lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 705)

Aulangon järvi
Näkymä Aulangonvuoren rinteeltä kohti Aulangonjärveä on 1800-luvun lopulta, jolloin näkötornia ja vuorelta alas vieviä kiviportaita ei vielä ollut rakennettu. Postikorttikuvassa näkyy hyvin Aulangonjärven rantapuisto, joka oli eversti Standertskjöldin aikana puistomaisena hoidettua aluetta. Aulangonjärveen työntyvälle niemelle oli raivattu aukio, jonka keskellä oli soikionmuotoinen hiekkakenttä. Hiekkapolut kiersivät aukiota, ja niiden ympärille oli kylvetty nurmikko ja istutettu puita. Luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu avarampien näkymien saavuttamiseksi.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Aulangon järvi
Aulangonjärven rantapuisto oli 1900-luvun alussa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan laskeutuvat portaat. Ylemmällä terassilla oli mahdollisesti vielä toinenkin huvimaja.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Aulangon joutsenet
Ensimmäiset tiedot Aulangon joutsenista ovat vuodelta 1900, jolloin Arno Hohenthal myi kaksi joutsenta Karlbergiin. Tiedetään kuitenkin, että jo tätä ennen Joutsenlammella oli ollut ainakin australialaisia mustia joutsenia ja sorsia. Vuonna 1912 Joutsenlammella eleli neljä joutsenta. Vuodelta 1939 taas on tieto, että lammella oli edelleen kyhmyjoutsenten ohella myös mustia joutsenia, jotka olivat onnistuneet Aulangolla lisääntymäänkin. Viimeksi mustia joutsenia on nähty Joutsenlammella 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Aulangon Joutsenlampi
Joutsenlammen rakentaminen oli yksi varhaisimpia puistotöitä eversti Standertskjöldin Aulangolla. Lampi kaivettiin soistuneeseen notkoon keskelle metsää vuonna 1885. Rannat rajattiin kivireunuksella ja keskelle lampea rakennettiin pieni tekosaari. Lammen eteläpäähän tuli kanava-allas ja pohjoispäähän kanava, josta vesi pääsi laskemaan pois lammesta. Kanavien yli rakennettiin puiset sillat, jotka maalattiin valkoisiksi. Polut kiersivät lammen rantoja, ja rannoille istutettiin jalopuita. Pohjoisrannalle rakennettiin huvimaja, ja joutsenetkin saivat oman huvimajansa tekosaarelle. Vuonna 1886 rakennettiin vielä Metsälampi Joutsenlammen ja Aulangonvuoren väliselle alueelle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Aulangon kiviportaat
Aulangonvuoren näkötorni ja graniittiset kiviportaat vuoren huipulta alas Karhuluolalle valmistuivat vuonna 1907. Askelmia jyrkkään rinteeseen rakennetussa portaikossa on yhteensä 322, joten pieni levähdystasanne kivisine penkkeineen ja pöytineen oli myös tarpeen.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg

Aulangon metsä
Aulangon puistometsän korkein kohta on Aulangonvuori, joka oli aikoinaan osa hämäläisten muinaislinnojen ketjua. Vuoren kolmeen suuntaan jyrkästi viettävät rinteet tekivät siitä helposti puolustettavan suojapaikan. Vuoren laki on n. 150 metriä merenpinnan yläpuolella ja n. 70 metrin korkeudella viereisen Aulangonjärven pinnasta. Aulangonvuori oli tunnettu näköalapaikka jo varhain 1800-luvulla, jolloin kuvernööri Rehbinder teetti sinne ensimmäisen tien 1800-luvun puolivälissä. Aulangon alueen uusi omistaja Hugo Standertskjöld aloitti 1880-luvulla puistotyöt kunnostamalla vuorelle johtavaa tietä ja rakentamalla sinne kaksi paviljonkia maiseman ihailijoille. Näkötorni ja portaat Aulangonvuorelle rakennettiin kuitenkin vasta 1907.
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Aulangon näköalatasanne<br />
Aulangonvuorella näkötornin juurella on Matti Välikankaan suunnittelema näköalatasanne, josta aukeaa maisema kohti Aulangonjärveä. Kaksikerroksinen betoniterassi valmistui vuonna 1934 samalla paikalle, jossa aikaisemmin sijaitsi koristeellinen puusta rakennettu paviljonki. Terassin alatasanteella on taiteilija Lennart Segerstrålen maalama metsästysaiheinen seinämaalaus. Segerstråle suunnitteli myös Aulangon opastekylttejä 1930-luvulla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1934

Aulangon niemi
Lusikkaniemi on yksi Aulangon tunnetuimmista maamerkeistä ja valokuvatuimmista kohteista. Niemi on saanut nimensä lusikkamaisesta muodostaan, joka Aulangonvuorelta alas katsellessa näkyy selvästi. Tässä postikortissa Lusikkaniemestä on käytetty nimeä Aulangon niemi. Myös Hiidenniemi-nimitys tunnetaan varhaisemmilta ajoilta. Mahdollisesti niemessä on esihistoriallisena aikana sijainnut uhripaikka.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Aulangon Niemi
Vuosisadan vaihteessa Suomessa julkaistiin ns. kuutamokortteja vastalauseena ensimmäisen sortokauden (1899–1905) venäläistämispyrkimyksille. Näkymä Aulangonvuorelta Lusikkaniemeä kohti on tässä sovitettu tummemman värityksen ja kuun avulla öiseen tunnelmaan.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Aulangon paviljonki
Karlbergin tilan uuden omistajan Hugo Standertskjöldin ensimmäisiä töitä 1880-luvulla oli uuden tien tekeminen Aulangonvuoren laelle, joka oli jo vanhastaan ollut upean näköalansa vuoksi suosittu retkikohde. Standertskjöld rakennutti vuoren laelle myös kaksi näköalapaviljonkia maiseman ihailijoita varten. Toinen niistä purettiin ilmeisesti jo varhain, mutta kuvan paviljonki säilyi 1930-luvulle asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2