600- ja 1700-luvulla.) Haku toimii esim. pitäjän tai kylän nimellä.

Suomen ensimmäinen henkilöliikenteelle tarkoitettu ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Yleisradion Elävän arkiston dramatisoitu lyhytfilmi rautateiden alkuvaiheista Suomessa.

Filmivälähdyksiä Aulangolta (mykkä) 13.01.1949, kesto 2.51 min. Oy Filmiseppo. Aulanko astuu kansainvälisen matkailun eturiviin. Radioselostus 24.01.1939, kesto: 21.43. Toimittaja: Alexis af Enehjelm, haastateltavat: Anna-Liisa Kurikka, Kyösti Haataja, Johannes Haataja.

Tyrväntö-seuran verkkosivuilla on julkaistu suurin osa Valvatti Vaulon Tyrvännön historiaa käsittelevästä teoksesta Tyrvännön vaiheita. Teos ilmestyi painettuna Kariston kustantamana vuonna 1968.

Suomennos Lars Palanderin vuonna 1767 ilmestyneestä ruotsinkielisestä väitöskirjasta Oeconomisk beskrifning öfwer Kulsiala församling on julkaistu Tyrväntö-seuran verkkosivuilla. Seura on julkaissut Heikki Eskelisen tekemän suomennoksen myös painettuna vuonna 1975.

Hanna Karti selvittelee pro gradu -tutkielmassaan Hämeen linnan palkollisten ja käsityöläisten määrän muutosta Ruotsin ja Venäjän välisen sodan aikana 1500-luvun loppupuolella. Tampereen yliopiston tutkielmatietokanta.